Kun terveyspalvelut ja korkeakoulutus kohtaavat, syntyy toimintamalli, joka palvelee kaikkia: terveysalan asiakkaita, organisaatioita ja opiskelijoita. Metropolia Ammattikorkeakoulun HyMy-kylä (Hyvinvointia Myllypurosta) on tästä konkreettinen esimerkki. Se on virallisesti rekisteröity terveys- ja hyvinvointipalveluiden tuottaja ja samalla monialainen oppimisympäristö, jossa eri alojen opiskelijat suorittavat kliinisiä harjoitteluitaan asiakkaita hoitaen ja palvellen.
HyMy-kylässä tarjotaan laajasti hyvinvointi- ja terveyspalveluita optikkopalveluista fysio- ja jalkaterapiaan sekä perhekerhotoiminnasta kiireettömän arjen tukeen senioreille. Tässä artikkelissa tarkastelen, miten HyMy-kylässä tasapainotetaan pedagogiikka palvelutuotantoon ja mikä on tällaisen toiminnan opetuksellinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Esimerkkinä käytän HyMy-kylän terveysalan vastaanottotoimintaa.
HyMy-kylän terveysalan vastaanotoilla tuotetaan hoitajatasoisia palveluita opiskelijavetoisesti opettajan ohjauksessa. Mukaan pääsee opiskelijoita kaikista terveysalan tutkinnoista, sillä vastaanottotoimintaan osallistutaan osana sairaanhoitajan opintoja, jotka sisältyvät myös ensihoitajien, kätilöiden ja terveydenhoitajien tutkintoihin. Vastaanotolla asiakkaita neuvotaan ja ohjataan terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Siellä voidaan seurata terveydentilaa esimerkiksi tekemällä verenpaine- ja verensokerimittauksia. Lisäksi tehdään sellaisia hoidollisia toimenpiteitä, joihin opiskelijoiden koulutuksen aikana saamat valmiudet riittävät. Opiskelijat harjoittelevat myös järjestämällä erilaisia terveystapahtumia ja pitämällä popup-neuvontapisteitä. Muista kliinisistä terveysalan toimijoista HyMy-kylä eroaa siinä, että siellä ei anneta diagnooseja, määrätä lääkkeitä tai hoideta sairauksia.
Terveysalan täydentäjä
Korkeakoulun toimintana HyMy-kylä täydentää terveysalaa, joka perinteisesti koostuu perusterveydenhuollosta, erikoisairaanhoidosta ja yksityisistä toimijoista (ks. kuva). Korkeakouluissa on mittava määrä terveysalan osaajia ja rakenteita, joita kannattaa entistä vahvemmin hyödyntää terveysalan palvelutoiminnan varmistamisessa sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta (ks. esim. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025).
HyMy-kylän kehittämistoiminnan tavoitteena on pyrkiä tunnistamaan ne asiakkaan tarvitsemat julkisen terveydenhuollon pullonkaulapalvelut, joita ei enää tarjota, jotka ovat ruuhkautuneet tai jotka ovat asiakkaalle taloudellisesti liian kuormittavia, ja siten lisätä niiden saavutettavuutta asiakkaalle palvelutarjontaa täydentämällä.
Koulutuksellisten rakenteiden näkökulmasta HyMy-kylä täydentää lisäksi merkittävästi terveysalan opiskelijoiden kliinisiä harjoittelumahdollisuuksia tilanteessa, jossa suurten opiskelijamäärien vuoksi harjoittelupaikoista on pulaa. HyMy-kylä tarjoaa vuosittain harjoittelupaikan 64 opiskelijalle pelkästään hoitajavastaanottotoiminnassa. Vuonna 2024 koko HyMy-kylässä harjoitteli 1 983 opiskelijaa tuottaen 6611 opintopistettä. Asiakaskontakteja oli kaikkiaan 14 727 kappaletta.
Ekosysteemiperiaatteen mukaisesti HyMy-kylä tekee sellaista yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa, joka hyödyttää kaikkia osapuolia (Rannisto, Leponiemi, Nordling & Kolehmainen 2023). Yhteistyö voi olla tarkoin määriteltyä, kuten Kykyä ja halua töihin -hankkeessa, jossa HyMy-kylässä tehdään terveystarkastuksia hankkeeseen osallistuville pitkäaikaistyöttömille ja siten osaltaan tuetaan heidän työllistymistään. Yhteistyö voi myös olla matalan kynnyksen toimintaa siten, että terveysasema esimerkiksi suosittelee asiakkaalleen HyMy-kylän vastaanottopalvelua ompeleiden poistoon tilanteessa, jos omalta terveysasemalta ei löydy vapaita aikoja.
