Työnmuotoilun rooli kestävillä työurilla

Työnmuotoilulla tarkoitetaan työtehtävien, työkäytäntöjen ja työnjaon tarkastelua ja muokkaamista sujuvammaksi. Se voi toteutua työyhteisön, työyksikön tai työntekijän tasolla ja tavoitteena on työn mielekkyyden, työhyvinvoinnin, yhteistyön ja tuloksellisuuden vahvistaminen. Työnmuotoilulla voidaan vahvistaa työmotivaatiota, työn merkityksellisyyttä ja kestäviä työuria. Työnmuotoilu tukee rekrytointia, perehdytystä, työntekijöiden kehittymistä ja esihenkilötyötä. (Työnaika; Työterveyslaitos 2022.) Työnmuotoilu tarkoittaa käytännössä työn muokkaamista toimivammaksi ja mielekkäämmäksi työntekijää kuunnellen. Työtä sinänsä ei ole tarkoitus muuttaa, mutta voidaan löytää uudenlaisia näkökulmia työn tekemiseen muokkaamalla esimerkiksi työtehtävien osia. Usein on olemassa mahdollisuuksia muotoilla työtä työtapoihin vaikuttamalla. (Työterveyslaitos b.)

Työntekijät ovat oman työnsä parhaita muotoilijoita

Työnmuotoilussa työntekijöiden kuulluksi tuleminen on keskeistä. Eloranta, Hoffrén-Mikkola, Komulainen, Mikkola & Teeri (2023) mukaan työtyytyväisyyttä edistää eniten se, että työntekijät voivat itse vaikuttaa työhönsä ja olla mukana kehittämässä sen sisältöä (Eloranta ym. 2023). On tärkeää, että työntekijät kykenevät suunnittelemaan ja kehittämään työtään sekä saavat muotoilla sitä (Tanttu ym. 2022). Työnmuotoilussa työntekijöiden oman työnsä muokkaaminen on myös tehokkaampaa kuin organisaation aloitteesta tehdyt muutokset. Työntekijät tuntevat työnsä parhaiten ja he voivat myös parhaiten tunnistaa muutostarpeita ja -keinoja. (Demerouti 2014.)

Jos työntekijät voivat osallistua työnsä muotoiluun ja vaikutusmahdollisuudet ovat hyvät, se heijastuu myös työtyytyväisyyteen. Yksilöllisiä työnmuotoilun mahdollisuuksia on hyvä tunnistaa etenkin työkyvyn haasteissa, mutta tärkeää on myös arvioida ja muotoilla työhön liittyviä rakenteita, prosesseja ja työn tekemisen tapoja työn kestävyyden näkökulmasta ennakoivasti.

Työnmuotoilu on osa ennakoivaa ja kestävää urasuunnittelua, jossa työntekijät ovat itse parhaita oman työnsä kehittäjiä. Ennakoiva urasuunnittelu lisää työntekijöiden työhyvinvointia ja tukee heidän työkykyään. Lisäksi se on tärkeää työntekijöiden osaamisen ja kehittymisen tarpeiden tunnistamiseksi. Urasuunnittelun tulisi olla säännöllistä, työntekijöiden toiveet huomioivaa vuoropuhelua.

Työnmuotoilu ikääntyvän työntekijän tukena

Ikääntyvien työntekijöiden urasuunnittelussa on hyötyä työnmuotoilusta. Hyvässä urasuunnittelussa kuullaan myös työntekijöiden toiveita ja tavoitteita. Työnmuotoilussa ja urasuunnittelussa on tärkeä huomioida, että työkyky on yksilöön ja työhön liittyvien tekijöiden kokonaisuus, jossa toimintakyky ja ammattitaito vastaavat työn vaatimuksia (Työterveyslaitos a).

Työkykyyn vaikuttavat työ ja työolosuhteet, johtaminen ja työyhteisö, työntekijän osaaminen ja motivaatio, työntekijän terveys sekä työntekijän elämäntilanteeseen liittyvät asiat. Jokaisen työkyky vaihtelee työuran aikana jollain tavoin. Muutokset yksilön toimintakyvyssä, työssä tai työolosuhteissa voivat ilmetä pidemmällä aikavälillä tai nopeasti sekä heikentää työkykyä väliaikaisesti tai pysyvästi. Työkykyyn vaikuttaa moni eri asia ja työntekijöiden tarvitsema tuki vaihtelee. (Suomi.fi 2024; Työterveyslaitos a.)

