Tasa-arvo ja naisten terveys
YK:n kestävän kehityksen globaalin toimintaohjelman Agenda 2030:n viides tavoite, sukupuolten tasa-arvo, pyrkii lopettamaan kaikenlaisen syrjinnän ja väkivallan naisia ja tyttöjä kohtaan, mukaan lukien ihmiskauppa, seksuaalinen hyväksikäyttö sekä haitalliset käytännöt kuten lapsiavioliitot ja sukuelinten silpominen. Tavoitteeseen kuuluvat myös naisten oikeus taloudellisiin resursseihin, omaisuuteen ja perintöön, sekä teknologian hyödyntäminen voimaannuttamisen välineenä. (United Nations nd.) Tavoitteiden mukaisesti tasa-arvon parantamiseksi tarvitaan monialaista yhteistyötä järjestöiltä, päättäjiltä ja yrityksiltä (Borges de Nasimento ym. 2025).
Sukupuolten epätasa-arvo ja syrjintä vaarantavat monien naisten ja tyttöjen terveyden ja hyvinvoinnin. He kohtaavat useammin esteitä terveyspalveluihin ja -tietoon pääsyssä. Esteinä voivat olla muun muassa liikkumisen rajoitukset, päätöksentekovallan puute, syrjivät asenteet, alhaisempi lukutaito sekä tietoisuuden puute naisten ja tyttöjen erityisistä terveyden tarpeista. Tämän seurauksena naiset ja tytöt ovat alttiimpia monille sairauksille ja kaltoinkohtelulle ja he kohtaavat myös paljon väkivaltaa, joka juontaa juurensa sukupuolten epätasa-arvosta. (World Health Organization 2025.)
Tutkimusten mukaan suurempi sukupuolten tasa-arvo on yhteydessä parempaan terveyteen ja miesten ja naisten terveyserojen kaventumiseen. Huomionarvoista on, että sukupuolten tasa-arvo vaihtelee eri maiden välillä ja kulttuurisen kontekstin mukaan. Korkeamman tulotason mailla on tyypillisesti korkeampi sukupuolten tasa-arvo kuin matalan tulotason mailla. (King ym. 2018.)
Teknologian mahdollisuudet terveyden ja tasa-arvon edistämisessä
Teknologia voi parantaa naisten asemaa mahdollistamalla pääsyn koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Se avaa mahdollisuuksia yrittäjyyteen ja poliittiseen vaikuttamiseen sekä lisää turvallisuutta. Digitaaliset työkalut lisäävät työn joustavuutta ja mahdollistavat yhteisöllisyyttä. Niiden avulla naiset voivat myös haastaa normeja, mikä edistää naisten itsenäisyyttä ja yhteiskunnallista osallistumista. (Saroj 2024.)
Tutkimusten mukaan digitaaliset terveysteknologiat toimivat sukupuolten välistä tasa-arvoa tukevasti sekä edistävät naisten voimaantumista. Hyödyt näkyvät erityisesti silloin, kun digitaalisten työkalujen avulla pääsee käsiksi eri resursseihin kuten talousasioihin, tietoon, taitoihin ja eri palveluihin sekä sosiaalisiin verkostoihin. Terveysteknologian on todettu vahvistavan naisten taloudellista asemaa ja talouslukutaitoa, minkä seurauksena naiset ovat tietoisempia oikeuksistaan ja osaavat toimia väkivaltaa vastaan. (Borges de Nasimento ym. 2025.)
Teknologian tehokkuus terveyserojen vähentämisessä vaihtelee merkittävästi eri teknologioiden ja niiden kohderyhmien välillä. Kirjallisuus viittaa siihen, että tietotekniikka tarjoaa merkittävää potentiaalia terveyserojen vähentämiseen. Onnistuminen tässä riippuu kuitenkin siitä, kuinka hyvin taustalla olevat saatavuuteen ja tasa-arvoon liittyvät ongelmat ratkaistaan. Teknologian laajan saavutettavuuden varmistaminen, digitaalisen osaamisen parantaminen ja osallistavien teknologioiden kehittäminen ovat avainasemassa, jotta teknologiaa voidaan hyödyntää terveydenhuollon tasa-arvon saavuttamiseksi. (Ijeh, Okolo, Arowoogun & Adeniyi 2024.)
Tasa-arvon esteitä teknologian käytössä
Teknologian mahdollisuuksista ja edistyksistä huolimatta digitaalisissa teknologioissa on kuitenkin edelleen merkittävä sukupuolten välinen kuilu. (Saroj 2024.) Tilastojen mukaan sukupuolten välinen digitaalinen kuilu on kasvanut vuosina 2019–2022 maailmalla yli 20 miljoonalla. Matala- ja keskituloisissa maissa on yhä suuria haasteita naisten tasa-arvoiselle pääsylle teknologiaan. (Borges de Nasimento ym. 2025.) Digitaaliset kuilut ovat tärkeä tunnistaa, sillä ne voivat lisätä tahattomasti olemassa olevia eriarvoisuuksia (Azizi ym. 2023).