Korvahuuhteluja ja kiireetöntä kohtaamista
Tällä hetkellä HyMy-kylän suosituin hoitotoimenpide on korvahuuhtelu, joka on todella löydetty asiakkaiden keskuudessa. Toimenpidettä ei enää tarjota julkisessa terveydenhuollossa ja kenties sen vuoksi ihmiset ohjautuvat palveluun HyMy-kylään.
HyMy-kylän vastaanottotilanteisiin liittyy aina myös opettamista ja oppimista, minkä vuoksi vastaanottoaika on HyMy-kylässä pidempi kuin terveyspalveluissa yleensä. Pidemmästä vastaanottoajasta saattaa hyötyä myös palvelun käyttäjä, joista iso osa on seniori-ikäisiä. Heille kiireettömästä kohtaamisesta muodostuva hyvä asiakaspalvelukokemus on tärkeä (Andersson, Dahlkvist & Kurland 2024). Palvelulupauksen mukaisesti asiakas saa esimerkiksi korvahuuhtelun lisäksi kokonaisvaltaisen kohtaamisen terveysalan opiskelijan kanssa. Seikka tulee esiin myös myönteisenä asiakaspalautteena. Terveys- ja hoitamisen korkeatasoiset ja äänieristetyt vastaanottotilat mahdollistavat puheeksi ottamisen ja luottamuksellisen terveyskeskustelun sensitiivisistäkin aiheista.
Asiakkaille HyMy-kylän vahvuus on palveluiden saavutettavuudessa, sillä HyMy-kylä on monelle itähelsinkiläiselle lähipalvelu, jonne voi tulla matalalla kynnyksellä, ilman lääkärin lähetettä ja vaikka useamman kerran. Yhteistyötä tehdään etenkin paikallisten kumppanien kanssa, joka vahvistaa HyMy-kylän asemaa lähipalveluna. Metron tuomana asiakkaaksi on helppoa tulla myös muista kaupunginosista. Palvelut ovat monelle taloudellisesti saavutettavia, sillä opiskelijavetoisina ne ovat asiakkaalle halpoja, jotkin palvelut jopa ilmaisia (Metropolia Ammattikorkeakoulu n.d.).
HyMy-kylän resepti onnistuneeseen harjoitteluun
HyMy-kylän toiminta perustuu Metropolian oppimistoiminnan linjaukseen sosiokonstruktivismista, jossa osaamisperustainen opetus on oppijalähtöistä ja oppijakeskeistä. Linjausten avulla varmistetaan, että HyMy-kylä tarjoaa oppimisympäristön, jossa toteutuu kaikkien opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu, osallisuus ja mahdollisuus oppia riippumatta opiskelijan taustasta, kyvyistä, kulttuurista, kielestä tai muista yksilöllisistä tekijöistä.
Tiiviillä yhteistyöllä tutkintojen kanssa varmistetaan, että harjoittelun vaatimukset, eli palvelutoiminnan sisältö, vastaavat opiskelijan osaamistasoa ja toisaalta, että harjoittelu vastaa tutkinnossa asetettuja tavoitteita. Toimiminen omien taitojensa ja tietojensa rajoissa takaa psykologisen turvallisuuden opiskelijalle, kun taas jatkuva oman osaamisen ylittäminen tai alittaminen voi turhauttaa.
Vastaanottotoiminnasta vastaava opettaja toimii kaksoisroolissa; sekä kliinisenä että pedagogisena asiantuntijana. Opettajan ja opiskelijan välinen läheinen yhteistyö mahdollistaa opiskelijalähtöisen ohjauksen, ajallisesti osuvan ja rakentavan palautteen antamisen sekä kokemuksen reflektoinnin heti asiakaskohtaamisen jälkeen. Tämä tuo ohjaukseen laatua ja oppimiseen syvyyttä.
Vastaanottotilanne on opiskelijakeskeinen siten, että arempaakin opiskelijaa kannustetaan alusta asti olemaan itse aktiivinen toimija sen sijaan että hän seuraisi vierestä ammattilaisen toimintaa. Opiskelijalle annetaan aikaa ajatella ja oppia, tehdä hoitotoimenpiteet ja kirjaukset huolellisesti. Ja vaikka opettaja on lähellä, hän toimii taustalla ilman opiskelijan jatkuvaa kontrollointia. Pedagogiikan asiantuntijana opettaja tunnistaa opiskelijan yksilölliset lähtökohdat ja voi sopeuttaa ohjaustaan opiskelijan lähtötason ja kehittymisen mukaisesti.
