Tekoäly ravisuttaa maailmaa ja muotoilee työntekoa uudelleen. Se koskettaa myös yrittäjyyttä. Yrittäjyydestä haaveilevalta on perinteisesti vaadittu joko rahaa palkata osaajia tai taitoa tehdä itse. Tekoäly madaltaa tätä vaadetta. Esimerkiksi tekoäly-yhtiö Lovablen toimitusjohtaja Anton Osika on todennut useaan otteeseen, että suuri osa maailman parhaista liikeideoista on jäänyt toteuttamatta, koska niiden keksijä ei ole osannut koodata (Forbes 2026). Koodaamisen voi antaa tekoälyn tehtäväksi.
Seuraan työssäni läheltä Metropolia Ammattikorkeakoulun yrityshautomo Turbiinia, missä tekoälyn käytön laajuus ja hyödyntämisen helppous ovat päivittäin näkyvissä. Yritysideoiden kehittämisessä käytetään tekoälyä apuna kasvavassa määrin, niin ideoiden sparrauksessa kuin prototyyppien koodaamisessa.
Tarkastelen artikkelissani sitä, miten tekoäly ja erityisesti niin kutsuttu vibe-koodaaminen muuttavat yrittäjyyttä. Mitä ilmiö tarkoittaa, ketä se hyödyttää ja missä vibe-koodaamisen rajat kulkevat?
Vibe-koodaaminen: kun kuka tahansa voi rakentaa sovelluksen
Vibe-koodaamisella tarkoitetaan tekoälyä hyödyntävää tapaa rakentaa sovelluksia ja verkkosivuja. Käyttäjä kuvailee sanoin, millaisen lopputuloksen haluaa. Tekoäly kirjoittaa koodin. Termi syntyi helmikuussa 2025, kun tekoälytutkija Andrej Karpathy kuvaili X:ssä (entinen Twitter) uudenlaista tapaa ohjelmoida. Tekijä antautuu hänen mukaansa ”fiilikselle” eli “vibeille” ja antaa tekoälyn kirjoittaa koodin annettujen ohjeiden avulla. (Karpathy 2025.) Esimerkki ohjeesta voisi olla niinkin yksinkertainen kuin”rakenna budjetointityökalu, joka auttaa säästämään rahaa”.
Yhden twiitin vaikutus osoittautui yllättävän suureksi. Termin googlaus kasvoi tuhansia prosentteja postauksen jälkeen. Marraskuussa 2025 Collins-sanakirja valitsi ”vibe coding” -termin vuoden sanaksi. (CNN 2025.)
Vibe-koodaamiseen ei tarvita erillistä työkalua: moni tekee sitä suoraan yleiskäyttöisillä tekoälymalleilla, kuten Claudella tai ChatGPT:llä. Vibe-koodamiseen on kuitenkin syntynyt myös omia, nimenomaan asiaan erikoistuneita palveluita. Yksi tunnetuimmista vibe-koodaamiseen erikoistuneista yrityksistä on Lovable, Euroopan nopeimmin kasvava teknologiayritys ja Ruotsin kasvavan tekoälykentän tähti (Cook 2026a; Shrivastava 2026). Lovable myy tekoälyä hyödyntävää ohjelmistotyökalua, jonka avulla kuka tahansa voi luoda sovelluksia ja verkkosivuja kuvailemalla, millaisen sivuston haluaa.
Yrittäjien määrä kasvaa tekoälyn myötä
Yrittäjyydessä on aina lähdetty siitä, että tulevaisuus on epävarma ja menestys vaatii kykyä toimia siitä huolimatta. Tekoäly ei muuta tätä perusasetelmaa, mutta se muuttaa lähtöasetelmaa. Tutkimukset viittaavat siihen, että tekoäly kasvattaa yrittäjien määrää. Yhdysvaltalaisen Intuit QuickBooksin heinäkuussa 2026 julkaiseman selvityksen mukaan joka kolmas yhdysvaltalainen aikoo perustaa oman yrityksen tai sivutoimen seuraavan vuoden aikana. Yli 60 prosenttia yrittäjiksi aikovista kertoi hyödyntävänsä tekoälyä yrityksen käynnistämisessä. (Werner 2026.)
