Jakso 3: Kehittämisen ytimessä – ratkaisuja ikääntyneiden arkeen

Anna Puustelli-Pitkänen: Tervetuloa Ikästudio-podcastiin. Podcastin tarkoituksena on tehdä geronomin osaamista ja työmahdollisuuksia tutuiksi. Me annetaan tässä podcastissa puheenvuoroja geronomeille ja heidän uratarinoilleen sekä keskustellaan yhdessä ikääntyneiden ihmisten hyvinvointiin ja palveluihin liittyvistä teemoista. Meidän tavoitteenamme on myös laajentaa ihmisten käsityksiä ikääntyneiden parissa työskentelystä. Me ollaan tämän podcastin hostit. Nimeni on Anna Puustelli-Pitkänen.

Miia Rolamo: Ja minä olen Miia Rolamo.

Anna: Ja me ollaan täältä Metropolian ammattikorkeakoulusta geronomitutkinnon lehtoreita. Tänään meidän kanssamme keskustelemassa on geronomi Sofia Pietarinen. Tervetuloa mukaan, Sofia.

Sofia Pietarinen: Kiitos kiitos.

Miia: Hei Sofia. Työskentelet Helsingin kaupungilla iäkkäiden ihmisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisen parissa. Kertoisitko vähän lisää työstäsi?

Sofia: Joo. Elikkä toimin tosiaan Helsingin kaupungilla, hanketyössä projektisuunnittelijana. Aloitin siellä vuonna 2021. Oikeastaan ihan suoraan tulin Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeeseen. Siinä tarkoituksena on lähteä kehittämään senioripalveluihin ikääntyneille päihde- ja mielenterveyspalveluita, jotka toimivat ennaltaehkäisevänä ja varhaisen tuen palveluna. Ja niitä lähdettiin kehittämään. Ja ehkä nyt haluan kertoa vielä käytännössä, mitä se tarkoittaa. Rakennettiin semmoinen Mielenterveyttä tukevat senioripalvelut -konsepti eli palveluperhe. Ja Tulevaisuuden sote -keskus -hankkeesta siirryttiin EU:n kestävän kasvun hankkeeseen. Ja nyt siitä vielä jatkan terveyden edistämiseen hankkeeseen, johon tässä vuoden loppupuolella oikeastaan siirryn. Vielä tuosta palveluperheestä. Käytännössä niitä kehitetään edelleen. Siihen kuuluu semmoinen vertaistuellinen osio. Siihen ollaan kehitetty neljää erilaista vertaistuellista ryhmää. Ja meillä on eläkkeelle siirtyneitä kokemusasiantuntijoita, joilla itsellään on päihdesairaus takana, josta ovat toipuneet. Tai ovat mielenterveyskuntoutujan esimerkiksi omainen. Ja heidän arvokasta tietoaan, osaamistaan ja tukeaan ollaan pystytty myös hyödyntämään tässä esimerkiksi asiakastyössä. Tuohon palveluperheeseen kuuluu vielä kuntoutuksellinen osio. Eli on intensiivinen ryhmämuotoinen kuntoutus, joka on semmoinen kuusi viikkoa kestävä. Toimii tuolla Roihuvuoren seniorikeskuksessa. On kotiin tuotava kuntoutus nimeltään Tsemppi. Olen lähtenyt sitä alusta asti rakentamaan. Ja sen ajatuksena on tuottaa kotiin tuotavaa kuntoutusta. Sen maksimikesto on noin kuusi kuukautta. Ja tokihan me ollaan paljon myös tässä koulutettu henkilökuntaa puheeksiotosta ja kohtaamisesta liittyen päihde- ja mielenterveysasioihin. Etenkin esimerkiksi päivätoiminnan henkilökuntaa, johon on myös ohjattu niitä ikääntyneitä, joilla on muisti- ja päihdesairaus. Puhun nyt kuntoutuksista ja tuosta vertaistukiryhmistä, siinä kuitenkin lähtökohtana on oikeastaan, että tapahtuu muutos siinä ihmisen arjessa. Sen vuoksi jos kognitio on jo niin alhainen vaikka muistisairaudesta johtuen, ne eivät ole palveluna enää oikea-aikaisia. Siinä kohtaa esimerkiksi se päivätoiminta voi tukea sitä asiakkaan arkea äärimmäisen hyvin. Ja haluan toki vielä mainita tuosta Tsempistä sen verran, että toimintamallilla me voitettiin Talentian Hyvä käytäntö -kilpailu tuossa keväällä. Onhan se toki yhteiskunnallisesti aika ajankohtainen. Meillä on paljon ikääntyneitä, joilla on haasteita päihde- ja mielenterveyden kanssa. Meillä on aika paljon palveluvalikoimassamme tarvetta etenkin varhaisen tuen ennaltaehkäiseville palveluille. Oikeastaan aika laaja-alaisesti eri asioita sillä tavalla on päässyt kehittämään. Semmoista yhtä yksittäistä asiaa ei kuitenkaan tässä ole. Kehitystyö jatkuu. Mielen hyvinvoinnin saralla ollaan myös tässä uudessa terveyden edistämisen hankkeessa, johon siirryn.

