Palveluiden ja tuotteiden testaaminen aidoissa toimintaympäristöissä ennen markkinoille menoa on yrityksille merkityksellistä. Ilman käytännön kokeiluja on vaikea osoittaa tuotteen toimivuutta, saada uskottavia referenssejä ja kehittää ratkaisua käyttäjien tarpeiden pohjalta. Kaupungit ovat luonteeltaan asuin- ja työpaikkojen keskittymiä, missä ihmiset toimivat omassa jokapäiväisessä ympäristössään. Kaupunki muuttuu testialustana eläväksi kokeiluympäristöksi.
Ideaalissa tapauksessa yritykset voisivat helposti testata palveluitaan ja tuotteittaan kaupunkien avulla erilaisissa toimintaympäristöissä ja erilaisilla käyttäjäryhmillä. Yrityksen saaman hyödyn lisäksi myös kaupunki hyötyy, kun se voi osallistua itselleen sopivan palvelun kehittämiseen ja saada mahdollisuuden tutustua uuteen ratkaisuun ennalta.
Kaupunkiympäristön hyödyntäminen testialustana voi kuitenkin olla yritykselle haastavaa. AIStart -Tekoälyhautomo -hankkeen aikana tehty haastattelukartoitus pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä ammattikorkeakoulujen testialustatoimintojen rakenteesta osoitti, että toiminnat ovat pistemäisiä, niillä ei ole yhtenäisiä prosesseja, eivätkä ne toimi verkostoituneesti. Suomessa myös rahoitetaan innovaatiota ja tutkimustoimintaa vähemmän kuin monissa muissa maissa ja julkista rahaa on huonosti käytettävissä pilotointiin (Teknologiateollisuus 2026). Yritykset eivät välttämättä tiedä erilaisista testialustatoiminnoista tarpeeksi (Ray 2022). Tässä artikkelissa käsitellään mahdollisuutta käyttää kaupunkien erilaisia ympäristöjä yritysten testialustoina.
Kaupunki testbed- ja living lab ympäristönä
Testbed– eli kehitys-, kokeilu- ja testialustojen ideana on testata erilaisia ratkaisuja, innovaatioita, prosesseja tai tuotteita testialustana toimivassa ympäristössä, kuten laboratoriossa, rakennetussa simulaatiossa tai oikeassa ympäristössä (Arntzen et al. 2019). Tällainen testialustoilla tapahtuva kokeilukulttuuri on Suomessa ollut nosteessa kuluvan kymmenen vuoden aikana, vaikka sen merkitys perinteisen kehitysprojektitoiminnan rinnalla voi olla epäselvää ja uutta organisaatioille (Antikainen ym. 2019, 62–63). Toimintatapaa kutsutaan myös living lab -toiminnaksi, jossa kehittäjät ja käyttäjät yhdessä luovat ja arvioivat uusia ideoita oikeissa fyysisissä tai virtuaalisissa tiloissa (Leminen & Westerlund 2017).
Kaupunkien testbed-toiminnan tavoitteena on saada realistista käyttäjäpalautetta sekä edistää tuotekehitystä. Lisäksi se mahdollistaa sujuvamman yhteistyön tutkimuksen, yritysten ja julkisen sektorin välillä, joka on tärkeää pk-yrityksille (Osano 2023). Kaupungin käyttäminen testialustana on tärkeä osa älykkäiden ja kestävien kaupunkiratkaisujen syntymistä. Sen avulla tuetaan myös kaupungin elinvoimaa sekä kilpailukykyä. Käytännössä tämä voi näkyä esimerkiksi itseajavien bussien (Matson-Mäkelä 2025; Mokkila 2019), älykkään valaistuksen (Puomio 2023) tai innovatiivisten viherratkaisujen pilotoinneissa (Puomio 2025). Lisäksi esimerkiksi digitaalisia palveluita voidaan kokeilla osana kaupunkilaisten arkea (Espoon kaupunki 2026).
