Kapulakieli tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan (n.d.) mukaan kankeaa ja vaikeaselkoista (virka)kieltä, jossa viesti peittyy abstraktien käsitteiden, pitkien lauserakenteiden, passiivin käytön ja verbit korvaavien substantiivimuotojen taakse. Sille on tyypillistä pyrkimys viileään muodollisuuteen ja institutionaaliseen neutraaliuteen.
Kun vastaavia piirteitä esiintyy generatiivisen tekoälyn tuottamassa tekstissä, syy ei ole siinä, että tekoäly olisi oppinut kapulakieltä jostain yksittäisestä lähteestä tai valtion virkamiehiltä. Taustalla on perustavanlaatuinen seikka: kielimallien tuottama teksti perustuu tilastollisiin todennäköisyyksiin. Ne oppivat koulutusaineistostaan kielellisiä säännönmukaisuuksia ja ennustavat sanojen jatkumoita eräänlaisena tilastollisena keskiarvona (Bender, Gebru, McMillan-Major & Mitchell 2021; Reinhart ym. 2025).
Entä mitä kielimallien koulutusaineistot ovat? Tyypillisesti ne ovat tekstilajiltaan raportteja, ohjeistuksia, verkkoartikkeleita, akateemisia opinnäytteitä, tieteellisiä ja ensyklopedisia julkaisuja sekä viranomaistekstejä (Gao ym. 2020). Useimmissa näistä tekstilajeista elää voimakkaana hallinnollinen ja institutionaalinen tyyli (Hynninen, Solin, Vaattovaara, Tiililä & Nordlund 2016) sekä pyrkimys moitteettomaan muotoon ja virheettömään kieleen.
Tekoäly ei siis kirjoita kapulakieltä tarkoituksella, vaan siksi, että se tuottaa genrensä mukaista, jo julkaistuissa aineistoissa taajaan esiintyvää tekstiä. Siksi generatiivisen tekoälyn tuotoksissa näkyy usein samoja piirteitä kuin kapulakielessä (esim. Reinhart ym. 2025; Tarkoma & Vuorijärvi 2012, 281):
- abstrakti ja käsitteellinen sanasto
- runsas nominalisaatio eli verbien korvaaminen -minen-loppuisilla substantiiveilla
- tekijyyttä häivyttävä passiivimuoto
- varovainen varmuusasteen ilmaisu (voidaan todeta, on mahdollista)
- tasapainotteleva, symmetrinen argumentaatio
- oppikirjamainen eteneminen (ensinnäkin – toisaalta – lopuksi).
Kaikki nämä piirteet luovat vaikutelman objektiivisuudesta, mutta samalla ne tekevät tekstistä retorisesti tasaista, persoonatonta ja ylikorostuneen kaavamaista (Sidorkin 2025, 12–13; Vuorijärvi 2025b).
Miksi tekoälyteksti muistuttaa myös aloittelevan asiantuntijan tai tieteentekijän tyyliä?
Ammatillinen asiantuntija tai akateeminen kirjoittaja perustaa tekstinsä tutkimustietoon ja pyrkii samalla osoittamaan asiantuntijuuttaan tai tieteellisyyttään myös retorisesti. Tämä näkyy kielen piirteissä, jotka ovat tuttuja myös kielimalleja hyödyntäville tekoälysovelluksille (Reinhart ym. 2025):
- vältetään yksikön 1. persoonan käyttöä
- suositaan abstrakteja käsitteitä, toisinaan mahtipontisuuteen saakka
- pyritään neutraaliin, tasapuoliseen argumentaatioon
- tuotetaan oppikirjamaisen täydellisiä ja affektiivisesti hillittyjä tekstejä.
Kun esimerkiksi korkeakouluopiskelija kirjoittaa näin, hän ei tee virhettä; hän pyrkii toistamaan tieteellisen tekstin mallia.
