Raili Honkanen-Korhonen
Lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Raili Honkanen-Korhonen
Lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Metropolian Kulttuuri ja musiikki -osaamisalueella toimiva Raili Honkanen-Korhonen on musiikin lehtori ja pitkän linjan pop/jazz-musiikkipedagogi. Häntä innostavat improvisaatio, vuorovaikutus ja luovat menetelmät. Viime vuosina hän on työskennellyt asiantuntija- ja projektipäällikkötehtävissä yhteisöjen hyvinvoinnin parissa, pohtien, mikä meitä kannattelee niin työssä kuin elämässäkin ja miten voimme tukea toisiamme.
Katso PeopleFinder-profiili
Tekijän julkaisut
-
Leena Unkari-Virtanen, Petri Aarnio, Raili Honkanen-Korhonen
Jakso 6: Oppivan johtamisen vuosikymmen
Tässä Yhdessä taideoppilaitosten muutoksessa -jaksossa luodaan katsaus taideoppilaitosten muutosjohtamisen polkuun viimeisen vuosikymmenen aikana ja tarkastellaan oppivan organisaation näkökulmaa sekä yhteistoiminnallisen oppimisen toteutumista taideoppilaitosten rehtorikoulutuksissa. Keskustelijoina ovat Petri Aarnio, Leena Unkari-Virtanen ja Raili Honkanen-Korhonen, joka toimii keskustelun vetäjänä.
-
Pia Liski, Giedre Tabocchini, Harri Hölttä, Hanne Kauppinen, Pentti Kinosmaa
Jakso 5: Taidekasvatus vientituotteena
Yhdessä taideoppilaitosten muutoksessa -jaksossa Pia Liski, Giedre Tabocchini, Harri Hölttä, Hanne Kauppinen ja Pentti Kinosmaa keskustelevat taideoppilaitosten rahoituksesta: miten taidekouluja rahoitetaan – ja mitä uusia mahdollisuuksia emme ole vielä hyödyntäneet? Samalla katsomme tulevaan: Suomi vie koulutusosaamista maailmalle, mutta voisiko myös taiteen perusopetus olla vientituote? Entä jos taidekasvatus olisikin yksi Suomen vahvimmista valteista – ja meillä on vielä kokonaan uudet reitit avaamatta?
-
Tuula Manninen, Niina Kiprianoff, Hanna Repo-Nikkanen, Petri Välimäki
Jakso 4: Kitkaton koulu, eli rakenteet ja prosessit toimimaan
Yhdessä taideoppilaitosten muutoksessa -jaksossa Tuula Manninen, Niina Kiprianoff, Hanna Repo-Nikkanen ja Petri Välimäki pysähtyvät pohtimaan, millaisista rakenteista ja hallinnollisista prosesseista taideoppilaitos – erityisesti musiikkioppilaitos – rakentuu, ja miten ne saadaan toimimaan niin, että oppilaitos voi kukoistaa. Jakso saa alkunsa kuulijakysymyksestä: “Autoileva rehtori 05-alueelta” etsii tositarkoituksella toimivaa, “katsastettua” ja hyväksi havaittua mallia omaan oppilaitokseensa. Miten rehtori voi omalla toiminnallaan auttaa oppilaitosta kulkemaan kuin unelma-auto – ekologisesti, kitkattomasti ja suunta selkeänä?
-
Anni Tahvanainen, Pia Korteala, Kalle Hassinen
Jakso 3: Yhteisöllisyyden rakentaminen musiikkioppilaitosten työyhteisöissä
Yhdessä taideoppilaitosten muutoksessa -jaksossa Anni Tahvanainen, Pia Korteala ja Kalle Hassinen pohtivat yhteisöllisyyden rakentamista musiikkioppilaitosten työyhteisöissä. Mitä yhteisöllisyys meille merkitsee – ja miten sitä voidaan vahvistaa työssä, jossa opettajat toimivat eri tiloissa ja eri aikoihin? Miten yhteisille kohtaamisille luodaan tilaa, ja mikä on rehtorin rooli yhteisöllisyyden mahdollistajana? Tässä jaksossa keskitymme erityisesti henkilökunnan väliseen yhteyteen ja käytäntöihin, jotka auttavat yhteisöllisyyttä syntymään ja säilymään.
-
Ella Rosenlund, Aaro Keipi, Taru Pisto, Johanna Eskola-Råberg
Jakso 2: Yksilönä muutoksen pyörteissä
Yhdessä taideoppilaitosten muutoksessa -jaksossa Ella Rosenlund, Aaro Keipin, Taru Piston ja Johanna Eskola-Råberg keskustelevat siitä, miten muutokset – niin sisäiset kuin ulkoisetkin – vaikuttavat taidealan pedagogisissa asiantuntijayhteisöissä. Miten muutos heijastuu henkilöstön motivaatioon ja ammatilliseen identiteettiin yksilön näkökulmasta? Entä millaista on empaattinen ja arvoihin pohjautuva viestintä, kun muutos on käynnissä – ja miksi se on muutosprosessissa niin keskeistä?
-
Kaija-Leena Alatalo, Sofia Finnilä, Tuomas Mali, Armi Nurminen
Jakso 1: Miten taideoppilaitoksissa syntyy positiivinen sitoutuminen työhön?
Yhdessä taideoppilaitosten muutoksessa -podcastissa Kaija-Leena Alatalo, Sofia Finnilä, Tuomas Mali ja Armi Nurminen jakavat näkemyksiään siitä, miten esihenkilöt voivat tukea positiivista sitoutumista ja vahvistaa työyhteisön hyvinvointia. Miten yksilölliset työskentelytavat voidaan huomioida ilman, että työyhteisö hajaantuu? Miten oppilaitoksen ja työntekijöiden tavoitteet saadaan kohtaamaan? Entä miten luodaan yhteisö, jossa jokainen kokee työnsä merkitykselliseksi?