Kaupungissa on paljon erilaisia paikkoja, joita voidaan hyödyntää testiympäristöinä uusille innovaatioille. Tässä muutamia esimerkkejä paikoista, joita kaupunki voi tarjota testaukseen:
- Julkiset ulkotilat, kuten puistot, torit, kadut, aukiot ja kävelykadut, soveltuvat esimerkiksi liikkumisen ratkaisujen ja sensoriteknologian pilotointiin, sillä ne ovat helposti saavutettavia ja niissä liikkuu paljon ihmisiä.
- Liikenne- ja liikkumisympäristöt, kuten joukkoliikenteen pysäkit, asemat, raiteet ja erilaiset kulkuvälineet, tarjoavat mahdollisuuden testata esimerkiksi uusia maksutapoja, digitaalisia näyttöjä, energiatehokkuutta tai automaattisia liikennevälineitä.
- Rakennukset, kuten koulut, päiväkodit, kirjastot, urheiluhallit ja kaupungintalot, voivat toimia kokeiluympäristöinä muun muassa digitaalisten palveluiden, energiaratkaisujen ja turvallisuusjärjestelmien kehittämisessä.
- Erilaiset asuinalueet ja taloyhtiöt ovat tärkeitä testialustoja esimerkiksi yhteiskäyttöpalveluille, jakamistalouden ratkaisuille, kiertotalouskokeiluille ja älykotiteknologioille.
- Vesi- ja jätehuollon tilat, kuten jäteasemat ja vedenpuhdistamot, tarjoavat mahdollisuuksia kokeilla kierrätykseen, resurssien hallintaan tai ympäristöteknologioihin liittyviä innovaatioita.
- Kauppakeskukset ja muut liiketilat voivat toimia uusien maksujärjestelmien, asiakaspalvelurobottien tai energiansäästöratkaisujen testauspaikkoina.
- Fyysisten paikkojen lisäksi digitaaliset ympäristöt, kuten avoimet data-alustat, mobiilisovellukset ja virtuaaliset palvelut, ovat osa nykyaikaista kaupunkien kokeilutoimintaa.
Living labien toiminta kohdistuu enemmän alkuvaiheen ideointiin, kun taas testialustat toimivat pidemmälle vietyjen ideoiden kokeilemiseen käytännössä (Arntzen ym. 2019). Testialustoja voivat hyödyntää esimerkiksi yritykset, hankkeet ja tutkimuslaitokset.
Kaupunkien testiympäristöt yrityksen kehityksen tukena
Kaupunki on yritykselle paitsi testipaikka, myös kokonaisvaltainen oppimisympäristö, joka tukee kehitystä, vahvistaa markkinavalmiutta ja auttaa siirtymään ideasta toimivaksi, skaalautuvaksi liiketoiminnaksi. Asiakkaiden tuominen mukaan tuotteiden kehitystoimintaan sen monissa vaiheissa on koettu erittäin tehokkaaksi (Edvarsson ym. 2010). Ottamalla kaupunkilaiset mukaan tuotteen testaamiseen yritys voi saada tietoa siitä, miten tuote toimii osana ihmisten arkea, millaisia käytettävyysongelmia ilmenee ja kuinka hyvin ratkaisu vastaa todellisiin tarpeisiin. Lisäksi kokeileminen aidoissa käyttötilanteissa oikeiden käyttäjien kanssa on etu verrattuna suljettuihin testausympäristöihin, joissa olosuhteet ovat usein rajattuja ja keinotekoisia. Kaupunkiympäristössä testaaminen auttaa myös arvioimaan ratkaisun teknistä toimivuutta monissa olosuhteissa, kuten vaihtelevassa säässä, erilaisissa käyttäjäryhmissä ja osana olemassa olevaa infrastruktuuria (Arntzen ym. 2019).
Pilotointi tunnetussa kaupunkiympäristössä toimii referenssinä, joka osoittaa, että ratkaisu on testattu käytännössä. Lisäksi kaupungin kanssa tehtävä yhteistyö voi avata yritykselle verkostoja muihin toimijoihin, kuten tutkimuslaitoksiin, kehitysyhtiöihin, sijoittajiin ja muihin yrityksiin (Arntzen ym. 2019). Erityisesti alkuvaiheen yrityksille tämä voi olla merkittävä kasvun mahdollistaja. Yritys voi samalla oppia, millaisia sääntelyyn, tietosuojaan, turvallisuuteen tai hankintakäytäntöihin liittyviä vaatimuksia ratkaisun käyttöönottoon liittyy.