Kliinisenä harjoitteluympäristönä HyMy-kylä on yhteisöllinen; se on seikka, jolla on myönteinen merkitys opintoihin kiinnittymisessä (Porevirta & Pätynen 2021). Yhteisöllisyyttä tukee, että harjoitteluun tulevat opiskelijat eivät katoa toisiltaan eri osastoille sairaaloiden tapaan, ja parityöskentely varmistaa jatkuvan vertaistuen. Opiskelijapareina harjoitellessaan vieraskielisillä opiskelijoilla on mahdollisuus oppia myös suomen kielen käyttämistä toinen toisiltaan. Tavoite otetaan huomioon jo opiskelijaparien muodostamisessa, joissa toinen osaa suomea paremmin ja voi siten kielellisesti tukea pariaan. Tulevaisuudessa vastaanottoharjoittelussa toimivalle opiskelijalle voidaan saada toiminnallisen kielen oppimisen mukaista kielitukea, jossa kielenoppiminen painottuu luokkahuoneen sijaan kielen käyttöön sairaanhoitotyöhön liittyvissä aidoissa tilanteissa ja kontekstissa (Lenkola 2024, 16–21).
Opiskelijoilta saadun palautteen perustella harjoittelu HyMy-kylän vastaanottotoiminnassa on voinut olla opiskelijalle korjaava kokemus, jos aiempi kliininen harjoittelu on ollut haastava tai kokemus on muutoin ollut huono. HyMy-kylässä opiskelijaa tuetaan ja hänen osaamistaan arvostetaan. Tämä voi palauttaa opiskelijan luottamuksen omaan ammatilliseen kehitykseensä, auttaa kiinnittymään takaisin opintoihin ja siten kenties voi vahvistaa motivaatiota jatkaa alalla.
Laatua mitataan euroilla ja opiskelijapalautteella
Laatua syntyy, kun terveysalan asiakkaat, opiskelijat ja opetuksen järjestäminen otetaan systeemisesti huomioon sekä toiminnan kehittämisessä että konkreettisessa arjessa. Korkeakoulussa pedagoginen kehittäminen on yhteydessä strategiaan (Toom ym. 2023), ja strategisesti ajankohtainen kysymys onkin, millaisilla kustannuksilla toimintaa pystytään järjestämään, kun kannattavuus ymmärrettävästi sanelee yhä enemmän myös korkeakoulun pedagogisia ratkaisuja. Eurot ovat luonnollisesti hyvä ja helppo mittari, mutta tilanne on liiketoiminnallisesti haastava, sillä koulutuksesta, hoivasta ja hoitopalveluista ei ole yhteiskunnassamme totuttu maksamaan merkittävästi.
Pedagogiikan ja korkeatasoisen opetuksen arvo tulee esiin myös muulla tavoin: opiskelijapalautteessa hyvänä harjoittelukokemuksena, joka on saattanut estää opintojen keskeytymisen, suoritettuina opintopisteinä ja valmistumisena sekä vieraskielisillä opiskelijoille uuden kielen oppimisen kautta yhteiskuntaan integroitumisena. HyMy-kylän kaltaisten pedagogisten innovaatioiden tulevaisuus riippuu siitä, kuinka onnistumme yhdistämään laadukkaan opetuksen, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja taloudellisen realismin kestävällä tavalla.
Lähteet
Andersson, Å.G., Dahlkvist, L. & Kurland, L. 2024. Patient-centered outcomes and outcome measurements for people aged 65 years and older—a scoping review. BMC Geriatrics (24) 528.
Lenkola, H. 2024. Funktionaalinen kielikäsitys ja kielen toiminnallinen oppiminen. Teoksessa Repo-Jamal, H. & Laiho, S. (toim.) Toiminnallisesti kaksikielinen korkeakoulutus – uusia osaajia Suomen työmarkkinoille. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, TAITO-sarja 146. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. 16–21.
Metropolia Ammattikorkeakoulu n.d. HyMy-kylän hinnasto. Haettu 20.11.2025.
Porevirta, L. & Pätynen, I. 2021. Yksilölliset ja yhteisölliset tekijät opintojen alkuvaiheen kiinnittymisessä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, opettajankoulutuslaitos.
Rannisto, P-H., Leponiemi, U., Nordling, N. & Kolehmainen, J. (toim.) 2023. Sosiaali- ja terveysalan innovaatioekosysteemit. Tampere: Tampere University Press.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025. Sosiaalinen kestävyys. Päivitetty 28.4.2025. Haettu 20.11.2025.
Toom, A., Heide, T., Jäppinen, V., Karjalainen, A., Mäki, K., Tynjälä, P., Huusko, M., Nurkka, N., Vahtivuori-Hänninen, S., & Karvonen, A. 2023. Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arviointi (pdf). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, julkaisut 22. Helsinki: KARVI. Haettu 20.11.2025.
Kirjoittaja
-
Sari Haapio
Yliopettaja, Metropolia AmmattikorkeakouluTerveystieteiden tohtori ja kätilö Sari Haapio toimii Metropoliassa Terveys-osaamisalueella yliopettajana. Hän on HyMy-kylän koordinaattori ja palveluiden kehittäjä.
Tutustu tekijään