Urasuunnittelussa on tärkeä huomioida, että

työntekijöiden työkyky on työuran aikana muuttuva
työkyky voi muuttua äkillisesti tai pitkällä aikavälillä
työkyvyn muutos voi olla väliaikainen tai pysyvä.

Vaikka ikääntyminen ei automaattisesti merkitse työkyvyn heikkenemistä, sen myötä toimintakyky muuttuu ja iäkkäämmillä työntekijöillä on todennäköisemmin työkyvyn rajoituksia enemmän verrattuna nuorempiin työntekijöihin (Sauni, Reho & Uitti 2022). Näin ollen erityisesti ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn tukeminen on keskeistä ja työn muokkauksen mahdollisuuksien tunnistaminen tärkeää.

Ikääntyvien työntekijöiden työtä on tärkeää muotoilla

yksilöllisten työratkaisujen mahdollistamiseksi, elämäntilanteet huomioiden
ikäystävällisyyden ja eri ikäisten työntekijöiden yhdessä toimimisen edistämiseksi
hiljaisen tiedon jakamiseksi
työn veto- ja pitovoiman lisäämiseksi
työnantajien ja ikääntyvien työntekijöiden ymmärryksen lisäämiseksi
työmotivaation vahvistamiseksi ja
työhyvinvoinnin ja työkyvyn ennakoivaksi ja suunnitelmalliseksi tukemiseksi.

Lainsäädäntö ohjaa työnantajaa työntekijöiden työssä jaksamisen tukemiseen ja työkyvyttömyyden ehkäisemiseen. (Työturvallisuuslaki 738/2002; Laki työturvallisuuslain muuttamisesta 222/2023.) Lisäksi laki työturvallisuuslain muuttamisesta (222/2023) vahvistaa erityisesti 55-vuotta täyttäneiden työssä jaksamista ja työuria (Työterveyslaitos 2023). Lain edellytysten lisäksi työyhteisöissä on kuitenkin tärkeä myös kuulla työntekijöiden asiantuntemusta ja kokemuksia työstään sekä työkykyä haastavista ja tukevista tekijöistä.

Työnmuotoilua kotona asumista tukevissa etäpalveluissa

Etäpalveluista on tullut osa iäkkäiden kotona asumisen tukemisen palveluja hyvinvointialueilla. Tässä artikkelissa etäpalvelua tarkastellaan etäkotihoidon näkökulmasta, joka voi olla lääkehoidon tukea, asiakkaan voinnin ja terveydentilan seurantaa tai esimerkiksi etäohjattua ruokailun tukemista. Lisäksi osana etäkotihoitoa voidaan toteuttaa etäryhmätoimintaa. (Joseffson & Hammar 2022; OmaHäme hyvinvointialue; Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 2023; Ropa 2023.)

Iäkkäitä tukevissa etäpalveluissa on asiakaslähtöisyyden lisäksi tärkeä huomioida työnteon näkökulmia niin työn sujuvuuden kuin kestävien työurien näkökulmista. Työn tarkastelu työkäytäntöjen tunnistamiseksi ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi on keskeistä. Näitä asioita on mahdollista tarkastella työnmuotoilun avulla ja luoda kestäviä tapoja toimia.

Etäkotihoidossa työ on intensiivistä asiakkaiden kohtaamista. Siinä voidaan tunnistaa kognitiivisia, psyykkisiä ja fyysisiä kuormitustekijöitä, joista keskeisiä ovat

moniosaamisen vaatimus: hoitotyön osaaminen, teknologiaosaaminen, tilanteen arviointi ja palveluohjausosaaminen
monitehtävävaatimus: samanaikainen asiakkaan kohtaaminen, tiedonhaku ja kirjaaminen
ajankäytön hallinta: suuret asiakasmäärät, nopeasti vaihtuvat asiakastilanteet, lyhyet kohtaamiset
muistikuormitus, riittämättömyyden tunne, eettinen kuormitus ja
huonot ja staattiset työasennot, pitkäaikainen istuminen ja/tai seisominen sekä
tiivistahtinen työ.