Kaupungilla ja yrityksellä on todennäköisesti hieman erilaiset tavoitteet kokeilujen suhteen. Kaupungit haluavat ensisijaisesti oppia ja kehittää uusia palveluita omiin tarpeisiinsa, kun taas yritykset haluavat kehittää ja myydä palveluitaan. Yhteistyön on toimittava niin, että molemmat hyötyvät. Tähän saa hyvän alun ottamalla yhteyttä testbed-tahoon sekä määrittelemällä seuraavat asiat:
- Oman tuotteen tai palvelun kehitysvaiheen tunnistaminen
- Tarvittavan testiympäristön määrittäminen
- Testauksen päätavoite ja tarpeellisuus
- Kokeilun hyöty käyttäjille ja kaupungille
- Tarvittavat resurssit ja luvat
- Tietosuojaan ja vastuisiin liittyvät kysymykset
Parhaimmillaan prosessi johtaa pitkäaikaiseen yhteistyöhön, jossa kokeilusta syntyy referenssi, uusi asiakassuhde tai jopa laajempi käyttöönotto kaupungin palveluissa tai muualla markkinoilla.
Pääkaupunkiseudun testiympäristömahdollisuudet
Helsingillä, Espoolla ja Vantaalla kaikilla on jonkin asteista organisoitua testbed-toimintaa. Käytännöt niiden toteutuksissa eivät ole vielä yhtenäisiä. Parhaassa tapauksessa toiminta olisi verkostoitunutta, selkeällä tavalla saavutettavissa ja näkyvää. Lähes kaikki testialustatoiminta painottuu kaupunkien ja korkeakoulujen julkisrahoitteisten hankkeiden varaan. Toiminta on tästä syystä varsinkin pienille ja keskisuurille yrityksille hyödyllistä, sillä toiminnot ovat usein maksuttomia. Yritys voi jopa saada rahaa, jos hankkeet etsivät tietyntyyppisiä ratkaisuja testialustoille, joita esimerkiksi kaupungit voivat hyödyntää kokeilun jälkeen.
Helsingin kaupungin testialusta- ja kokeilutoimintaa koordinoi Business Helsinki yhdessä innovaatioyritys Forum Virium Helsingin kanssa (Helsingin kaupunki 2025). Kokonaisuus kulkee nimellä Testbed Helsinki. Vireillä on useita hankkeita, joiden kautta kaupunkia hyödynnetään testialustana. Yritykset voivat hakea esimerkiksi Urban Wellbeing Lab –hankkeen kautta mahdollisuutta kokeilla hyvinvointiin ja liikkuvuuteen liittyviä innovaatioitaan Pasilan ja Porttipuiston ympäristöissä, ja kokeiluihin on varattu myös budjettia (Testbed Helsinki 2025). Lisäksi yritykset voivat itse ehdottaa kokeilua nettilomakkeen kautta.
Espoon kaupungin testialustatoiminta ei ole yhtä selkeää ja kytkeytyy pääosin muuhun kehittämistyöhön. Business Espoo on koonnut testaus- ja kokeilutoiminnan mahdollisuuksia nettisivuilleen. Espoo on esimerkiksi mukana Nordic Smart City Networkissa, jonka kautta yritykset voivat osallistua pilotteihin, joissa yritys saa rahoituksen oman ratkaisunsa toteuttamiseen, ja kaupungit tarjoavat kokeiluympäristön ja saavat pilotin tulokset ja opit omaan käyttöönsä.
