Alkumusiikki]
Milla Hankimäki: Hei kaikki ja tervetuloa kuuntelemaan Sydämellä terveydelle podcastia. Tänään käsittelemme erittäin ajankohtaista aihetta, nimittäin koulujen kännykkäkieltojen vaikutuksia yläkouluikäisten nuorten hyvinvointiin. Jakso tehdään osana opinnäytetyötämme. Minä olen terveydenhoitajaopiskelija Milla Hankimäki.
Henna Arponen: Ja minä olen terveydenhoitajaopiskelija Henna Arponen. Mukanamme studiossa on myös Metropolian lehtori Maria Raumanni. Hei Maria, ja kiitos kun pääsit osallistumaan. Esittelisitkö itsesi kuulijoillemme vielä tarkemmin?
Maria Raumanni: Hei, olen tosiaan Maria Raumanni ja kiitos kutsusta saada tulla keskustelemaan tähän teidän podcastiin. Työskentelen tosiaan lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa terveydenhoitajatutkinnossa lähinnä ja opetan muun muassa kouluikäisten ja nuorten terveydenhoitotyötä, johon tämä podcastin aihekin liittyy.
Milla: Jees, kiitos Maria munkin puolesta. Ja mennäänkin sitten suoraan meidän aiheeseen. Kännyköistä on tullut yksi käytetyimmistä laitteista tänä päivänä. Kännyköitä käytetään tietenkin myös kouluissa. Suomessa tähän kouluissa tapahtuvaan kännyköiden käyttöön on haluttu puuttua elokuussa 2025 voimaantulleella perusopetuslain muutoksella. Tämä laki siis pyrkii rajoittamaan kännyköiden käyttöä oppitunneilla.
Henna: No, miksi kännyköiden käyttöä sitten halutaan rajoittaa? Mannerheimin lastensuojeluliiton julkaiseman kyselyn mukaan noin 18 prosenttia vastaajista kokee käytön häiritsevän keskittymistä koulutyöhön. Muiden oppilaiden kännyköiden käyttö häiritsee oppituntia lähes kolmasosan vastaajien mielestä. Eli kännyköiden käyttö häiritsee osaa nuorista itseäänkin. Näillä muutoksilla haluttaisiin parantaa muun muassa työrauhaa ja edistää fyysistä aktiivisuutta sekä nuorten välistä vuorovaikutusta.
Milla: Sitten se, miten tämä kännykän rajoittaminen konkreettisesti toteutetaan, niin vaihtelee vähän koulusta riippuen. Oppitunneilla tapahtuvan luvattoman käytön tulisi olla kuitenkin kiellettyä ihan kaikissa kouluissa. Koulut voivat kuitenkin itse päättää omissa järjestyssäännöissään, miten toimitaan esimerkiksi välitunneilla tai ruokailussa. Maria, oletko sinä kuullut tästä ilmiöstä tai haitallisesta kännykän käytöstä kouluissa?
Maria:Joo, kännykkäkielto on kyllä minulle tuttu asia ja olen tietoinen myös tästä muutoksesta, joka on tullut vähän aikaa sitten kouluille. Olen kuullut semmoisesta kännykkäkiellosta, jossa oppilaiden kännykät ovat sovitussa kaapissa tai laatikossa oppituntien ajan, ja sillä tavalla kännykkää saa käyttää oppimistilanteissa vain opettajan johdolla. Ja sitten olen kuullut myös siitä, että kännykät ovat saaneet olla oppilailla tunneilla mukana eli tätä kieltoa tai tätä suositusta ei ole toteutettu. Haitallista kännyköiden käyttöä ilmenee kyllä siltikin vaikka tämä kielto olisi ja vaikka ne kännykät ei olisi siellä oppitunneilla mukana, vaan ne olisi jossakin säilössä, esimerkiksi väli- ja ruokatunneilla käyttöä voi olla, koulumatkoilla ja ehkä jopa salaa oppitunneillakin.
Milla: Niinpä, on siis tuttu ilmiö.
[välimusiikki]
Henna: Ulkomailla kännykkäkiellon yhteyksiä hyvinvointiin on tutkittu jo jonkin verran, mutta Suomessa tutkimuksia ei ole vielä ilmestynyt. Hyvinvoinnista on tehty monia eri määritelmiä, mutta me lähdimme tarkastelemaan käsitettä tämän nuoriin keskittyvän hyvinvoinnin määritelmän kautta. Sen mukaan hyvinvointia jaettaisiin viiteen eri osa-alueeseen, josta otimme tarkasteluun kolme. Näitä ovat terveys, yhteenkuuluvuus sekä oppiminen.