Naiset kohtaavat edelleen monia esteitä, jotka rajoittavat heidän mahdollisuuksiaan hyödyntää digitaalisia työkaluja ja alustoja (Saroj 2024). Digitaalisen tasa-arvon esteitä kuvataan kuviossa 1.
Tasa-arvon esteitä teknologian käytössä Sarojin (2024) mukaan:
Rajoitettu pääsy teknologiaan – Infrastruktuurirajoitteet ja hintakysymykset: laitteiden hinnat, internet-yhteydet, sähkö
Politiikan ja toteutuksen puutteet – Tehoton tavoittaminen: sukupuolisensitiivisten menetelmien ja tietoisuuden puutteellisuus, jonka vuoksi hallitusten ja järjestöjen ohjelmat eivät tavoita naisia
Taloudellinen riippuvuus – Taloudelliset esteet ja omistajuuden puute: taloudellisen itsenäisyyden puute, miesten hallitsema talous ja elektroniikka
Vinoumat teknologian suunnittelussa ja sisällössä – Miesvaltainen teknologiaympäristöja saavutettavuus: miesten suunnittelemat teknologiat eivät usein ota huomioon naisten erityistarpeita, kielikysymykset ja kulttuuristen normien huomioiminen
Verkkoturvallisuus ja turvallisuusongelmat – Verkkohäirintä ja –väkivalta, turvallisuus:kiusaaminen ja hyväksikäyttö verkossa, huoli henkilökohtaisten tietojen väärinkäytöstä
Puutteellinen digitaalinen osaaminen – Koulutuksen ja taitojen puute: lukutaidottomuusvaikeuttaa teknologioiden käyttöä.
Sosiokulttuuriset rajoitteet – Perinteiset sukupuoliroolit ja muutosvastarinta: naisten tek-nologian käyttöä pidetään sopimattomana tai tarpeettomana.
Naisten digitaalinen kuilu terveystaitojen suhteen rajoittaa ennaltaehkäisevää hoitoa, raskauden ja synnytyksen jälkeistä hoitoa, seksuaaliterveyttä ja kroonisten sairauksien hoitoa. Terveydenhuollon digitalisoituessa naiset, joilla ei ole digitaalista lukutaitoa, jäävät syrjään, ja tämä viivästyttää heidän diagnoosejaan ja voi heikentää terveyttä. Naisten terveystaitojen tasa-arvon edistämistä voidaan pitää sekä haasteena että mahdollisuutena. (Gupta, Chandrakar & Galhotra 2025.)
Suosituksia digitaalisten erojen kaventamiseksi ovat digitaalisten lukutaito-ohjelmien edistäminen, edulliseen teknologiaan pääsyn lisääminen hallitusten ja teknologiayritysten yhteistyöllä, jotta palveluiden saatavuus paranisi ja kustannukset alenisivat erityisesti maaseudulla, sekä naisten ja tyttöjen kannustaminen opiskelemaan tieteen, matematiikan ja teknologian aloja tarjoamalla stipendejä, mentorointiohjelmia ja oppimisympäristöjä. Yhteisöpohjaiset mallit, jotka haastavat naisia käyttämään teknologiaa, voivat vähentää sosiokulttuurisia esteitä. Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön lisääminen on välttämätöntä sukupuolierojen kaventamiseksi. (Valli 2025.)
Tekoäly naisten terveyden edistämisessä
Tekoäly ja koneoppiminen tuovat merkittäviä mahdollisuuksia naisten terveyden edistämiseen. Diagnoosien tarkkuuden parantaminen, hoitosuunnitelmien laatiminen ja sairauksien ennustaminen ennaltaehkäisyä varten ovat muutamia esimerkkejä tekoälyn tuomista mahdollisuuksista. Näistä mahdollisuuksista huolimatta tekoälyn käytössä naisten terveyden edistämisessä on paljon haasteita ja se on vielä rajallista. (Anagha 2024.) Tasa-arvossa ilmenevät ongelmat näkyvät myös tekoälysovelluksissa (Tuominen & Snell 2025).
Lääketieteessä naisiin kohdistuva syrjintä on historiallisesti juurtunutta ja siten koneoppiminen voi tiedon vinoumien ja vääristyneen datan kautta vahvistaa sukupuolten epätasa-arvoa. (Anagha 2024.) Vinoutunutta dataa liittyen sukupuolittuneisiin eroihin ja valtasuhteisiin on vaikea korjata, jos sovellusten kehittäjät eivät muuta ajatteluaan ja opetusdata ja sovellusten käyttötarkoitus eivät näitä huomioi. Jos vinoumiin ei puututa se lisää sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Esimerkiksi koneoppimisen avulla automatisoitu rekrytointi tuonut esiin epäkohdan, jossa naishakijoille on tarjottu automaattisesti alempaa palkkaa. Tekoälyn kehitystyössä naissukupuoli on aliedustettuna ja tämä kaventaa näkökulmia. (Tuominen & Snell 2025.)
