Yhdessä asiakkaan kanssa laadittu yksilöllinen asiakassuunnitelma turvaa palvelujen kohdentumisen asiakkaan ja hänen perheensä tarpeiden mukaisesti (Sosiaali- ja terveysministeriö 2026). Euroopan unionin osarahoittaman (ESR+) Tulevaisuuden monipuolinen etähoito -hankkeen vertaiskehittämiseen osallistuneiden etäkotihoidon työntekijöiden työpajatyöskentelyssä muodostui ymmärrys hyvistä käytännöistä, jotka tukevat palvelujen laadukasta toteuttamista (Sanerma & Komulainen 2026).
Tässä artikkelissa tarkastellaan Tulevaisuuden monipuolinen etähoito -hankkeen vertaiskehittämisen työpajatyöskentelyn tulosten pohjalta etäkotihoidon asiakaslähtöisiä palveluja sekä ikääntyneen asiakkaan että palveluja suunnittelevan ja toteuttavan henkilöstön näkökulmista.
Vertaiskehittämisen työpajatyöskentely muodostui vuoden 2025 aikana toteutetuista kahdesta kehittämisprosessista, jotka molemmat sisälsivät neljä työpajaa. Työpajoihin osallistui 15 etäkotihoidon työntekijää kahdelta hyvinvointialueelta.
Ikääntyneiden asiakkaiden osallistuminen asiakaslähtöisten palvelujen lähtökohtana
Tutkimusten mukaan etäkotihoito tukee asiakkaan turvallisuuden tunnetta, vahvistaa hoitajan ja asiakkaan kohtaamista erityisessä hetkessä sekä tukee uuden oppimista ja asiakkaan toimijuutta (esim. Göransson, Eriksson, Ziegert & Wengström 2018, 6; Vuorela, Roos & Koivula 2023, 340). Perheen osallisuus on palvelujen suunnittelussa tärkeää, mutta omaisten rooli etäkotihoidon palvelujen toteutuksessa on vielä vähäistä. Etäkotihoito antaa kuitenkin mahdollisuuksia vahvistaa omaisten aktiivista roolia ja omaisyhteistyötä ikääntyneen hoivassa. Etäkotihoito voi lisätä tiedonkulkua ja vähentää omaisten huolta asiakkaasta. (Näsänen & Paakinaho 2026, 38.) Asiakkaan turvallisen ja perhekeskeisen palvelun merkitys korostui myös Tulevaisuuden monipuolinen etähoito -hankkeen vertaiskehittämistyöpajoissa.
Jarnilan ja Elorannan (2024) tutkimuksessa ikääntyneiden asiakkaiden kokemuksista etäkotihoidon palveluista ilmeni, että asiakkaat eivät olleet itse valinneet etäkotihoidon palvelua vaan valinnan oli tehnyt palvelujen tarjoaja. Usein palvelujen aloittamiseen oli liittynyt yllättävä toimintakyvyn lasku. Etäkotihoito näyttäisi sopivan parhaiten asiakkaille, joilla oli myös perinteisiä kotikäyntejä etähoitokäyntien rinnalla. Etäkotihoitoon suhtautuivat myönteisemmin paljon kotona aikaa viettävät kuin aktiivisesti kodin ulkopuolella liikkuvat. (Jarnila & Eloranta 2024, 8.)
Jarnila ja Eloranta (2024) löysivät tutkimuksessaan kolme erilaista asiakastyyppiä; valikoiva asiakkuus, potilas-asiakkuus ja osallistuva asiakkuus. Valikoivassa asiakkuudessa asiakas määrittelee muun muassa, miten hän haluaa etäkotihoidon palveluja käyttää ja mihin aikaan etäkäynnit toteutuvat. Valikoivassa asiakkuudessa korostuu asiakkaiden itsemääräämisoikeuden toteutuminen palvelun käytössä. Potilas-asiakkaat eivät itse olleet toivoneet etäkotihoitoa eivätkä he olleet tietoisia siitä, miten tai miksi he olivat valikoituneet etäkotihoidon asiakkaiksi. He olivat enemmän passiivisia hoidon kohteita kuin aktiivisia käyttäjiä. Osallistuvat etähoidon asiakkaat olivat aktiivisia toimijoita, jotka esittivät kehittämisideoita sekä etäpalvelujen toteutukseen että käytössä olevaan teknologiaan liittyen. (Jarnila ym. 2024, 7–10.)
