Videoiden katseleminen ja podcastien kuunteleminen ovat merkittäviä mediakulutuksen tapoja. Vuosina 2020–2024 videoiden kulutus on Suomessa pysynyt huomattavalla tasolla: noin 75 prosenttia väestöstä on katsonut videoita internetin videopalveluissa viimeisen kolmen kuukauden aikana. Samalla ajanjaksolla se osuus väestöstä, joka on kuunnellut tai ladannut podcastin viimeisen kolmen kuukauden aikana, on kasvanut 30 prosentista 40 prosenttiin. (Suomen virallisen tilasto n.d.). Molempia sisältömuotoja kulutetaan yhtäältä viihdemielessä ja toisaalta täyttämään tiedon ja oppimisen tarpeita (Lagger, Lux & Marques 2017; Tobin & Guadagno 2022).
Podcastit ja videot tarjoavat luonnollisesti mahdollisuuksia myös tutkimus- kehitys ja innovaatiotoiminnassa (TKI) syntyneen uuden tiedon jakamiseen sekä monipuolisten oppimateriaalien tuottamiseen. Tähän mahdollisuuteen suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat tarttuneet vaihtelevasti julkaisutoiminnassaan. Viimeisimmässä vahvistetussa vuoden 2024 tiedonkeruussa ammattikorkeakouluilla oli 0–82 audiovisuaalista julkaisua. Keskimäärin niitä on tiedonkeruuseen ilmoitettu 23 kappaletta per ammattikorkeakoulu. (Vipunen n.d.)
Samaan aikaan ammattikorkeakouluja ohjataan yhä vahvemmin panostamaan jatkuvaan oppimiseen, joka vastaa työelämän tarpeisiin (ks. esim. OKM 2026; Digivisio 2030 -hanke n.d.), sekä hyödyntämään tutkimus- ja kehitystyön tuloksia niin tutkinnoissa kuin pienissä osaamiskokonaisuuksissa sekä avoimina oppimateriaaleina (esim. AMKmicro – Jatkuva oppiminen ja pienet osaamiskokonaisuudet työelämän osaamisen kehittäjänä n.d.). Videoihin ja podcasteihin panostaminen onkin yksi käytännön tapa vastata näihin tavoitteisiin. Jotta ammattikorkeakoulut hyödyntäisivät koko podcastien ja videoiden tarjoaman potentiaalin, on niiden suunnitteluvaiheessa hyvä huomioida myös kuulijan tai katsojan viihtyminen sisällön äärellä. Se edellyttää laadukkaiden sisältöjen julkaisemista. Laadukkaiden videoiden ja podcastien tarjoaminen vaatii puolestaan henkilöstön tukemista niiden tuottamisessa.
Metropolia Ammattikorkeakoulussa olemme lähteneet kehittämään tukea kokonaisvaltaisesti. Tarjoamme henkilöstölle
- julkaisukanavan, jonka toimitusprosessi tukee sisältöjen laadun kehittämistä
- koulutusta ja yhdessä tekemisen mahdollisuuksia sekä
- teknistä tukea.
Kokonaisvaltainen tuki on mahdollista, kun sisäiset palveluyksiköt tekevät yhteistyöstä. Meillä Metropoliassa julkaisukanavasta ja sen prosesseista sekä koulutuksesta vastaavat oppimistoiminnan alaisuudessa toimivat julkaisupalvelut. Teknisen tuen puolestaan tarjoaa tietohallinon alaisuudessa oleva AV- ja digipalvelut -tiimi.
Podcastien ja videoiden toimitusprosessi Metrospektiivissä
Metropolian verkkomedia Metrospektiivi aloitti toimintansa vuoden 2025 alussa. Tämän myötä myös podcastjulkaiseminen siirtyi keskitettyyn kanavaan ja videojulkaisemisen tuki vahvistui. Ensimmäisen vuoden aikana mediassa julkaistiin 31 uutta podcastjaksoa yhdeksässä eri sarjassa sekä kaksi videota. Tätä ennen Metropolialla oli oma podcastkanava MetroPodia, jossa neljän vuoden aikana julkaistiin yli 200 podcastjaksoa. Videoita on puolestaan julkaistu kourallinen julkaisupalveluiden tuella Metropolian YouTube-kanavalla.
