Avainsana: Työelämän kestävyys

  • pro Artikkeli
    pro Artikkeli

    Sanna Saikko, Marjatta Komulainen

    Etäkotihoitajan kestävä urapolku

    Hyvinvointialueilla etäpalveluista on tullut osa iäkkäiden kotona asumisen palveluja, joilla voidaan tukea asiakkaiden osallisuutta, hyvinvointia ja mahdollisimman hyvää ja turvallista kotona asumista. Palvelumallien kehittyessä ja uudistuessa on tärkeä huomioida myös työntekijän näkökulmaa ja työurien kestävyyttä. Tässä artikkelissa keskitytään erityisesti etäkotihoidon työssä aloittavan työntekijän kestävän urapolun rakentumiseen.

  • pro Artikkeli
    pro Artikkeli

    Marjatta Komulainen, Päivi Sanerma

    Vertaiskehittämisen mahdollisuudet kestävässä työssä

    Tässä artikkelissa tarkastellaan ja arvioidaan vertaiskehittämistä menetelmänä sekä sen käyttömahdollisuuksia kestävän työn ja jatkuvan oppimisen mahdollistajana.

  • pro Artikkeli
    pro Artikkeli

    Katri Halonen

    Teatterista alustatalouteen – dialogisuus epätyypillisen työn liimana

    Epätyypillinen työ, kuten määräaikaisuudet, osa-aikaisuudet, keikkatyöt ja freelancer-sopimukset, ovat yleistyneet monilla aloilla. Artikkeli pohtii sitä, voisivatko opit teatterimaailmasta liittyen reilujen pelisääntöjen, vahvan yhteisöllisyyden ja työhyvinvoinnin rakentamiseen istua myös yleisemmin epätyypillisen työn kontekstiin.

  • pro Artikkeli
    pro Artikkeli

    Jyrki Konkka

    Työhyvinvointi työntekijän oikeutena

    Työhyvinvointi on työntekijän oikeus, ja työntekijä voi vaatia sen turvaamista työnantajalta. Kirjoittaja esittää työhyvinvointikeskusteluun näkökulman, että työhyvinvointi on arvo, jonka turvaaminen on työnantajan velvollisuus ja työntekijän oikeus samanlaisessa merkityksessä kuin me kaikki olemme velkaa toinen toisillemme tulla kohdelluksi ihmisarvon vaatimalla tavalla.

  • pro Artikkeli
    pro Artikkeli

    Sanna Saikko, Marjatta Komulainen

    Työnmuotoilun rooli kestävillä työurilla

    Työnmuotoilulla voidaan tukea ikääntyvien työntekijöiden urasuunnittelua ja kestäviä työuria. Sillä voidaan vastata työuran aikaisiin työkykymuutoksiin ja tukea työtehtävissä, joissa on tunnistettu kognitiivisia, psyykkisiä ja fyysisiä kuormitustekijöitä, kuten laaja-alaisia osaamisvaatimuksia, monitehtävävaatimuksia, tiivistahtisuutta, muistikuormitusta tai ergonomisesti haastavia työasentoja.