Myös Tulevaisuuden monipuolinen etähoito -hankkeen yhteydessä ikääntyneille palvelujen käyttäjille toteutettuihin Kehittäjäklubeihin osallistuneet ikääntyneet ihmiset korostivat mahdollisuutta vaikuttaa aktiivisena toimijana omien palvelujen toteuttamiseen (Mikkola 2026). Etäkotihoidon asiakkaiden kokemusten kuuntelemista olisi tärkeää hyödyntää kehitettäessä etäkotihoitoa yhä asiakaslähtöisemmäksi palvelumuodoksi. Kun palveluja kehitetään ikääntyneiden kanssa heidän tarpeidensa pohjalta, voidaan tuottaa palveluja, jotka tuovat arkeen uutta ja voivat siten vähentää yksinäisyyttä sekä parantaa asiakkaiden elämänlaatua (Sanerma ym. 2025, 165–166).
Ikääntyneiden asiakkaiden tukeminen palvelujen käyttämisessä
Monet ikääntyneet yli 75-vuotiaat kokevat haasteita digitaalisten palvelujen käytössä. Vaikeuksia aiheuttavat digiosaamisen puute ja välineisiin liittyvät haasteet sekä haluttomuus käyttää digitaalisia palveluja. Myös fyysiset ja kognitiiviset muutokset tuovat haasteita palvelujen käyttöön. Muita esteitä digitaalisten palvelujen käytölle ovat ohjauksen ja tuen puute sekä syrjivät ja stereotyyppiset asenteet ikääntyneitä kohtaan. Ikääntyneillä on kuitenkin halu säilyttää päätösvalta omista palveluistaan, joten olisi tärkeää yhä enemmän huomioida käyttäjien tarpeet digitaalisia palveluja suunniteltaessa. (Varjakoski & Tiilikainen 2025, 156.)
Myös Tulevaisuuden monipuolinen etähoito -hankkeen etäkotihoidon työntekijöiden vertaiskehittämisen työpajoissa tulivat esiin stereotyyppisiset käsitykset muistisairaiden asiakkaiden roolista etäkotihoidossa. Helposti oletetaan, että etäpalvelut eivät sovellu muistisairaille asiakkaille. Muistisairaus ei kuitenkaan välttämättä ole etäkotihoidon palvelujen käytön este, kun palvelujen toteuttamisessa huomioidaan yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti asiakkaan toimintakyky. Etäkotihoidon kehittämisessä erilaisten asiakkaiden tarpeita vastaavaksi tarvitaan lisää tutkimusta ja näyttöön perustuvaa tietoa etäkotihoidon hyvistä käytännöistä (Varjakoski ym. 2025, 161–162).
Asiakkaiden näkökulmasta asiakasohjauksella on merkittävä rooli etäkotihoidon aloittamisessa. Asiakasohjaaja suunnittelee asiakkaan palvelujen integroitumisen yksilötasolla hänen tarpeitaan vastaavaksi kokonaisuudeksi (Lehtonen ym. 2018, 83). Asiakkaalle on olennaista etäkotihoidon palvelujen käytännön toimivuus ja tasalaatuisuus. Myös asiakkaan toimintakyky ja oma motivaatio on merkityksellistä palveluja suunniteltaessa (Vuorela ym. 2023).