Työn kuormitustekijät etäkotihoidossa ovat moninaisia. Työ edellyttää moniosaajuutta, mutta myös osaamisen ylläpitämistä ja päivittämistä. Hoitotyön ydinosaamisen lisäksi työntekijällä on tärkeää olla tietoa palvelujärjestelmästä ja verkostoista. Etenkin haastavissa asiakastilanteissa työntekijän on tärkeä tietää miten toimia ja mistä saa apua. Iäkkäiden asiakkaiden kohtaamisessa on tärkeä antaa aikaa vuorovaikutukselle, toistaa asioita tarvittaessa, selkeyttää toimintaohjeita ja muistaa asiakkaan aito kohtaaminen kuten myös vuorovaikutuksellinen huumori. Digityökalujen hallinta on keskeistä etäpalvelutyössä ja esimerkiksi kirjaamistyössä työntekijän on kyettävä jakamaan huomionsa samanaikaisesti asiakkaan kohtaamiseen ja kirjaamiseen. On myös merkityksellistä huomioida, että päätetyöhön liittyy fyysistä kuormitusta, joka on tärkeää huomioida varsinkin jos työntekijällä ilmenee fyysisiä rajoitteita entuudestaan.

Etäkotihoidossa työ on vaativaa. Työntekijöiden riittävyyden takaamiseksi on hyvinvointialueilla tärkeä huolehtia työntekijöiden työssä suoriutumisesta, riittävästä osaamisesta ja jaksamisesta. Näin voidaan myös hallita ennakoivasti sairauspoissaoloja. Etenkin ikääntyvien, yli 55-vuotiaiden työntekijöiden urasuunnittelu ja työnmuotoilu on keskeistä tarvittavan työntekijämäärän turvaamiseksi ja sen mahdollistamiseksi, että työntekijä on pystyvä jatkamaan työntekoa työuran loppuun asti sekä mahdollisesti vielä halukas jatkamaan työtä eläkeiän jälkeenkin.

Ikääntyvien työntekijöiden työnmuotoilun esimerkkejä ovat

etätyömahdollisuus soveltuvilta osin ja yksilöllisen tarpeen mukaisesti
asiakaskontaktimäärän pienentäminen tarvittaessa ja
työajan ja/tai työnkuvan keventäminen.

Joidenkin työntekijöiden kohdalla työn keventämisen sijaan työtehtävien monipuolistaminen ja vaihtelevuus voivat lisätä työn mielekkyyttä. Vaihtelevuutta työhön voivat tuoda asiakkaiden kohtaaminen muutoinkin kuin hoitomielessä, esimerkiksi yhteisissä etäkahvihetkissä useamman asiakkaan kanssa yhtäaikaisesti tai vaihtelevan etäryhmätoiminnan järjestäminen.

Yksi näkökulma työkykyä tukevista keinoista on myös hybridityön mahdollisuuksien kehittäminen. Voisiko etäkotihoidon työntekijä tehdä myös lähikäyntejä asiakkailleen? Voisiko työntekijä tehdä sekä etä- että lähikotihoidon työtä?

Katse ikääntyvien työntekijöiden urasuunnitteluun

Sosiaali- ja terveysalalla eläkeikään tulevien työntekijöiden määrä kasvaa nopeasti tulevina vuosina. Tulevaisuudessa alalle tarvitaan uusia, mutta myös eläkkeellä työuraa jatkavia työntekijöitä ja huomion kiinnittäminen työn veto- ja pitovoimaan on tärkeää. Yksi ratkaisu sosiaali- ja terveysalan työvoimapulaan, kasvaviin asiakasmääriin ja kustannuksiin ovat etäpalvelut, jonka myötä on tärkeä huolehtia työntekijöiden työhyvinvoinnista ja etäpalveluosaamisesta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2022).