Anna: No ihan heti ei kyllä yhtä tärkeitä teemoja tule mieleen, kuin minkä äärellä työskentelet. Joo, muistan, kun saitte tuon palkinnon keväällä. Mitä luulet tai miten kuvailisit, missä te olette onnistunut? No okei, palkinto tuli. Varmasti kyllä muitakin onnistumisen tunteita tässä työssä kohtaa. Miten arvioisit, mitä olette tehneet oikein tässä?

Sofia: No yksi aika merkittävä asia on, että asiakas on itse kokenut, että tästä palvelusta on ollut hyötyä. Kuten Tsempissä ja toki näissä muissakin edellä mainituissa, mehän mitataan toiminnan vaikuttavuutta jatkuvasti. Se on merkittävä asia asiakkaalle sekä toiminnan kehittämiselle. Eli pystytään tuottamaan sellaista tulosta, josta asiakas hyötyy omassa arjessaan. Ja tärkeintähän on, että palvelu on asiakkaalle oikea-aikaista. Ja että asiakas kokee, että hän on saanut siitä apua. Ja toki Tsempissä yksi tärkeimpänä on se, että asiakas saa helppoja työkaluja. Siellä pystyttäisiin laajentamaan sitä omaa ymmärrystä siitä, mikä se tilanne on. Ja jotta niitä helppoja työkaluja saadaan, niin myös niiden tarkoituksena on, että se asiakas pystyy elämään arkeaan siellä omassa kodissaan. Elämänlaatu paranisi. Ja hänen ei tarvitsisi hakeutua esimerkiksi niihin raskaisiin palveluihin, vaan tehdään sitä muutosta siinä omassa arjessa. Ja ehkä tuosta onnistumisesta täytyy vielä sanoa, nämä ovat niitä mittaustuloksia silloin keväällä, että noin 77 prosenttia meidän asiakkaistamme koki, että on pystynyt vähentämään alkoholin käyttöä sen kuntoutuksen aikana. Noin 80 prosenttia asiakkaista on kokenut, että mieliala on kohentunut. Pystytään osoittamaan kuitenkin, että se palvelu on silloin ollut niille asiakkaille toimivaa ja oikea-aikaista.

Anna: Tosi upeaa.

Miia: Tosi kiinnostavaa kuulla. Jotenkin puheestasi löytää semmoisia ehkä geronomille keskeisiä näkökulmia. Esimerkiksi toimivan arjen tukemisesta, elämänlaadusta ja sen tyyppisistä teemoista. Miten itse ajattelet, miten geronomiosaaminen on tullut näkyväksi työssäsi? Miten siitä on ollut hyötyä?