Palvelujen suunnittelussa on keskeistä, että asiakas voi kokea palvelun juuri hänelle sopivaksi. Asiakasohjaaja informoi asiakasta erilaisten olemassa olevien teknologioiden käyttömahdollisuuksista. Asiakkaan näkökulmasta asiakasohjaaja on alkuvaiheen kontakti ja tärkeä tiedon ja tuen lähde etäpalveluja suunniteltaessa. (Heikkilä, Laulainen, Noro, Kouvo & Lammintakainen 2024,135–136.) Asiakasohjaajan asiantuntijuus kohdentuu asiakkaan palvelutarpeen arviointiin. Hän arvioi yhdessä asiakkaan kanssa tämän soveltuvuutta digitaalisten etäkotihoidon palvelujen asiakkaaksi sekä suunnittelee ja koordinoi asiakkaan palveluja.
Vertaiskehittämisen työpajoissa työntekijät kuvasivat kotihoidon arviointitiimin merkitystä asiakkaan palvelujen tarpeen arvioinnissa sekä etäkotihoidon palvelujen aloittamisessa ja suunnittelussa. Arviointitiimin tavoitteena on arvioida asiakkaan toimintakykyä ja kotona asumisen palvelujen vaihtoehtoja. Arvioinnin pohjalta päätetään asiakkaan kotihoidon palvelujen tarpeesta ja soveltuvuudesta etäkotihoitoon. Toimintakykyä arvioidaan RAI-toimintakykymittaria hyödyntäen.
Asiakkaan tilannetta seurattaessa huomioidaan, miten etäkotihoidon palveluilla voidaan vastata asiakkaan hoidon ja tuen tarpeisiin. Arviointitiimiltä asiakas saa tukea teknologian käyttöönottoon. Palvelun alkuvaiheessa riittävä ohjaus ja tuki ovat ensiarvoisen tärkeitä palvelun onnistumisen kannalta. Arviointiimin toiminta tukee asiakkaan kokemusta sujuvasta ja ehyestä palveluprosessista hänelle uudessa tilanteessa. Arviointitiimi tuo esille myös havaitsemansa tai asiakkaan esittämät haasteet palvelun toteuttamisessa.
Vertaiskehittämisen työpajoissa tuli esiin palvelujen alkuvaiheeseen liittyviä haasteita, esimerkiksi se, miten asiakkaan ravitsemus ja hygienia tulevat hoidettua etäkotihoidon avulla. Etähoidossa asiakkaan toimintakykyyn luotetaan, ja sitä seurataan arvioimalla esimerkiksi suihkussa käymisen onnistumista. Mahdollisuutta etäkotihoitoon tarjotaan asiakkaalle aina kotihoidon käynnistymisen alkuvaiheessa, jolloin arvioidaan erilaisia hoidon toteuttamisen vaihtoehtoja.
Arviointia tehdään sekä lähi- että etäkäynneillä. Arviointijakson aikana myös kerrotaan etäkotihoidosta ja ohjataan asiakasta ja perhettä etähoidon palveluun. Palvelujen käytössä asiakkaan turvallisuuden tunne, toimijuuden vahvistaminen ja itsenäinen elämä ovat keskeinen osa etähoidon tavoitteita. Tulevaisuudessa erilaisen sensoriteknologian hyödyntäminen asiakkaan voinnin seurannassa tulee yleistymään myös etäkotihoidossa. (Soite 2026.)
Palvelujen turvallinen ja luotettava toteuttaminen
Vertaiskehittämisen työpajojen tulosten ja aikaisemman etäkotihoidon tutkimuksen (esim. Jarnila ym. 2024) pohjalta voi todeta, että etäkotihoidon palvelujen turvallinen ja luotettava toteutuminen perustuu vahvasti asiakkaan soveltuvuuteen ja motivaatioon etäkotihoidon asiakkuudesta. Myös perheen merkitys ja hyväksyntä etäkotihoidon palveluille on merkittävää. Etäkotihoidon rinnalla toteutettava lähikotihoito on keskeinen onnistumisen edellytys palvelujen onnistumiselle. Etäkotihoidon palveluihin siirtyminen edellyttää hallittua suunnittelua ja palveluprosessia. Asiakkaan tietojen siirtymistä etäkotihoitoon tukee esimerkiksi sähköinen lähete, joka sisältää keskeiset tiedot asiakkaasta ja hänen palvelujen tarpeistaan. Etä- ja lähikotihoidon kiinteä yhteistyö vahvistaa asiakkaan palvelujen onnistumista.