Kun tekoäly kirjoittaa näin, se tekee saman, mutta vielä korostetummin. Kielimalli ei ota riskejä. Se valitsee varman, maltillisen argumentaation ja häivyttää kaiken subjektiivisen. Lopputulos on kuin akateemisen kirjoittamisen karikatyyri: kaikki näyttäisi olevan kunnossa, mutta tekstistä puuttuu kirjoittajan itsenäisestä ja assosiatiivisesta ajattelusta kertova epäsymmetria, inhimillisen ilmaisun rosoisuus ja tekstin kognitiivisen työstämisen jäljet.
Siksi tekoälyn tuottama teksti paljastaa usein sen, mitä tekstinohjaajat ovat pitkään yrittäneet sanoittaa myös kapulakielen yhteydessä (esim. Reinhart ym. 2020; Vuorijärvi 2025b):
- abstraktius voi mennä liian pitkälle
- liiallinen substantiivien viljely uuvuttaa lukijan
- passiivi pyyhkii tekijän pois – ja liiallinen varovaisuus kannanotoissa tekee saman
- pelkät genrekonventiot eivät riitä ajattelun tavoittamiseen; niiden rajoja sopii joskus koetellakin.
Tekoälyn tuottama teksti toimii siis opetusmateriaalina: se tekee ylisuoritetun muodollisuuden näkyväksi ja arvioitavaksi. Näin siis, jos vain osaa katsoa, eikä luota siihen, että tekoälyteksti olisi aina huikean älykästä. (Sidorkin 2025.)
Mitä tekstinohjaajan tulisi huomata?
Kuvaamassani ilmiössä yhdistyy kolme kirjoittamisen käytäntöä: kapulakieli, aloittelevan akateemisen tai ammatillisen asiantuntijakirjoittajan yliviritetty tyyli ja tutkimuksen tunnistama tekoälyretoriikka (esim. Reinhart ym. 2025). Näillä kolmella on yhteinen ydin: objektiivisuuden vaikutelmaa rakennetaan kielellisen etäisyyden avulla. (Ks. kuvio 1.)
Kuviossa verrataan kolmea kirjoittamisen/tekstin tyyppiä: kapulakieli, aloitteleva akateeminen kirjoittaminen ja tekoälyn tuottama teksti. Jokaisessa ympyrässä on tyypillisiä piirteitä, ja päällekkäisissä osissa yhteisiä piirteitä.
1) Kapulakieli (vasen, oranssi)
Kuvaus: Hallinnollinen ja muodollinen
Piirteet:
- Passiivi
- Raporttikieli
2) Aloitteleva akateeminen kirjoittaminen (oikea, sininen)
Kuvaus: Tieteelliseen asiantuntijuuden tavoittelu
Piirteet:
- Tasapuolisuus
- Oppikirjamainen rakenne
3) Tekoälyn tuottama teksti (alhaalla, vihreä)
Kuvaus: Genren mukainen ja kaavamainen
Piirteet:
- Toistuvat fraasit
- Tasainen rytmi
Yhteinen alue kaikille kolmelle (keskellä, päällekkäisyys)
Piirteet, jotka kuvion mukaan voivat esiintyä kaikissa:
- Abstrakti sanasto
- Nominalisaatiot
- Tekijyyden häivyttäminen
- Varovaiset väitteet
Korkeakoulukontekstiin tuotuina käytännöillä on pedagogisia seurauksia. Kun kirjoittaja käyttää tekoälyä:
- Teksti voi näyttää päällisin puolin hyväksyttävältä, koska se noudattaa akateemisenoloisia konventioita ja hyödyntää vakuuttamaan pyrkiviä fraaseja.
- Argumentaatio voi jäädä heikoksi, koska tekoäly tasapainottaa argumentteja keskenään ja välttää riskialtista kannanottoa.
- Kirjoittajan oma ääni, persoonallinen ilmaisu ja yhteys lukijaan saattavat kadota, ellei niitä tietoisesti tuoteta tekstiin.