Metrospektiivin toimitusprosessi ja ohjeet sekä valmiit suunnittelu- ja käsikirjoituspohjat podcasteille ja videoille ohjaavat tekijöitä tuottamaan mielenkiintoisia, viestinnällisesti laadukkaita ja uutta tietoa tuottavia sisältöjä. Työpohjat ohjaavat tekijöitä miettimään sisältöjensä tarkempaa kohderyhmää ja valitsemaan verkkomedian kanavista yleistajuisen Metrospektiivi Popin tai ammatillisen Metrospektiivi Pron, johon sisältöjään tarjoavat. Samalla mietitään myös sisällön tavoitetta ja tarkoitusta. Podcastin tai videon tavoite voi esimerkiksi olla, että kuulija tai katsoja muuttaa toimintaansa arjessa tai että hän oppii soveltamaan jotain uutta toimintatapaa omassa työssään.
Verkkomedia Metrospektiivin toimituksen jäsen kommentoi suunnitelmaa ja jokaista käsikirjoitusta ennen podcastin äänittämistä tai videon kuvaamista. Jos sisältö on suunnattu ammattiyleisöille, osallistuu sen arvioimiseen myös asiantuntijaryhmämme jäsen. Tällä tavalla voidaan etupainotteisesti ohjata työskentelyä ja varmistaa lopputuotoksen sisällöllinen ja viestinnällinen laatu.
Suunnittelu- ja käsikirjoituspohjat on julkaistu Metrospektiivin tekijänohjeissa avoimesti Creative Commons -lisenssillä, joten ne voi ottaa käyttöön, muokata ja julkaista uudelleen esimerkiksi oman organisaation kanavan ohjeiden yhteydessä.
Työpajat ja koulutukset tukemassa sisällöntuotantoa
Ohjeet ja työpohjat eivät aina riitä, joten niiden rinnalla pidämme työpajoja ja koulutuksia. Näiden tarkoituksena on tarjota tietoa podcasteista ja videoista sisältömuotoina sekä julkaisukanavastamme Metrospektiivistä, mutta ennen kaikkea niiden tehtävä on tukea varsinaista tekemistä. Podcastien toteuttamista on Metropoliassa tuettu jo pidempään työpajojen muodossa, mutta videoihin liittyvää ohjattua työskentelyä pilotoitiin viime vuonna ensimmäistä kertaa.
Podcast-työpajoissa keskitytään mielenkiintoisen podcastsarjan konseptointiin ja ensimmäisen jakson käsikirjoituksen tekemiseen. Tarjolla on myös tietoa Metrospektiivin julkaisukriteereistä ja -prosessista sekä teknisen toteutuksen vaihtoehdoista. Vuonna 2022 pidetyillä podcast-työpajoilla oli merkittävä vaikutus julkaistujen podcastien määrään. Kun Metropolia aloitti podcast-toimintansa vuonna 2020, ehdittiin loppuvuodesta julkaista 13 podcastjaksoa ja vuonna 2021 niitä ilmestyi 26. Seuraavina vuosina kasvu oli huimaa: vuonna 2022 ilmestyi 65 ja vuonna 2023 83 jaksoa. Tarjotut työpajat eivät ole ainut asia, joka on vaikuttanut kasvuun. Vuosina 2022 ja 2023 päättyi myös paljon TKI-hankkeita, joten julkaistavia tuloksia oli runsaasti. Viime vuonna työpajoja pidettiin jälleen ja jatkossa niitä tullaan tarjoamaan säännöllisesti.