Milla: Kännykkäkieltoa käsittelevissä tutkimuksissa oltiin usein tarkasteltu yhteyksiä näihin kolmeen osa-alueeseen. Tutkimuksissa oli usein vertailtu eri kännykkäkieltoja omaavia kouluja keskenään; oli kouluja, joissa kännykän käyttöä rajattiin koko koulupäivän ajan, eli tämmöinen täyskielto, sekä kouluja joissa käyttöä rajattiin vain osittain, kuten esimerkiksi vain oppitunneilla.
Henna: Yhteydet kuitenkin vaihtelivat keskenään monessa tutkimuksessa. Eräässä tutkimuksessa tiukat rajoitukset paransivat oppilaiden välistä yhteenkuuluvuutta. Positiiviset vaikutukset näkyivät vuorovaikutustilanteessa esimerkiksi niin, että kavereiden seurassa oltiin välitunneilla enemmän läsnä. Toisessa tutkimuksessa taas todettiin täyden kännykkäkiellon alentavan kouluun kuuluvuuden tunnetta erityisesti tyttöjen keskuudessa. Yhteenkuuluvuuden tunne oli parempi kouluissa, joissa kielto oli vain osittainen. Samaa vaihtelevuutta huomattiin myös rajoitusten vaikutuksissa oppimiseen.
Milla: Kyllä. Esimerkiksi tämmöisen englantilaisen tutkimuksen mukaan kännykänkäytön rajoittaminen paransi oppilaiden koetuloksia ja oppimista, ja sen vaikutus oli erityisen suurta heikosti menestyvien oppilaiden kohdalla. Mutta sitten taas kolme muuta tutkimusta eivät löytäneet yhteyttä kännykkäkieltojen ja oppimistulosten välillä. Kännykkään tulevat ilmoitukset haittasivat oppitunneilla keskittymistä niin täyskiellon kouluissa kuin näissä sallivimmissakin kouluissa. Suuria vaikutuksia taas terveyteen ei tutkimuksissa ole vielä löydetty, mutta kännykän käytön rajoittamiseen on huomattu olevan yhteydessä esimerkiksi nuorten psyykkisen kuormittuneisuuden vähenemiseen ja fyysisen aktiivisuuden lisääntymiseen.
Henna: On siis hankala näiden tulosten pohjalta sanoa, olisiko osittainen vai täysikielto parempi ratkaisu. Maria, tukevatko tiukat kiellot yleisesti nuorten hyvinvointia vai olisiko vähän löyhempi lähestymistapa parempi?
Maria: No sehän on hyvä kysymys. Tiedämme, että haitallinen kännyköiden käyttö voi lisätä keskittymisvaikeuksia oppilailla. Oppitunnin aikana tulevat viestit esimerkiksi ja muut hälytykset sinne puhelimeen aiheuttaa keskeytyksiä ja oppilaan ajatus siirtyy siinä hetkessä sinne puhelimen sisältöön ja sieltä tulevaan sisältöön opetuksen sijaan, elikkä huomio keskittyy sitten muuhun. Ajattelen, että johdonmukainen ja kaikkia koskeva kännykkäkielto oppituntien aikana lisää hyvinvointia, oppimistuloksia ja keskittymiskykyä. Mutta sitten mobiililaitteiden on hyvä olla opetuksessa mukana opettajan johdolla silloin, kun sille on tarvetta opetuksen puolesta ja sitten mahdollisesti välitunneilla ja muissa vapaammissa hetkissä.
Milla: Niinpä. Ehkä nämä kännykkäkiellot voi jonkun mielestä olla turhan raju keino puuttua näihin kännykän käytön ongelmiin, ja vähintäänkin ehkä näiden kieltojen lisänä tulisi keksiä sitten muita hyödyllisiä vaihtoehtoja nuorille, esimerkiksi miten viettää aikaa vaikka välitunneilla. Että joku semmoinen hienovaraisempi lähestymistapa voisi olla hyvä tähän ongelmaan. Nuoret käyttävät kännyköitä aivan arkisiin asioihin, kuten vaikka ajan seuraamiseen, uutisten lukemiseen tai matkalipun ostoon. Kännykkää käytetään tietysti myös viihdetarkoitukseen. Nuoret saavat hyötyjä kännyköiden mahdollistamasta pääsystä sosiaaliseen mediaan, jossa he voivat olla yhteyksissä eri ihmisryhmiin ja tietysti omiin ystäviinsä. Miltä kännykkäkielto voi siis tuntua nuorista, jotka ovat tottuneet käyttämään kännykkää?