Vantaan kaupunki tarjoaa yrityksille mahdollisuuden pilotoida kehitteillä olevia tuotteita ja palveluja esimerkiksi oppilaitosympäristöissä ja erilaisissa testialustoissa. Tavoitteena on madaltaa kokeilun kynnystä, kehittää ratkaisuja yhdessä käyttäjien kanssa ja vauhdittaa niiden kaupallistamista. Käytännössä kokeiluja voidaan toteuttaa esimerkiksi tekoälyratkaisujen kehittämiseen keskittyvässä Tekoälyhautomossa tai oppilaitosympäristöissä, kuten ammattiopisto Variassa, joka on erikoistunut hyvinvointiteknologian kehittämiseen ja käyttöön ottamiseen. Lisäksi robotiikan oppimiskeskus tarjoaa alustoja erityisesti digitaalisten ja älykkäiden ratkaisujen pilotointiin.
Erilaisia testbed- ja living lab –mahdollisuuksia löytyy lisäksi useista korkeakouluista. Metropoliassa toimii testialustoina esimerkiksi SmartLab, Health Proof Helsinki, Garage, UrbanFarmLab sekä Helsinki XR Center. Muun muassa osana AIStart-hankketta on kehitetty Helsinki XR Centerille avatun Immersive Sustainability Labin kokeilu- ja kehitystoimintaa. Sen perusideana on auttaa kaupunkeja ja yrityksiä kokeilemaan ja kehittämään kestäviä ratkaisuja immersiivisten teknologioiden avulla. Hankkeessa on kehitetty yhdessä kaupunkien kanssa digitaalisia kaupunkiratkaisuja, kuten mixed reality –sovellus kaupunkikehityksen tueksi sekä simulaatio hätäpoistumisharjoitukseen. Samoin yritysyhteistyönä on tehty pilotti sovelluksesta työperäisten maahanmuuttajien suomen kielen opiskeluun.
Tässä linkkejä eri toimijoiden testialusta- ja kokeilutoimintoihin:
- Helsinki
- Espoo
- Vantaa
- Metropolia Ammattikorkeakoulu
- Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
- HEVI pääkaupunkiseudun testbed-koonti
- Muualla Suomessa esimerkiksi
On hyvä tiedostaa, että kaupunkien ja korkeakoulujen toimintanopeus on yrityksiin verrattuna hitaampaa. Kokeilutoiminnan aloittaminen voi viedä oletettua enemmän aikaa. Koska testialustatoiminta ei ole vielä laajamittaista, hyvin valmistautuneet yritykset pääsevät suurella todennäköisyydellä mukaan.
Kaupunkikokeilu antaa pohjan jatkokehitykselle
Todellinen arvo kaupungista testialustana syntyy, kun tuloksia voidaan hyödyntää kokeilua laajemmin. Testauksesta saadun datan avulla yritys voi analysoida ja kehittää tuotetta ja palvelua. Toimiakseen ratkaisun on oltava sellainen, että se voidaan ottaa käyttöön laajemmin ilman, että kustannukset, tekniset vaatimukset tai ylläpidon haasteet kasvavat hallitsemattomasti. (Fisk 2022.)
Laajempi käyttöönotto voi edellyttää myös uusia kumppanuuksia, rahoitusta tai julkisia hankintoja. Tämän takia yrityksen on jo kokeiluvaiheessa hyödyllistä miettiä, mitä tapahtuu pilotin jälkeen ja millä tavoin ratkaisu voidaan monistaa. Kaupunkikokeiluvaiheessa voi esimerkiksi testata tuotteen soveltuvuutta moninaisille käyttäjäryhmille tai eri markkinoille (Lepik & Krigul 2021). Onnistuneessa tapauksessa kaupunki toimii ensin testialustana ja myöhemmin ponnahduslautana yrityksen kasvulle.
AIStart -Tekoälyhautomo -hankkeen tavoitteisiin kuuluu asiakasohjaus- ja toimintamallin luominen pääkaupunkiseudun yhteiselle kaupunkikokeilutoiminnalle, kaupunkien testiympäristöjen laajenemisen edistäminen myös mikro- ja pk-yritysten käyttöön sekä kaupunkikokeilujen digitalisoitumisen lisääminen. Hankkeessa ovat mukana Metropolia ammattikorkakoulu, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit. Hanke on EU:n osarahoittama.
Artikkelin rakenteen suunnitteluun on käytetty GPT-5.4 kielimallia (ai.metropolia.fi).
