Audiovisuaalisen alan osaamistarpeet ovat viime vuosina muuttuneet merkittävästi teknologisen kehityksen, kansainvälistymisen, kestävän kehityksen vaatimusten sekä muuttuvien tuotantomallien seurauksena (TEM, 2023; APFI, 2024; Sitra, 2021). Muutokset haastavat niin av-alan ammattilaisia jatkuvaan osaamisen päivittämiseen kuin koulutusorganisaatioita kehittämään alan toimijoille sopivia koulutusmahdollisuuksia.
Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen tukee työllistymistä, urakehitystä ja työmarkkinoiden muutoksiin sopeutumista (Jämsén & Ranki, 2021). Perinteisen tutkintokoulutuksen rinnalle tarvitaan joustavia ja työelämälähtöisiä koulutusratkaisuja (European Commission, 2024). Pienet osaamiskokonaisuudet ovat nousseet keskeiseksi välineeksi vastata myös audiovisuaalisen alan nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin.
AV UP – Uutta osaamista av-alalle -hankkeessa pilotoitiin pieniä osaamiskokonaisuuksia audiovisuaalisen alan ammattilaisten moninaiselle kohderyhmälle. Artikkeli käsittelee keskeisiä huomioita pilotoinnista.
Av-alan ammattilaisille kohdennettua koulutusta
AV UP -hankkeessa pilotoitiin pieniä osaamiskokonaisuuksia audiovisuaalisen alan ammattilaisille. Kohderyhmän muodostivat alan freelancerit, itsensä työllistäjät, osatyölliset ja työttömät. Alalle tyypillistä on työskentely määräaikaisissa työsuhteissa ja useille eri työnantajille. Perinteisiin pitkäkestoisiin koulutuksiin osallistuminen on tälle kohderyhmälle vaikeaa tai jopa mahdotonta. Koulutuksia suunnattiin siis erityisesti heille, jotka ovat työelämässä, mutta tarvitsevat täydennyskoulutusta tai uutta osaamista tuotantojen arkeen.
Alalle tyypillinen arki pyrittiin ottamaan huomioon sekä koulutusten suunnittelussa että toteutuksessa. Hankkeen aikana saatu palaute ammattikentältä osoittaa, että koulutusten tulee olla joustavia, saavutettavia ja työelämälähtöisiä.
Koulutusten suunnittelun pohjaksi kartoitettiin työelämän koulutustarpeita. Samalla haluttiin selvittää, millaiset sisällöt kiinnostavat erilaisissa työuran vaiheissa olevia osallistujia ja miten koulutukset tavoittavat alan monimuotoisen kohderyhmän. Kartoituksessa (Hatakka, Luukkonen & Syrjänen, 2025) selvisi, että alalla kaivataan osaamista erityisesti seuraavissa aiheissa:
- Projektinhallinta ja tuotannon suunnittelu
- Vihreä siirtymä ja kestävät tuotantotavat
- Monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus tuotannoissa
- Sopimusosaaminen ja tekijänoikeudet
- Kansainvälinen yhteistyö ja kulttuurien tuntemus
- Tekninen osaaminen
Kohderyhmän analysoinnin perusteella tekniset ja käytännönläheiset opinnot kiinnostavat etenkin työuran alussa olevia, kun taas kansainvälisyys, syventävä tuotantotieto ja eettiset kysymykset ovat tarpeellisia urallaan pidemmällä oleville.
Ensimmäiseen pilotointivaiheeseen (syksy 2024 ja kevät 2025) valikoitui kahdentoista kurssin kattaus koulutuksia, erilaisiin työelämän tilanteisiin ja työuran vaiheisiin. Piloteissa opiskeltiin mm. tuotannon suunnittelua, tapahtuman striimausta, sähköturvallisuutta, videoeditointia, radiopuhelimen käyttöä tuotantotilanteissa, toimimista kansainvälisissä tuotannoissa ja tuotantojen tekijänoikeuksia. Toisen pilottivaiheen (syksy 2025 ja kevät 2026) yhdentoista kurssin aiheet valittiin fokusoidummin ja kursseilla opiskeltiin esimerkiksi efektituotantoa, 3D-mallinnusta, henkilöohjaamista, sekä ajankohtaisia taitoja, kuten läheisyyskoreografiaa, ympäristövastuullisuutta ja työhyvinvointia.