Henna: Kuten aiemmin olikin puhetta, osalla nuorista parani esimerkiksi yhteenkuuluvuuden tunne kieltojen myötä, mutta toisille nuorille kielloilla ei ollut erityisen myönteisiä vaikutuksia. Suhtautuminen kieltoihin siis vaihtelee paljon nuorten välillä.
Milla: Ongelmaksi etenkin kännykän käytön kokonaan kieltävissä kouluissa nousi sitten se, että nuoret halusivat hyvittää tämän ns. koulussa hukatun kännykän käytön ajan sitten vapaa-ajallaan. Osa nuorista siis sysäsi vapaa-ajallaan esimerkiksi urheilua tai nukkumista, jotta saisivat käyttää kännykkää, kun koulussa sitä mahdollisuutta ei enää ollut.
Henna: Sitten olisikin kysymys haastateltavalle. Mitä plussia ja miinuksia näet kännykän käyttämisessä, etenkin näin nuoren näkökulmasta?
Maria: No yleisesti ottaen kännykän kohtuullinen käyttö sujuvoittaa ja hyödyttää nuoren elämää. Kuten mainitsitte tuossa bussilipun ostamiseen ja matkustamiseen liittyvät asiat, sekä sosiaalinen elämä. Siellä tapahtuvat kohtaamiset ja yhteydenpito, musiikin kuuntelu, äänikirjojen kuuntelu ja opiskelu. Meidän on hyväksyttävä se, että tämän päivän nuorten maailma on osittain verkossa. Käyttö voi olla hyödyllistä ja osana elämää, kun se on hallittua, rajattua ja turvallista. Näen käytön haitallisena, jos se on riippuvuutta ja vie aikaa muulta elämältä, kuten oppimiselta, harrastuksista, liikunnasta, levosta, unesta tai aiheuttaa sitten levottomuutta, käytös- ja unihäiriöitä.
Henna: Hyviä nostoja, kiitos Maria.
[välimusiikki]
Milla: No miten nämä kiellot voivat näkyä terveydenhoitajan työssä?
Maria: Terveydenhoitaja toimii kouluyhteisössä terveyden edistämisen asiantuntijana, ja kouluterveydenhoitajan tehtävänä on huolehtia ennaltaehkäisevän terveydenhoidon toteutumisesta, joka toteutuu pitkälti terveystarkastuksia tehdessä. Ruutuaika ja median käyttö ovat keskustelun aiheita, jotka otetaan puheeksi jokaisessa 7.–9. luokkalaisten terveystarkastuksessa, kun puhutaan nuorten kännyköiden käytöstä.
Henna: Eli puheeksiotto on siis tärkeää. Millainen rooli muuten terveydenhoitajalla on digihyvinvoinnin edistämisessä?
Maria: Puheeksiotto on tosiaan tärkeää, ja keskustelu nuoren kanssa on aina tärkeää ja keskiössä. Eli nuorta kuunnellaan ja kysytään mielellään avoimia kysymyksiä, jolloin sitten saadaan enemmän niitä vastauksia. Suurimmalla osalla nuorista kännykän käyttö on hallinnassa ja se on aina hyvä muistaa. Eli asiat on pitkälti hyvin. Perheen ja koulun moniammatillisen henkilökunnan kanssa tehtävä yhteistyö on merkityksellistä. Perheen yhteiset käytännöt ja säännöt, sekä vanhempien esimerkillinen oma kännykän käyttö tukevat usein nuorta hallittuun kännykän käyttöön.
Milla: Aivan, eli myös perheillä ja vanhemmilla on suuri merkitys tässä asiassa. Ja vaikka tämä kännykkäkielto koulupäivän aikana onkin hyvä alku vähentää nuorten kännyköiden käyttöä, nuorten pitäisi kuitenkin myös siellä vapaa-ajallaan onnistua vastustamaan koukuttavia sovelluksia. Siihen tarvitaankin juuri vanhempien esimerkkiä.
Henna: Moni varmasti miettiikin, että missä vaiheessa olisi hyvä puuttua tähän nuorten kännykän käyttöön ja miten.