Lähteet
Antikainen, R., Kangas, H-L., Alhola, K., Stenvall, J., Leponiemi, U., Pekkola, E., Rannisto, P-H. & Poskela, J. 2019. Kokeilukulttuuri Suomessa – nykytilanne ja kehittämistarpeet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 2019(2), 87.
Arntzen, S., Wilcox, Z., Lee, N., Hadfield, C. & Rae, J. 2019. Testing innovation in the real world. London: Nesta.
Edvardsson, B., Gustafsson, A., Kristensson, P. & Witell, L. 2010. Service Innovation and Customer Co-development. Teoksessa: Maglio, P., Kieliszewski, C., Spohrer, J. (toim.) Handbook of Service Science. Service Science: Research and Innovations in the Service Economy. Springer, Boston, MA.
Espoon kaupunki 2026. Espoon digikokeiluista uutta ajattelutapaa palvelujen kehittämiseen. Uutinen 1.4.2026. Espoon kaupungin verkkosivut. Haettu 15.5.2026.
Fisk, M. 2022. Skaalautuva liiketoiminta tuo kasvua mille tahansa toimialalle. Blogiteksti 7.6.2022. Jyväskylän yritystehdas Oy:n verkkosivut. Haettu 15.6.2026.
Helsingin kaupunki 2025. Näin Helsinki toimii innovaatioalustana: hyödyt näkyvät kaupunkilaisten arjessa ja yritysten tuotekehityksessä. Uutinen 9.12.2025. Helsingin kaupungin verkkosivut. Haettu 11.6.2026.
Leminen, S. & Westerlund, M. 2017. Living labs: From scattered initiatives to global movement. Creativity and Innovation Management, 28/2.
Lepik, K.-L. & Krigul, M. 2021. Expectations and Needs of Estonian Health Sector SMEs from Living Labs in an International Context. Sustainability, 13(5), 2887.
Matson-Mäkelä, K. 2025. Robottibussit ajavat Tampereella syksyllä ilman turvakuljettajaa ensimmäisenä Suomessa. Uutinen 19.6.2025. Yle verkkosivu. Haettu 15.5.2026
Mokkila, M. 2019. Nyt kuka tahansa voi hypätä kuskittoman robottibussin kyytiin Helsingissä – projektipäällikkö: ”Tämä pystyy sellaisiin nopeuksiin, että ei ole tien tukkeena”. Uutinen 9.6.2020. Yle verkkosivu. Haettu 15.5.2026
Osano, H. M. 2023. Global scaling by SMEs: Role of innovation and technology. Journal of the International Council for Small Business, 4(3), 258-281.
Puomio, S. 2023. Elämysvalaistus laajenee Malmilla. Tiedote, Forum Virium verkkosivu. Haettu 15.5.2026.
Puomio, S. 2025. Väliaikainen vehreä valtaa Helsingin: seitsemän kokeilua alkaa. Tiedote, Forum Virium verkkosivu. Haettu 15.5.2026.
Ray, L. 2022. Health and welfare technology companies’ needs and wishes related to living lab/testbed services. Master’s Thesis. Master of Welfare Technology. Satakunnan ammattikorkeakoulu.
Teknologiateollisuus 2026. Huippututkimuksen ja innovaatioiden edellytyksiä on vauhditettava. Teknologiateollisuus verkkosivut. Haettu 11.6.2026.
Testbed Helsinki, 2025. Paikallista hyvinvointia edistämässä datan avulla: Urban Wellbeing Lab. Tiedote 13.11.2025.Testbed Helsinki verkkosivu. Haettu 12.6.2026.
Kirjoittaja
-
Janina Rannikko
Asiantuntija, Metropolia AmmattikorkeakouluJanina Rannikko toimii TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä Metropolian Helsinki XR Centerillä. Hänen tietämyksensä akateemisesta tutkimuksesta perustuu filosofian tohtorin tutkintoon paleobiologian alalta ja virtuaaliteknologioiden, tietokoneiden sekä pelaamisen ymmärrys harrastuneisuuteen digitaalisen elämäntyylin ympärillä.
Tutustu tekijään