Suomessa kehitys on toistaiseksi maltillisempaa. Global Entrepreneurship Monitor Suomi 2025/2026 -raportin mukaan tekoäly nähdään yritystoiminnassa merkittävänä tulevaisuuden mahdollisuutena, mutta sen käytännön hyödyntäminen pk-yrityksissä etenee huomattavasti hitaammin kuin asiantuntijanäkemykset antaisivat odottaa (Björk ym. 2026; Joensuu-Salo, Viljamaa & Varamäki 2026).
Voiko yksi ihminen rakentaa miljardiyrityksen?
Tekoälyn hoitaessa koodamisen ja osan tuotekehityksestä, yhä pienempi tiimi riittää yhä isompaan liiketoimintaan. Kysymys kuuluukin, synnyttääkö kehitys kokonaan uudenlaisen yhden hengen yritysten joukon. Anthropicin toimitusjohtaja Dario Amodei on arvioinut 70–80 prosentin todennäköisyyden sille, että ensimmäinen yhden henkilön miljardiluokan yritys, niin kutsuttu yksisarvinen, syntyy jo vuonna 2026 (Sherry 2026).
Yhtenä lähimpänä esimerkkinä pidettiin AI-lääkefirma Medviä, joka keskittyi yhdistämään lääkärit, asiakkaat ja etäreseptit laihdutuslääkkeisiin. New York Times uutisoi yrityksestä ja kertoi perustajan ja hänen veljensä pyörittävän liikevaihdoltaan 1,8 miljardin dollarin yritystä tekoälyn avulla (Majic 2026). Uutisen jälkeen paljastui, että yritys oli käyttänyt markkinoinnissaan muun muassa väärennettyjä ennen/jälkeen -kuvia sekä keksittyjä lääkäri-tietoja (Techdirt 2026). New York Times täydensi juttuaan myöhemmin kertomalla yhtiöön kohdistuneista oikeudellisista- ja viranomaistoimista sekä tiedolla FDA:n varoituskirjeestä sekä vireillä olevasta ryhmäkanteesta, jossa Medviä syytetään Kalifornian roskapostilain rikkomisesta (Futurism 2026).
Medvin tapaus on äärimmäinen esimerkki, mutta se kertoo jotakin oleellista: kun tekoäly tekee toteutuksesta helpompaa, faktapohjaisuus voi kärsiä. Voiko yhden ihmisen miljardiyritys olla realistinen niin, että sen prosessit ovat kunnossa ja faktuaalisia?
Sovelluskehityksen kultaryntäys ja sen riskit
Tekoäly voi luoda kirjautumissivun kymmenessä sekunnissa, mutta se ei tiedä, ratkaiseeko tuote ongelman, josta ihmiset ovat oikeasti valmiita maksamaan, tai kuinka laajasti tuotetta pitäisi markkinoida, jotta se löytää kohderyhmänsä. Nämä kysymykset kuuluvat edelleen ihmiselle. Analyyttinen ajattelu on nostettu Maailman talousfoorumin Future of Jobs -raportissa tärkeimmäksi työntantajien arvostamaksi taidoksi (World Economic Forum 2025).
Vibe-koodatuissa sovelluksissa on omat riskinsä: tietoturvassa on usein puutteita, ja koodin laadussa ja ylläpidossa voi ilmetä ongelmia. Sovelluksia syntyy nopeasti, mutta riskinä on, ettei tekijä tiedä, miten niistä tehdään turvallisia, ylläpidettäviä tai muihin järjestelmiin integroitavia. Vibe-koodaaminen ei itsessään ole holtitonta, kun sitä käytetään ensimmäisen prototyypin rakentamiseen. Mutta esimerkiksi siinä vaiheessa, kun tuote alkaa käsitellä maksuja, kirjautumisia tai henkilötietoja, koodia oikeasti ymmärtävän ihmisen on tärkeää katsoa se läpi.