Maria: Kun kännykän käyttö alkaa aiheuttaa haittaa yksilön toimintakyvylle ja vaikuttaa muun muassa ihmissuhteisiin, niin tällöin olisi hyvä ottaa asioita puheeksi. Tällöin tämä toiminta on usein pakonomaista ja hallitsematonta nuorella. Terveydenhoitajan on tärkeä kysyä nuorelta tarkentavia kysymyksiä, mikäli hän havaitsee tällaista ongelmallista kännykän käyttöä sen keskustelun yhteydessä, tai muuten havainnoi sitä ja kyselee, että onko se käyttö pakonomaista ja onko aikaa harrastuksiin, mitä nuori harrastaa vai harrastaako hän ollenkaan mitään? Miten hänen opiskelut on sujunut? Ja samalla hän haastattelee sitä ja selvittää, että olisiko siellä kännykän runsaan käytön taustalla vaikka yksinäisyyttä tai koulukiusaamisasioita. Onko nuorella tullut joitakin fyysisiä oireita tai muita oireita, esimerkiksi hartiakipua, pääkipua, uniongelmia, keskittymisvaikeuksia. Ja mitä sitten terveydenhoitaja voi antaa ihan käytännön neuvoksi ja itsellekin työvälineeksi, niin hän voi antaa nuorelle tämmöisen kännykän käytön päiväkirjan täytettäväksi, ja sopia sitten uuden vastaanottokäynnin, missä sitä päiväkirjaa sitten käydään yhdessä läpi, että miten paljon se päivä tai vuorokausi sisältää sen kännykän käyttöä ja minkälaista se kännykän käyttö on sisällöltään. Ja vanhempien kanssa voi keskustella siitä, että mitenkä rajoja asetetaan siellä kotona kännykän käytölle, että se rajojen asettaminen olisi mahdollisimman johdonmukaista ja niitä noudatettaisiin. Ja sitten yhteisen ajan viettäminen ja nuoren kuunteleminen olisi tärkeää siellä kotona, että vanhemmat ovat läsnä sen nuoren elämässä.
Milla: Todella hyviä huomioita, että ihan terveydenhoitajatasolla kohtaa nuoren juuri yksilöllisesti ja koittaa löytää yhdessä niitä syitä kännykän liikakäytölle ja kuunnella avoimesti. Eikä ehkä tehdä mitään olettamuksia siitä käytöstä ja muistaa se sitten myös kotona, että vanhemmatkin voivat ottaa aihetta puheeksi nuoren kanssa siellä kotonakin. Nuoret tarvitsevatkin aikuisen tukea kännyköiden ja median käytön hallintaan, sillä nuorten aivojen kehitys ja itsesäätelytaitojen muodostuminen ovat vielä kesken. Kännyköiden ja median käyttöä ei tarvitse esittää turhan kielteisinä, mutta niiden käyttöä on hyvä osata säädellä, niin kuin Mariakin sanoi. Selkeät säännöt arjessa edistävät nuorten hyvinvointia ja kehitystä.
Henna: Ja tosiaan tämä tutkimusnäyttö näistä kännykkäkiellon vaikutuksista perustuu vain pieneen määrään tutkimuksia, ja niissä tutkimuksissa on käytetty erilaisia tutkimusasetelmia ja otoksia, sekä erilaisia kännykän käyttöä koskevien kieltojen määritelmiä, kuten tämä täyskielto ja osittainen kielto. Erojen vuoksi tutkimustulosten keskinäinen vertailu ja yhteensovittaminen on siis haastavaa. Toivottavasti siis tulevaisuudessa tiedämme aiheesta enemmän, ja etenkin vielä suomalaisnuorten näkökulmasta.
Milla: Olisiko Maria sulla tähän loppuun vielä joku vinkki tai neuvo tuleville terveydenhoitajille tämän asian tiimoilta?
Maria: Mä antaisin sellaisen lyhyen vinkin, että luonnollinen osa keskustelua ja tarvittaessa rohkea puheeksiotto kännykän käytön suhteen.
Milla: Hyvä nosto.
Henna: Ja kiitos vielä Maria, kun tulit vieraaksemme tähän jaksoon ja kiitos myös kuulijoille jakson kuuntelusta.
Milla: Kiitos.
Maria: Kiitos.
Podcastissa esiintyvät
-
Henna Arponen
Opiskelija, Metropolia AmmattikorkeakouluHenna Arponen on kolmannen vuoden terveydenhoitajaopiskelija Metropolia Ammattikorkeakoulussa.
Tutustu tekijään -
Milla Hankimäki
Opiskelija, Metropolia AmmattikorkeakouluMilla Hankimäki on kolmannen vuoden terveydenhoitajaopiskelija Metropolia Ammattikorkeakoulussa.
Tutustu tekijään -
Maria Raumanni
Lehtori, Metropolia AmmattikorkeakouluMaria työskentelee lehtorina terveyden edistämisen tiimissä.
Tutustu tekijään