Työpajoissa ilmeni, että mukana olleissa organisaatioissa oli systemaattisesti tiivistetty etäkotihoidon ja kotihoidon yhteistyötä. Oli esimerkiksi muodostettu työpareja etäkotihoidosta ja kotihoidosta, jotta voitaisiin sujuvoittaa tiedonkulkua sekä asiakkaiden soveltuvuuden arviointia etäkotihoitoon. Etäkotihoidon ja kotihoidon toimijat ovat tavanneet toisiaan säännöllisesti. Myös lähiesihenkilöiden tuki yhteistyössä on osoittautunut tärkeäksi.
Palvelujen turvallinen ja luotettava toteutus perustuu hyvään yhteistyöhön asiakkaan kanssa. Asiakkaan tunteminen ennen etäkotihoidon palvelujen aloittamista tukee menestyksekästä ja onnistunutta palveluprosessia. (Vuorela ym. 2023, 339–341.) Myös henkilöstön etäpalveluosaaminen on tärkeää. Tutkimuksen mukaan hoitajien keskeisiä osaamisalueita etäkotihoidossa ovat yhteistyö, viestintä, hoidon tarpeen arvioiminen ja hoitotyön tiedonhallinta. (Alakruuvi 2023, 27–35.)
Vertaiskehittämisen työpajoissa korostui myös lääkehoito-osaaminen, koska suurimmalla osalla etäkotihoidon asiakkaista lääkehoito on keskeinen osa palveluja. Palvelun alkaessa asiakkaalle laaditaan lääkehoitosuunnitelma, jonka avulla varmistetaan lääkehoidon palvelun toteutuksen tasalaatuisuus. Etäkotihoidon hoitaja valvoo lääkehoidon toteutumista. Hoitaja käy asiakkaan kanssa keskustellen läpi lääkkeen ottamiseen liittyvät asiat sekä varmistaa samalla, että asiakas ottaa lääkkeen oikein.
Asiakaslähtöisyys mahdollistaa tulevaisuuskestävät etäkotihoidon palvelut
Etäkotihoidon asiakasmäärä tulee lähitulevaisuudessa kasvamaan. Etähoitoa hyödynnetään yhä enemmän lääkehoidon, ravitsemuksen tukemiseen ja kuntoutuksen toteuttamiseen. Etäkotihoitoa tulee kehittää asiakkaita mahdollisimman hyvin palvelevaksi palvelumuodoksi. Tiedolla johtamisen avulla seurataan huolella asiakasmäärien kehittymistä. Asiakasmäärien kasvaessa saumattoman yhteistyön merkitys korostuu asiakkaan palvelujen suunnittelussa asiakasohjauksen, arviointitiimin, kotihoidon ja etäkotihoidon välillä. Toimijoiden välinen tuttuus edistää yhteistyötä.
Asiakkaiden luottamus etäkotihoidon palveluihin on niiden onnistumisen edellytys. Etäkotihoidon palvelujen kehittäminen ja toteuttaminen ikääntyneiden asiakkaiden toimintakyvyn ja arjessa selviytymisen tuen tarpeita vastaavaksi vahvistaa kokemusta kotona asumisen turvallisuudesta. Etäkotihoidon onnistumista tukee oikeanlainen asiakasvalinta, riittävä ohjaus ja tuki palvelujen käyttämisessä sekä työntekijöiden osaaminen ja keskinäinen yhteistyö (Eloranta ym. 2023). Palvelujen hyvä ja toimiva suunnittelu ja organisointi yhteistyössä etäkotihoidon ja kotihoidon kanssa näyttäytyy asiakkaalle asiakaslähtöisinä palveluina, joissa on huomioitu asiakkaan yksilölliset tarpeet ja joiden toteuttamiseen hänellä on ollut mahdollista omalta osaltaan vaikuttaa.