Etäpalvelut ovat vielä uusi työn tekemisen muoto, joka on hyvä ottaa huomioon myös työnmuotoilun näkökulmasta. Ikääntyvän työntekijän voi olla esimerkiksi mahdollisuus siirtyä työkyvyn muuttuessa perinteisestä kotihoidosta työskentelemään kotona asumista tukeviin etäpalveluihin, jolloin etäpalvelut voivat tarjota työn jatkamisen mahdollisuuden (Eloranta ym. 2023). On kuitenkin tärkeä huomioida etäpalveluihin liittyviä fyysisiä kuormituksia, jos fyysiset rajoitteet estävät työn tekemistä perinteisessä kotihoidossa.

Työntekijöiden työhyvinvointiin ja työkykyyn vaikuttavat tilanteet ovat yksilöllisiä. Ikääntyvien työntekijöiden ennakoiva ja säännöllinen urasuunnittelu on keskeistä työhyvinvoinnin ja työkyvyn säilymiseksi, sekä osaamisen kehittymiseksi työuran loppuun saakka. Erilaisia ratkaisuja harkittaessa ja kestävän urasuunnittelun näkökulmasta työnmuotoilun tarpeiden ja mahdollisuuksien yksilöllinen huomioiminen on tärkeää. On tärkeää, että työntekijä tulee kuulluksi ja nähdyksi ja että hänellä itsellään on mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä muotoiluun ja uraratkaisuihin. Työn ja työntekijän näkökulmien lisäksi on merkityksellistä huomioida sitä, miten työnteon sujuvuus, työn mielekkyys ja työhyvinvointi peilautuvat myös asiakkaiden saamiin palveluihin niin saatavuuden kuin laadun näkökulmista.

Tulevaisuuden monipuolinen etähoito -hankkeessa (Euroopan unionin osarahoittama, ESR) (1.11.2023–31.10.2026) kehitetään Vantaan ja Keravan sekä OmaHäme hyvinvointialueiden iäkkäiden kotona asumisen tukemisen etäpalvelujen työtä. Hanketta toteuttavat Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Hämeen Ammattikorkeakoulu. Hankkeen Työnmuotoilu ja urasuunnittelu -toimenpiteessä tarkastellaan työn tekemisen käytäntöjä, osaamisvaatimuksia, työn kuormitustekijöitä ja työhyvinvointia ja -kykyä tukevia keinoja, sekä tunnistetaan osaamista ja työhyvinvointia lisääviä ratkaisuja. Erityisenä kohderyhmänä ovat etäpalveluiden ikääntyvät (55+ -vuotiaat) työntekijät ja tarkoituksena heidän työkykyään tukevien keinojen tunnistaminen. Tavoitteena on työnmuotoilun hyvien käytäntöjen kuvaaminen toimintamalliksi, jota voidaan tulevaisuudessa hyödyntää hyvinvointialueilla yksilöllisen urasuunnittelun tukena. Tavoitteen saavuttamiseksi hankkeessa toteutetaan yhteiskehittämistä ja työnmuotoilua yhdessä työntekijöiden kanssa.

Lähteet

Demerouti, E. 2014. Design Your Own Job Through Job Crafting. European Psychologist, 19(4), 237–247. https://doi.org/10.1027/1016-9040/a000188

Eloranta, S., Hoffrén-Mikkola, M., Komulainen, M., Mikkola, T. & Teeri, S. 2023. Ikääntyneiden etäkotihoito – Tutkimusityöntekijöiden hyvinvoinnista ja työn johtamisesta. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja nro 126. Helsinki 2023. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-410-4

Josefsson, K. & Hammar, T. 2022. Kotihoidon etäpalveluissa on vielä kehittämisen varaa. Tutkimuksesta tiiviisti 22/2022. THL, 2022. Haettu 25.2.2025. www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/144174/URN_ISBN_978-952-343-854-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Laki työturvallisuuslain muuttamisesta 22.2.2023/ 222. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20230222

Olkkonen, M. 2019. Muokatun työn mallin kehittäminen. Opinnäytetyö. Liiketalouden YAMK. Saimaan Ammattikorkeakoulu.https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060414836

OmaHäme hyvinvointialue n.d. Kotihoito. Kotiin vietävät etä- ja digipalvelut. Haettu 25.2.2025. https://omahame.fi/kotihoito