Apple Storeen lähetettiin noin 560 000 uutta sovellusta pelkästään alkuvuonna 2026, kun taas latausmäärät kasvoivat vain 2–3 prosenttia (Huang 2026). Tarjonta siis kasvaa rajusti kysyntää nopeammin, ja suurin osa uusista sovelluksista ei löydä käyttäjiä lainkaan. Näen saman ilmiön pienessä mittakaavassa työarjessani: kun sovelluksen ensimmäinen versio syntyy tunneissa, moni unohtaa kysyä, ratkaiseeko se kenenkään oikeaa ongelmaa.
Ehtikö vibe-koodaamisen juna jo mennä?
Vuoden kuluttua alkuperäisestä twiitistään Karpathy piti vibe-koodaus -termiä jo vanhentuneena. Hän puhui sen sijaan ”agentic engineeringista” (Karpathy 2026; Cook 2026b). Seuraavassa vaiheessa mennään hänen mukaansa askel pidemmälle: tekoälyagentti ei vain kirjoita koodia, vaan myös testaa sitä, korjaa virheet ja raportoi valmiista tuloksesta. Ihmisen rooliksi jää entistä enemmän suunnan antaminen.
Teknologinen kehitys on nopeampaa kuin koskaan. Se, miten ala kehittyy ja vakiintuuko vibe-koodaaminen pysyväksi termiksi vai puhutaanko tulevaisuudessa enemmän agenttimaisesta työskentelystä, jää nähtäväksi. Analyyttinen ajattelu ja kriittinen tiedonhankinta pysyvät yrittäjille olennaisina taitoina teknologisista muutoksista riippumatta (World Economic Forum 2025).
Tekoälyn kehityksen seuraaminen kannattaakin nähdä olennaisena yleissivistyksenä. Se vaikuttaa työelämään ja yrittäjyyteen nyt ja tulevaisuudessa.
Lähteet
Björk, P., Joensuu-Salo, S., Viljamaa, A., Saarela, M., Yeasmin, N., van der Have, R., Kotavaara, O., Varamäki, E. & Muhos, M. 2026. Global Entrepreneurship Monitor 2025/2026 Finnish Report. Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin julkaisuja 4/2026.
Carter, S. 2026. 6 AI And Crypto Resolutions Most People Will Ignore In 2026. Forbes, 2.1.2026.
CNN 2025. ’Vibe coding’ named Collins Dictionary’s Word of the Year. CNN, 6.11.2025.
Cook, J. 2026a. How Solo Founders Are Vibe Coding Digital Products That Make Instant Revenue. Forbes, 23.3.2026.
Cook, J. 2026b. Is Vibe Coding Already Dead? Even Karpathy Is Moving On. Forbes, 12.6.2026.
Futurism 2026. New York Times Makes Substantial Changes to Article That Glazed a Sleazy AI Startup.
Huang, K. 2026. Vibecoded apps are flooding Apple’s App Store. New York Times, 20.7.2026. Viitattu 5.8.2026.
Joensuu-Salo, S., Viljamaa, A. & Varamäki, E. 2026. Asiantuntijat uskovat tekoälyyn enemmän kuin yrittäjät sitä hyödyntävät. Julkaisut SEAMK verkkolehti, 18.6.2026.
Karpathy, A. 2025. X-julkaisu, 2.2.2025.
Karpathy, A. 2026. X-julkaisu, helmikuu 2026.
Majic, J. 2026. How Medvi Found Success With Just $20,000 And AI. Forbes, 2.4.2026.
Sherry, B. 2026. Anthropic CEO Dario Amodei Predicts the First Billion-Dollar Solopreneur by 2026. Inc.
Techdirt 2026. The New York Times Got Played By A Telehealth Scam And Called It The Future Of AI.
TechCrunch 2025. A Quarter of Startups in YC’s Current Cohort Have Codebases That Are Almost Entirely AI-Generated.
Werner, J. 2026. AI Startups, Solopreneurs, And Actual Numbers. Forbes, 18.7.2026.
World Economic Forum 2025. The Future of Jobs Report 2025.
Kirjoittaja
-
Sara Jokiniemi
Viestintäasiantuntija, Metropolia AmmattikorkeakouluSara Jokiniemi työskentelee viestintäasiantuntijana Metropolian yrityshautomo Turbiinissa.
Tutustu tekijään