Videojulkaisujen tukea pilotoimme viime vuonna asiantuntijavideohaasteen muodossa. Videohaasteessa osallistujaa tuettiin toteuttamaan yleistajuinen asiantuntijavideo yhden viikon aikana. Haastemallin sovelsin kaupallisten verkkokurssiyrittäjien toimintamalleista ja olen kuvannut sitä aiemmin opetusvideotuotannon näkökulmasta (Wallin 2025). Kuten podcast-työpajoissa keskityttiin myös videohaasteessa hyvän suunnitelman ja käsikirjoituksen tekemiseen. Näitä toimitus kommentoi haasteviikon aikana. Lisäksi tarjottiin vinkkejä videossa toimivan PowerPoint-esityksen toteuttamiseen sekä videolla esiintymiseen. Myös tekninen tuki oli huomioitu kokonaisuudessa: Osallistujat varasivat studioajan haasteen alussa, ja tekninen tuki oli paikan päällä. Lisäksi ohjeistettiin videoeditoinnin perusteita ja tekstitysten tekemistä. Videon toteuttaminen yhden viikon aikana osoittautui kuitenkin haastavaksi, ja siksi videohaasteesta on tarkoitus rakentaa jatkuvasti käynnissä oleva toteutus.
Tukea tekniseen toteutukseen
Jotta tuki olisi kokonaisvaltaista, tarvitaan sitä myös videoiden ja podcastien tekniseen toteutukseen. Tätä varten meillä on Metropoliassa tietohallinnon alaisuudessa toimivat Digistudiopalvelut. Metropolian digistudioissa voi tehdä 1–4 puhujan podcastin, joka sisältää pelkkää puhetta, tai 1–2 esiintyjän, alle 60 minuutin pituisen videon, joka sisältää äänen lisäksi puhujan kuvan ja esitysmateriaalin tai vain jommankumman näistä.
© Adobe Stock Educational License ja Riikka Wallin.
Henkilöstö voi hyödyntää itsepalvelustudiota kahdella kampuksella. Studiot ovat helppokäyttöisiä ja ne mahdollistavat laadukkaan lopputuloksen. Tiloissa on selkeät kuvalliset ohjeet, jotka löytyvät myös studiopalveluiden verkkosivuilta, jotta niihin voi tutustua ennakkoon. Itsepalvelustudiota voi myös käyttää, jos äänittää podcastin muualla Suomessa tai maailmalla etänä olevien keskustelukumppanien kanssa.
Lisäksi on tarjolla tuotantopalvelua, jossa toisen asteen työssäoppijat äänittävät podcasteja ja kuvaavat videoita päästudiossamme sekä editoivat lopullisen julkaistavan version digistudiopalveluvastaavan ohjauksessa. Samalla työssäoppijat harjoittelevat ammatillisia ja työelämässä vaadittavia taitoja.
© Anzhelika Ilyina
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019, § 7) edellyttää, että julkaistavat sisällöt ovat saavutettavia. Se tarkoittaa, että podcasteista julkaistaan myös tekstivastineet ja videoissa on videon luonteen mukaan joko tekstitys, kuvailutulkkaus tai tekstivastine. Näistä tekijät vastaavat itse, mutta niiden toteuttamiseen Metropoliassa käytössä olevilla työvälineillä on saatavilla ohjeet.
Podcastien ja videoiden teknisen toteutuksen tai osan siitä sekä tekstivastineet, tekstitykset ja kuvailutulkkaukset voi myös ostaa ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Julkaisupalvelut tarjoavat henkilöstölle tietoa mahdollisista yhteistyökumppaneista.
Huomio kuulijoihin ja katsojiin
Tässä artikkelissa olen kuvannut Metropolian tarjoamaa tukea podcastien ja videoiden tekijöille. Tärkeintä on kuitenkin aina muistaa, että sisältöjä tehdään kuulijoille ja katsojille. Siksi tekijät ohjataan pohtimaan sitä, kenelle he podcastia tai videota tekevät ja mikä sen tarkoitus on. Podcastia tai videota tehdessä sisällön tarkoituksen pohdinta lähtee kokemukseni mukaan usein liikkeelle siitä, mitä tekijä itse haluaa saada aikaan kuulijassa tai katsojassa, mutta asiaa voi myös lähestyä toisin päin: sisältöjä voi muotoilla sen mukaan, millaisia tarpeita katsojilla ja kuulijoilla on. Mediankäyttöä tutkineet Christoph Lagger, Mathias Lux ja Oge Marques (2017) suosittelevat tätä lähestymistapaa.