Ropa, K. 2023. Työssä tarvittava ammatillinen osaaminen etäkotihoidon yksikössä. Opinnäytetyö. Vanhustyön YAMK. Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110128337

Sauni, R., Reho, T. & Uitti, J. 2022. Ikääntyneiden työntekijöiden työkyvyn haasteet. Lääkärilehti 2022; 11-12: 485-488. Haettu 25.2.2025. https://cris.tuni.fi/ws/portalfiles/portal/65903316/SLL11_12_2022_485.pdf

Sosiaali- ja terveysministeriö 2022. Ensimmäiset ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden varmistamiseksi. Tiedote 14.1.2022. Haettu 25.2.2025. https://stm.fi/-/ensimmaiset-ehdotukset-sosiaali-ja-terveydenhuollon-henkiloston-saatavuuden-ja-riittavyyden-varmistamiseksi

Suomi.fi 2024. Mistä työkyvyssä on kyse? Työkyvyn tukeminen työpaikalla -opas. Päivitetty 4.9.2024. Haettu 25.2.2025. https://www.suomi.fi/oppaat/tyokyvyn-tukeminen/tyokyvyn-tukeminen-ja-tyokykyjohtaminen-tyopaikalla/tyokyky-pahkinankuoressa

Tanttu, T., Pehkonen, I., Haapakoski, M., Paukkunen, M., Unkila, K., Ruotsalainen, H., Forsman-Grönholm, L. & Nevala, N. 2022. Työhön kytkeytyvä kuntoutus -tietopaketti. tukee yhteistoimintaa. Työn muokkauksen toimintamalli – väline työterveysyhteistyöhön. Työterveyslääkärilehti 2022;41(4):54-56. Haettu 25.2.2025. https://digiplus.fi/www/Tyoterveyslaakari/2022_No4/index.html

Työnaika n.d. Työn muotoilu – toimivat työnkuvat kaikille. Haettu 25.2.2025. https://tyonaika.fi/palvelut/tyonmuotoilu/

Työterveyslaitos a, n.d. Työkyky. Haettu 11.2.2025. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyokyky

Työterveyslaitos b, n.d. Työn tuunaaminen. Haettu 25.2.2025. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyon-imu/tyon-tuunaaminen

Työterveyslaitos 2023. Työturvallisuuslaki uudistuu – mitä se tarkoittaa työpaikoille? Haettu 11.2.2025. https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/tyoturvallisuuslaki-uudistuu-mita-se-tarkoittaa-tyopaikoille

Työterveyslaitos 2022. Työhön kytkeytyvä kuntoutus. Työnmuokkauksen toimintamalli. Haettu 11.2.2025. Työhön kytkeytyvä kuntoutus | Työterveyslaitos

Työturvallisuuslaki 30.8.2002/738. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2002/738

Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö n.d. Esteetön rekrytointi. Haettu 25.2.2025. http://esteetonrekrytointi.fi/sopivat-tehtavat/

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 2023. Kotihoidon etäpalvelut nyt koko hyvinvointialueella. Ajankohtaista 23.2.2023. Haettu 25.2.2025. https://vakehyva.fi/fi/ajankohtaista/ajankohtaista/kotihoidon-etapalvelut-nyt-koko-hyvinvointialueella

Kirjoittajat

Sanna Saikko
Lehtori

Sanna Saikko (toimintaterapeutti YAMK) toimii lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulun toimintaterapian tutkinto-ohjelmassa, asiantuntijana hankkeissa ja kouluttajana täydennyskoulutuksissa. Hän on syventynyt erityisesti työkyvyn arviointiin ja edistämiseen ja työhyvinvointiasioihin.

Tutustu tekijään
Marjatta Komulainen
Lehtori

Marjatta Komulainen (VTM, MBA) toimii lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulun hyvinvointijohtamisen tutkinto-ohjelmassa (ylempi AMK). Lisäksi hän on väitöstutkija, jonka tutkimusaiheet ovat palvelujen johtamisen ja yrittäjyyden parissa. Hänellä on monipuolista kokemusta johtamisesta, kehittämisestä ja kouluttamisesta.

Tutustu tekijään