Lähteet
Alakruuvi, S. 2023. Osaaminen etähoidossa. Kotihoidon työntekijöiden kokemuksia osaamisen tarpeistaan. Opinnäytetyö, ylempi AMK. Turun ammattikorkeakoulu. Terveyden edistäminen.
Eloranta, S., Hoffrén-Mikkola, M., Komulainen, M., Mikkola, T., Teeri, S. & Roivas, M. 2023. Onnistunut etäkotihoito. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja TAITO-sarja. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Göransson, C., Eriksson, I., Ziegert, K. & Wengström, Y. 2018. Testing an app for reporting health concerns. Experiences from older people and home care nurses. International Journal of Older People Nursing 13(2), e12181.
Heikkilä, R., Laulainen, S., Noro, A., Kouvo, A.-J. & Lammintakainen, J. 2024. Asiakasohjaajien itsearvioitu osaaminen ikäihmisten asiakas- ja palveluohjauksessa. Gerontologia 38(2).
Jarnila, I. & Eloranta, S. 2024. Iäkkäiden asiakkaiden kokemuksia etäkotihoidosta. Gerontologia 38(1).
Lehtonen, L., Hiilamo, H., Erhola, M., Arajärvi, P., Huttunen, J., Kananoja, A., Kekomäki, M., Pohjola, A., Tainio, A., Lillrank, P., Saxell, T., Silander, K. & Vartiainen, P. 2018. Valinnanvapaus sote-uudistuksessa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 55: 78–87.
Mikkola, T. 2026. Ikääntyneet asiakkaat etäkotihoidon kehittäjinä. Julkaistu 11.9.2026. Metrospektiivi Pro.
Näsänen, K. & Paakinaho, S. 2026. Turvaa ja yhteydenpitoa etänä – omaiset osana etäkotihoitoa. Opinnäytetytö, ylempi AMK. Oulun ammattikorkeakoulu. Uudistava ja hyvinvointia edistävä johtaminen.
Sanerma, P. & Komulainen, M. 2026. Etähoidon hyvät käytännöt. HAMK Pilkku 10.3.2026.
Sanerma, P., Mikkola, T., Koistinen, J., Karhinen, P., Komulainen, M. & Saikko, S. 2025. Etäpalvelut lievittämässä kotihoidon asiakkaiden yksinäisyyttä. Gerontologia 39(2).
Sosiaali- ja terveysministeriö 2026. Kotihoito. Haettu 1.9.2026.
Soite 2026. Etähoito turvaa asiakkaiden turvallisen kotona asumisen koko Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Tiedote. Julkaistu 10.3.2026.
Varjakoski, H. & Tiilikainen, E. 2025. Digitaalisten terveyspalveluiden käytön haasteet ja rajoitteet 75 vuotta täyttäneiden kansalaisten kokemana. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 62, 153–165.
Vuorela, J., Roos, M. & Koivula, M. 2023. Hoitohenkilökunnan kokemuksia ikääntyneille tehdyistä etähoitokäynneistä. Hoitotiede 35(4).
Kirjoittajat
-
Päivi Sanerma
Tutkijayliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMKPäivi Sanerma (TtT, KT) toimii tutkijayliopettaja Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Tech -tutkimusyksikössä.
Tutustu tekijään -
Tuula Mikkola
Yliopettaja, Metropolia AmmattikorkeakouluTuula Mikkola työskentelee ikääntymisen ja gerontologisen osaamisen yliopettajana Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Hänellä on monipuolista osaamista ikääntymisestä sekä ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen tukemisen palveluista ja niiden kehittämisestä.
Tutustu tekijään