Sofia: No sanoisin, että aika monellakin tavalla. Toki kun asiakasryhmä on ikääntyneet. Täytyy muistuttaa vielä siitä, että nämä palvelut on rakennettu plus 60-vuotiaille. Ollaan haluttu ehkä siitä perinteisestä iästä, 65-vuotiaasta, joka on pääsääntöisesti senioripalvelussa ikä, josta eteenpäin palveluita tarjotaan, me ollaan haluttu laskea sitä jo ihan siitä syystä, että halutaan olla siinä varhaisessa vaiheessa. Ennen kuin ne asiat kriisiytyvät, niin pystyttäisiin tarjoamaan sitä tukea. Geronomin osaaminen on aika merkittävässä osassa myös siinä, että ymmärretään sen ihmisen eletty elämä ja historia. Miten paljon se vaikuttaa siihen nykyhetkeen. Onko siellä esimerkiksi varhaislapsuudessa, nuoruudessa, aikuisiässä tapahtunut jotain semmoisia traumaattisia kokemuksia, jotka on hyvä ymmärtää, miksi se tilanne tällä hetkellä on mikä on. Minkälaisia apuja me pystytään siinä tarjoamaan sille ihmiselle. Yksi ehkä tärkeä asia myös on, että ymmärretään ihmisen erilaiset nivelvaiheet elämässä. Niillä on aika iso merkitys ihmisen ikääntyessä. Esimerkiksi vaikka ihmisen eläköityessä Se arjen rakenne muuttuu täysin. Sillä voi olla suuri vaikutus siihen ihmisen tilanteeseen ja siihen, että me ymmärretään minkälaisia apuja me lähdetään silloin tarjoamaan sille ihmiselle. Tai että puoliso sairastuu tai kuolee. On pitkä yhteinen historia takana. Ne on semmoisia asioita, missä kohtaa on tärkeää ymmärtää se ihmisen eletty elämä, mutta myös, miten se vaikuttaa tällä hetkellä. Toki se tulevaisuus. Geronomilla on kokonaisvaltainen ymmärrys kuitenkin siitä ihmisen ikääntymisestä.

Anna: Ja mielenterveys- ja päihdepalvelut on varmaan yksi aika hyvä esimerkki siitä, missä paljon enemmän voisi vielä tätä gerontologista osaamista ja ymmärrystä hyödyntää, muutenkin geronomin osaamista eri sektoreilla, alueilla. Niin kuin sanoit, ajatellaan sitä ihmistä kokonaisuutena. Kun mietitään iäkkäitä asiakkaita, jossain kohtaa tulee vasta se hetki, että se geronomin osaaminen istuu siihen, koska se on paljon laajempi se ymmärrys ja kuva.

Sofia: Joo. Ajattelen, että ei tarvitse odottaa sitä, että ihminen on seniori-iässä, tai mikä se ikä onkaan. Sen geronomin osaamista, gerontologista osaamista pystyttäisiin hyödyntämään jo aikaisemmin. Vaikka jos lähdetään miettimään palveluiden kehittämistä. Meillä kuitenkin ihmisten tarpeet koko ajan muuttuvat. Ja ikääntyneitäkin on niin erilaisia. Ja emme voi ajatella, että kaikille se sama palvelu sopii ja sama malli käy. Sitä pystyttäisiin kyllä jo, sanotaanko siellä nuoremmassa väestössä, aikuisiällä hyödyntämään sitä gerontologista osaamista esimerkiksi palveluiden kehittämisen osalta.

Miia: Itse mietin, kun kuuntelin puhettasi, että nähdään ihminen kokonaisuutena eikä vain esimerkiksi, että siinä on ihminen, jolla on vaikka joku sairaus tai muu. Kokonaisuutena otetaan se eletty elämä ja historia huomioon. Hänen voimavaransa, tulevaisuuden tarpeensa, toiveensa ja niin edelleen. Lähdetään siitä miettimään askeleita ehkä eteenpäin.

Anna: Sofia, kerroit vähän, mitä olet aikaisemmin tehnyt ja mitä on tulossakin. Niissä painottuivat myös kehittämis- ja projektityö. Mitä ajattelet, miten tämmöinen kehittämisote sopii geronomille?