Av-alan ammattilaisten tavoittaminen ja heille soveltuvat koulutusmuodot
Pilotointivaiheessa oli haastavaa arvioida kenelle koulutusta tulisi markkinoida, mikä koulutus herättäisi kiinnostusta kohderyhmässä ja mistä heidät parhaiten tavoittaisi.
Koulutusten järjestäjät kokeilivat suorien sähköpostien lähettämistä yrityksille, oppilaitosten verkkosivuilla ilmoittelua ja jopa puhelinsoitoilla tavoittelua. Parhaiten lopulta toimivat somepostaukset, Suomen elokuvasäätiön elokuvatiedotuslista sekä alan järjestöjen kautta lähetetyt uutiskirjeet ja muut sähköpostit. Voidaankin todeta, että viesti pitää saada sinne missä ammattilaiset keskenään viestivät ja verkostoituvat. Tietoa koulutuksista ei osata etsiä oppilaitosten sivuilta.
Piloteissa kokeiltiin erilaisia toteutustapoja: itsenäisiä verkkokursseja, webinaareja, lähiluentoja, toiminnallisia työpajoja ja keskusteluita. Etäoppimista järjestettiin erilaisilla alustoilla: Microsoft Teamsin, Zoomin ja Googlen työkalujen sekä Moodlen avulla. Tavoitteena oli havainnoida, mikä toteutustapa soveltuu työssäkäyvien arkeen parhaiten ja millaisia yleisöjä erilaiset toteutukset kiinnostavat.
Yhteensä pilottikoulutuksilla tavoitettiin noin 400 alan ammattilaista 1,5 vuoden aikana eri puolilta Suomea. Koulutuskohtaiset osallistujamäärät vaihtelivat toteutustavasta riippuen 7–100 henkilön välillä. Lähiopetuksessa ryhmät olivat luonnollisesti pieniä. Webinaareissa oli parhaimmillaan jopa 100 osallistujaa. Vaikka lähiopetuksena toteutetut kurssit tavoittavat vain pieniä osallistujamääriä, kasvotusten tapahtunutta vuorovaikutusta ja koulutuksen tarjoamaa verkostoitumismahdollisuutta arvostettiin. Koulutusten toteuttajat pitivät lähitoteutusta hyvänä etenkin maakunnissa, joissa alan ammattilaisten kokoaminen yhteen on erityisen tärkeää verkostojen luomiseksi. Toisaalta osallistujat ymmärsivät, että hankkeen rahoittamana lähiopetusta on mahdollista järjestää osallistujamäärästä riippumatta, mutta kaupallisena koulutuksena siitä tulee herkästi liian kallista.
Etänä toteutetuissa koulutuksissa suurimmaksi haasteeksi osoittautuivat teknisten alustojen aiheuttamat rajoitteet: käyttäjätunnukset, käyttöoikeudet ja aineistojen jakaminen. Ilman oppilaitosten käyttäjätunnuksia oppimisalustalle ei päässyt, joten tietoa ja aineistoja jouduttiin jakamaan sähköpostitse. Osallistujilla oli vaikeuksia löytää oikeita verkko-osoitteita, saada etäyhteyksiä auki tai löytää materiaaleja. Myös kurssien toteuttajat kokivat verkko-oppimisen alustat hankaliksi tällaisen kohderyhmän kanssa, vaikka kokemusta niiden käyttämisestä tutkinto-opiskelijoiden kanssa olisi ollutkin.
Osallistujat eivät lyhyissä koulutuksissa olleet aina motivoituneita tekemään tehtäviä ennen tai jälkeen webinaarin tai luennon. Syntyi vaikutelma, että ammattilaiset olivat kiinnostuneet tiedosta ja sisällöstä, jota kurssi tarjosi, mutta halusivat saada sen mahdollisimman vaivattomasti ja nopeasti. Pidempikestoinen sitoutuminen opetukseen ei kiireisessä arjessa houkutellut. Tämän seurauksena osaamisen osoittaminen ja arviointi oli pilottikursseilla hankalaa.