Kysyttäessä tekoälyltä ”Miten näet teknologian tulevaisuuden naisten terveyden ja tasa-arvon edistäjänä?” ChatGPT-5.1 antoi vastaukseksi seuraavan:
Teknologian tulevaisuus naisten terveyden ja tasa-arvon edistäjänä on lupaava – jopa vallankumouksellinen. Se voi tasoittaa eriarvoisuuksia, kohentaa hoidon laatua ja antaa naisille enemmän autonomiaa. Lopputulos riippuu kuitenkin siitä, että teknologia kehitetään vastuullisesti, yhdenvertaisella datalla ja naisten omalla äänellä. (OpenAi 2025).
Teknologia tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia naisten terveyden ja tasa-arvon edistämiseen, mutta sen hyödyntäminen vaatii vielä paljon työtä globaalisti. Kulttuuri, jossa elämme, vaikuttaa mahdollisuuksiimme päästä hyödyntämään teknologiaa voimaantumisen ja terveyden edistämisen työvälineenä. Globaali yhteistyö ja poliittinen päätöksenteko ovat osaltaan avainasemassa naisten tasa-arvon ja terveyden edistämisessä.
Artikkelissa käytetty tekoäly (ChatGPT-5.1): Otsakekuva (kehote: Teknologia naisten terveyden ja tasa-arvon edistäjänä) sekä artikkelin lopussa olevassa kysymys (kehote: Miten näet teknologian tulevaisuuden naisten terveyden ja tasa-arvon edistäjänä?).
Lähteet
Anagha, J. 2024. Big data and AI for gender equality in health: bias is a big challenge. Front. Big Data, 16 October 2024 Sec. Data Analytics for Social Impact Volume 7 – 2024.
Azizi, Z., Adedinsewo, D., Rodriguez, F., Lewey, J., Merchant, R. M. & Brewer, L. 2023. Leveraging Digital Health to Improve the Cardiovascular Health of Women. Published: 30 September 2023. Volume 17, pages 205–214, (2023).
Borges de Nascimento, I. J., Abdulazeem, H. M., Weerasekara, I., Marquez, J., Vasanthan, L. T., Deeken, G., Morgan, R., Tan, H.-L., Aguirre, I. Y., Østeengaard, L., Kularathne, I., Azzopardi-Muscat, N., van Kessel, R., Martinez E. Z., Permanand G. & Novillo-Ortiz, D.. 2025.Transforming women’s health, empowerment, and gender equality with digital health: evidence-based policy and practice. The Lancet Digital Health, Volume 7, Issue 6, 100858.
Gupta, A., Chandrakar, A. & Galhotra, A. 2025. Digital Health Literacy and Women in India: Bridging the Chasm for a Healthier Tomorrow (pdf). Healthline Journal Volume 16 Issue 2 (April-June 2025).
Ijeh, S., Okolo, C., Arowoogun, J. & Adeniyi, A. 2024. Addressing health disparities through IT: A review of initiatives and outcomes. World Journal of Biology Pharmacy and Health Sciences, 2024, 18(01), 107–114.
King, T., Kavanagh, A., Scovelle, A. & Milner, A. 2018. Associations between gender equality and health: a systematic review. Health Promotion International, Volume 35, Issue 1, February 2020, Pages 27–41. Viitattu 3.10.2025
Saroj, M. 2024. Technology and Women Empowerment: Bridging the Gender Gap in the Digital Era. International Journal for Research Publication and Seminar, 15(4), 132-126.
Tuominen, P. & Snell, K. Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo (pdf). Tasa-arvoasiain neuvottelukunta. TANE-julkaisuja 2025:24. Viitattu 5.11.2025
United Nations nd. Transforming our world: The 2030 Agenda for Sustainable Development A/RES/70/1 (pdf). Viitattu 26.10.2025
Valli, V. A. 2025. Women and Technology: Bridging the Digital Divide. International Journal of Scientific Research in Engineering and Management (IJSREM) Volume: 09 Issue: 01. Viitattu 5.10.2025
World Health Organization. 2025. Gender and Health. Viitattu 3.10.2025
Kirjoittajat
-
Katja Lummi
Terveydenhoitaja, Keski-Uudenmaan hyvinvointialueKatja on tuleva terveyden edistämisen asiantuntija. Katjalla on pitkä työkokemus lasten, nuorten ja perheiden parissa sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa.
Tutustu tekijään -
Tytti Saastamoinen
Toimintaterapeutti, Helsingin kaupunkiTytti on tuleva terveyden edistämisen asiantuntija, ja hän on työskennellyt toimintaterapeuttina kuntoutuksen ja arvioinnin parissa monien asiakasryhmien kanssa.
Tutustu tekijään