Sofia: No mielestäni erinomaisesti. Kun muistelen opintovuosiani, siellä ainakin tosi paljon tehtiin projekteja. Sanotaanko näin, että oppi ainakin projektityön tekemistä. Ja näen, että se on äärimmäisen hyvä, koska kehittämistyötä me tarvitaan tosi paljon. Uskon, että se tarve lisääntyy tulevaisuudessa koko ajan. Meidän pitää erilaisia palvelumalleja pystyä rakentamaan erilaisiin tarpeisiin. Ajattelen, että projektityö on yksi. Ja geronomiopinnoissa ainakin ne perusasiat siinä hyvin oppii. Ja toki työ tekijäänsä opettaa myös, mutta se ymmärrys siitä, miten tärkeää projektityöskentely on. Uskon, että geronomiopinnoissa sitä oppii kyllä tosi paljon.

Anna: Ja voisi varmaan ajatella myös niin, että vaikka ei työskentelisikään jossain projektissa tai hankkeessa, ehkä se projekti- ja kehittämisorientoitunut tapa tehdä työtä on ihan hyvä. Oikeasti mietit, mitkä tavoitteet tällä työllä on. Mitä pyrin tällä saavuttamaan. Puhuit mittaamisesta, välttämättä kaikki eivät omassa työssään pysty ajattelemaan niin, että tässä määrällisiä ja muita tavoitteita nyt asetan itselleni. Se voi olla monissakin asioissa ihan hyödyllistä. Ja nykyään tietysti aika paljon peräänkuulutetaankin sitä arviointia ja mittaamista, kun perustellaan toimintaa. Nyt varsinkin se on merkittävää, kun järjestökentällä ja muualla on aika tiukkaa tällä hetkellä. Myös tämmöisissä hankkeissa ja projekteissa. Ja työskentelet kotihoidossa palveluasumisen puolella tai missä tahansa, semmoinen projektimainen työote voi olla ihan hyvä etu siinä.

Sofia: Kyllä ajattelen, niin kuin sanoinkin tossa, että ihmisten tarpeet koko ajan muuttuvat. Emme voi ajatella, että yksi toimintamalli sopii kaikille ikääntyneille. Se kehityksellinen, haluan kehittää omaa työtäni, mutta myös mikä on se tuote sille asiakkaalle. Se asiakas saa parhaan hyödyn siitä. Se ajatus kannattaa aina pitää mielessä. Vaikka ei välttämättä nimenomaisesti olisikaan missään projektissa, mutta ihan pienilläkin asioilla voi saada aika isojakin muutoksia aikaan.

Miia: Jotenkin ehkä ajattelee, että semmoinen kyky kehittää omaa työtään ja miettiä uudenlaisia ratkaisuja on jo jotenkin nykytyöelämän yksi keskeinen taito. Ja kyllähän me niin ajatellaan myös täällä Metropolian puolella, kun koulutetaan tulevaisuuden osaajia, vaikka geronomeja. Semmoiset tietyt perusarvot, ajattelutavat ja toki ne teoriat ovat siellä taustalla. Ei voida antaa mitään valmiita ratkaisuja eri tilanteisiin, vaan lähdetään sinne työelämään. Lähdetään siellä kehittämään ja miettimään uudelleen. Otetaan se asiakas siihen keskiöön, se gerontologinen osaaminen sinne mukaan.

Anna: Kyllä. Ehkä niin, että kukaan ei näitä tavoitteita saavuta yksin eikä varmaan saavutettaisi, jos olisi monta geronomia rinnakkain ajamassa asioita. Moniammatillisuus varmaan näkyy teilläkin siellä työssä. Te olette erilaisilla taustoilla tuomassa osaamista siihen.

Sofia: Kyllä joo. Ja toki se oma, jo aikaisempi osaaminen. Olen koulutukseltani lähihoitaja, aikanaan erikoistanut päihde- ja mielenterveystyöhön. Ja toki työhistoriani painottuu aika pitkälle päihde- ja mielenterveystyöhön eri ikäisten kanssa. Sieltä se osaaminen tulee. Moniammatillisuus on koko ajan ollut läsnä. On tärkeä aina muistaa ne asiakkaat. Heiltä tulee äärimmäisen hyviä ideoita ja ajatuksia siitä, toimiiko se palvelu oikeasti vai ei. Ja nimenomaan siitä, että minkälaisia tarpeita erilaisilla ikääntyneillä on. Asiakkaiden mielipiteet ja ajatukset on äärimmäisen hyvä muistaa.