Kun käyttäjät otetaan lähtökohdaksi, ohjaa se samalla pohtimaan millä hakutermeillä käyttäjät voisivat etsiä sisältöä, eli tekemään hakukoneoptimointia. Vaikka viime aikoina on puhuttu yhä enemmän verkkosisältöjen optimoinnista tekoälyä varten (esim. Chen, Wang, Chen & Koudas 2025; Liana n.d.), löydetään niiden äärelle yhä perinteisten hakukoneiden kautta. Esimerkiksi Metrospektiivin aktiivisista käyttäjistä 34 % tuli vuonna 2025 sivustolle Google-haun kautta, kun puolestaan tekoälysovellukset Chat GPT, Copilot, Perplexity ja Claude yhdessä tuottivat noin 1,3 % ”aktiivisista käyttäjistä” eli hakivat tietoa sivustolta. Riippumatta siitä, haetaanko tietoa tai sisältöjä perinteisten hakukoneiden tai tekoälysovellusten avulla, on käyttäjällä hakua tehdessä aina jokin tarve tai tarkoitusperä. On perusteltua ottaa se huomioon, jotta hakutulokset ovat tarkempia ja merkityksellisempiä (Lagger, Lux & Marques 2017). Sisältöjen toimitusprosessissa sekä koulutuksissa ja työpajoissa olisi hyvä syventää tätäkin näkökulmaa, jotta voimme palvella sekä sisältöjä tekeviä tutkijoita, opettajia ja asiantuntijoita sekä ennen kaikkea tulevia kuulijoita ja katsojia entistä paremmin.
Lähteet
AMKmicro – Jatkuva oppiminen ja pienet osaamiskokonaisuudet työelämän osaamisen kehittäjänä n.d. Haettu 27.3.2026.
Chen, M., Wang, X., Chen, K. & Koudas, N. 2025. Generative Engine Optimization: How to Dominate AI Search. ACM.
Digivisio 2023 -hanke n.d. Oppimisen tulevaisuus. Haettu 27.3.2026.
Lagger, C., Lux, M. & Marques, O. 2017. What makes people watch online videos: An exploratory study. Computers in Entertainment (CIE) 15 (2), 1–31.
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019.
Liana n.d. Hakukoneoptimointi AI-aikakaudella – miten tekoäly muuttaa näkyvyyttä verkossa. Blogikirjoitus. Haettu 6.2.2025.
OKM 2026. Sivistyksestä suunta Suomelle – Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040 (pdf). Luonnos 26.03.2026. Haettu 27.3.2026.
Suomen virallinen tilasto n.d. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö. Helsinki: Tilastokeskus. Haettu 29.10.2025.
Tobin, S.J. & Guadagno, R.E. 2022. Why people listen: Motivations and outcomes of podcast listening. PLOS ONE 17 (4), e0265806.
Vipunen n.d. Julkaisut. Haettu 25.3.2026.
Wallin, R. 2025. Videohaasteessa katse opetusvideoiden laatuun. Teoksessa Silmälä, P. (toim.) DIGI 2025 — Verkon uusia välineitä ja menetelmiä. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, Mikrokirjat 52. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Kirjoittaja
-
Riikka Wallin
Asiantuntija, Metropolia AmmattikorkeakouluJulkaisemisen asiantuntijana Riikka Wallin auttaa metropolialaisia tuomaan esille omaa asiantuntijuuttaan sekä tutkimuksen ja kehittämistoiminnan tuloksia. Hän on Metrospektiivi Pop ja Metrospektiivi Pro -lehtien päätoimittaja.
Tutustu tekijään