Ovatko pienet osaamiskokonaisuudet tulleet jäädäkseen osaksi AV-alan oppimisen tulevaisuutta?
Pienet, ketterät osaamiskokonaisuudet ja niiden sisällöistä saatu palaute AV UP -hankkeen pilotissa oli yleisesti positiivista. Koulutusten aiheita pidettiin ajankohtaisina, sisältöjä kiinnostavina ja opetuksen suunnittelua onnistuneena. Kun opiskelun makuun päästiin, oppimisen nälkäkin kasvoi. Monet osallistujat toivoivat, että koulutus olisi ollut pidempi ja aiheessa olisi päästy syvemmälle.
Koulutusten toteuttajien havainto oli, että pieneen kokonaisuuteen tulee sisällytettyä helposti liikaa aiheita, jolloin aika loppuu kesken, eikä missään aiheessa päästä syvemmälle. Haastavinta onkin määritellä riittävän tiivis ja rajattu aihe, jonka osallistua voi omaksua lyhyessä ajassa ja hyödyntää sitä heti työssään.
Pienet osaamiskokonaisuudet ovat koulutuskentällä uusi tuote, joiden muotoilua tulee kehittää ja opetella. Jatkokehittämisessä osana AV UP -hanketta tullaan keskittymään sisältöjen toisinnettavuuteen ja saavutettavuuteen. Kun tieto onnistuneesta koulutuksesta alan verkostossa leviää, samaa sisältöä voisi tarjota uudelleen sellaisenaan tai päivitettynä ja tavoittaa enemmän yleisöä.
Toiveissa on, että alan ammattilaiset osaisivat tulevaisuudessa etsiä lyhyttäkin koulutusta suoraan oppilaitoksista ja että oppilaitokset löytäisivät oikeat kanavat tarjoamiensa pienten osaamiskokonaisuuksien markkinointiin. Tällä mahdollistettaisiin alan osaamisen kehittäminen ketterästi ja alalle toimivilla ratkaisuilla.
Lähteet
APFI 2024. Kestävä kehitys av-alalla. Audiovisual Producers Finland (APFI) verkkosivut. Haettu 24.9.2026.
AV UP -hankkeen kysely mikrokoulutusten toteuttajille 2025. Julkaisematon kyselyaineisto. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
AV UP -hankkeen palautekyselyt mikrokoulutusten osallistujille 2025. Julkaisematon kyselyaineisto. Useita toteuttajia.
European Commission 2024. Eurooppalainen lähestymistapa pieniin osaamiskokonaisuuksiin – Joustavia ja osallistavia oppimismahdollisuuksia. Euroopan unionin virallinen verkkosivusto. Haettu 24.9.2026.
Hatakka, M., Luukkonen, M. & Syrjänen, H. 2025. Muuttuva maailma, muuttuva ala: Katsaus audiovisuaalisen alan nykytilaan. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Haettu 24.9.2026.
Jämsén, P. & Ranki, S. (toim.) 2021. Millä hinnalla? Osaamisen kehittämisen vaihtoehtoiskustannukset. Sitran julkaisuja 186. Helsinki: Sitra.
Salo, A.-V. & Louhelainen, S. 2025. Havaintoja mikrokoulutusten toteuttamisesta. AV UP -hankkeen verkkosivut. Haettu 24.9.2026.
Työ- ja elinkeinoministeriö 2023. Av-alan kasvusopimus julki. Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivut. Haettu 24.9.2026.
Kirjoittaja
-
Aura Kaarivuo
Lehtori, AV-alan medianomikoulutusten tutkintovastaava ja tutkija, Metropolia AmmattikorkeakouluAura Kaarivuo toimii lehtorina, AV-alan medianomikoulutusten tutkintovastaavana ja tutkijana Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Hän kehittää audiovisuaalisen alan koulutusta, jatkuvan oppimisen ratkaisuja sekä työelämäyhteistyötä. Opetuksen ja koulutuksen kehittämisen ohella hän osallistuu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan erityisesti digitaalisen median, osallistavien menetelmien ja luovien alojen osaamisen kehittämisen parissa.
Tutustu tekijään