Anna: Sanoit tuossa, että se hanke muuttui, oliko se terveyden edistämisen painopisteellä nyt. Mutta samoja tavoitteita ja toimenpiteitä. Haluatko vähän kertoa meille, millaisia suunnitelmia, miltä tulevaisuus näyttää nyt urasi näkökulmasta?

Sofia: Siirryn terveyden edistämisen hankkeeseen, jonka sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa. THL tekee vaikuttavuusarviointia. Siinä on kattoteemana elintapaohjausten kehittäminen, jotta arkeen saadaan ikääntyneille helppoja työkaluja parempiin elintapoihin. Ja myös yksi tavoite on se, että ennaltaehkäistään niiden raskaiden palveluiden käyttöä. Toki mielen hyvinvointi on siinä taustalla. Ja paremmilla elintavoilla pystytään tukemaan ihmisen mielen hyvinvointia. Ja toki myös päihteiden käyttö on siinä. Eli mahdollisesti vähentämään päihteiden käyttöä, tai lopettamaan. Kehittämistyö on tässä seuraavana, muutaman vuoden tähtäimenä. Eli terveyden edistämisen hankkeessa on syksyyn 2027. Tulevaisuutta ylipäätään kun ajattelee, tämä kehittämistyö on ollut itselleni tosi mieluisaa. On saanut kyllä tässä monipuolisesti tehdä. Päässyt vaikuttamaan sillä tavalla, että olen kyllä tykännyt tätä tehdä. En lukkiudu mihinkään yhteen tiettyyn asiaan, mutta ajattelen, että aina on tietenkin upeaa, että pääsee kertomaan näistä asioista. Toki myös jakamaan sitä omaa osaamistaan ja näin poispäin. Lyhykäisyydessä sanoisin, että kehittämistyö kiinnostaa.

Anna: Olisiko Miia meidän loppuhuipennuskysymyksemme vuoro?

Miia: Joo, otetaan se vielä tähän viimeiseksi. Geronomi-nimike ei välttämättä ole niin tuttu eri ihmisille ja saattaa joskus tulla hauskojakin mielleyhtymiä tai väärinymmärryksiä. Mikä on semmoinen hassuin tai hauskin väärinymmärrys, jonka olet kohdannut?

Sofia: Ehkä yleisin. Olen itse kohdannut, kun olen sanonut, että olen koulutukseltani geronomi. On ajateltu, että se on rinnastettavissa geriatriaan. Sanotaan, että ai, oletko geriatri. Tämä nyt ehkä kertoo sen, että valtaväestölle tämä geronomin koulutus ja nimike eivät ole tuttuja. Siinä on kuitenkin ollut hyvä hetki aina kertoa, mitä se geronomi on. Kuinka monipuolista se osaaminen kuitenkin on. Me ollaan ikääntyneiden asiantuntijoita aika monellakin saralla. Tuoda sitä nimikettä ja koulutusta tutuiksi.

Anna: Tämä on aika yleinen. Luulen, että aika moni meistä yhtyy tähän geriatrinäkemykseen, joka ollaan saatu monesti. Kiitos tosi paljon, kun tulit Sofia kertomaan. Olet monesti meidän opiskelijoillemme ollut kertomassa urastasi. Ihanasti meidän alumnimme olette aktiivisia ja käytettävissä, kun me pyydetään teitä.

Sofia: Kiitos puolestani. Tämä oli oikein kivaa. Toivottavasti tästä joku innostuu esimerkiksi kehittämään erilaisia palveluita. Kiinnostuu etenkin hakeutumaan geronomiopintoihin..

Miia: Kiitos minunkin puolestani. Tämä oli Ikästudio-podcast. Minä olen Miia Rolamo.

Anna: Ja minä olen Anna Puustelli-Pitkänen.