- Lukija saa vaikeasti lähestyttävän tekstin, jos kapulakieliset piirteet jäävät siitä karsimatta.
Tekoälytekstit eivät siis tuo mukanaan sinänsä mitään uusia pulmia, vaan ne tekevät näkyväksi kirjoittamisen ongelmia, jotka ovat olleet meillä jo aiemmin (esim. Tarkoma & Vuorijärvi 2012, 281–283; Vuorijärvi 2025a). Oudoksi tai vaikeaselkoiseksi mielletyn kapulakielen historia tunnetaan Suomessa 1870-luvulta saakka (Kolehmainen 2011).
Yhden uudenlaisen murheen voi laskea tekoälylle silti ansioksi: sen tuottama teksti on useimmiten lauserakenteeltaan ja kieleltään moitteetonta, välimerkkejä myöten (esim. Chang & Bergen 2024) – jollei sen mieltymystä ajatusviivan käyttöön oteta lukuun. Kun teksti on kielellisesti korrektia, sitä lukeva tai arvioiva voi hämääntyä tekstin pintatason täydellisyydestä (Bender ym. 2021). Näin hänellä saattaa jäädä puheeksi ottamatta tekstin ajatussisältö ja sen syvyys. Itselläni kesti kuukausia päästä sen pikkuseikan yli, että tekoäly osaa laittaa kaikki pilkut kohdalleen opiskelijan tekstissä.
Opiskelijalla on kirjoitustehtävissään oikeus oppimiseen ja etenkin sitä vahvistavaan relevanttiin palautteeseen. Siksi on tärkeää erottaa toisistaan tekstin pintatason eheys ja kirjoittajan syvempi tiedonrakentelu. Tekoälyaikana erottelu on erityisen tärkeää, koska sujuva kieli ei välttämättä kerro mitään kirjoittajan ajattelun tasosta (Sidorkin 2025, 16).
Miten kapulakielestä pääsee eroon?
Hyvä uutinen kirjoittajille ja heidän ohjaajilleen on kuitenkin se, että kirjoittaja voi itse ohjata tekoälyä muokkaamaan kapulakielistä tekstiä toimivammaksi. Tehtävässä onnistuminen vaatii yleensä generatiivisen tekoälyn suorasanaista kehottamista eli taitoa promptata, millaista kieltä ja tekstiä arvostaa.
Seuraava muistilista kokoaa muutaman toimivaksi toteamani vinkin kapulakielen kitkemiseen.
1. Ohjaa tekoälyä tarkasti
Sen sijaan, että pyytäisit tekoälyä kirjoittamaan raportin aiheesta X, kehota: Kirjoita tiiviisti, mutta vältä passiivia ja nominaalimuotoja. Käytä konkreettisia esimerkkejä.
2. Kehota tekoälyä poistamaan kapulakieliset piirteet
Voit pyytää tekoälyä yleistajuistamaan tai selkokielistämään tekstiäsi. Esimerkiksi: Kirjoita teksti selkeällä yleiskielellä. Selitä tai poista abstraktit termit ja käsitteet, pilko pitkät virkkeet, suosi vaihtelevia verbejä ja kirjoita aktiivissa.
3. Lisää omaa ääntä tekstiisi
Tekoäly ei voi tuottaa tai toistaa ihmisen kokemusta. Täydennä siksi tekstiä omilla havainnoillasi, reflektoimalla valintojasi ja lisäämällä kehotteisiin kontekstisidonnaista tai alakohtaista sanastoa ja tietoa esimerkiksi toimintaympäristöstäsi tai projektistasi.
4. Muokkaa rakennetta vastaamaan näkemyksiäsi ja tekstisi tarkoitusta
Tekoäly tarjoaa takuuvarmoja, tilastollisesti toimivia geneerisiä rakenteita ja tasavahvaa maltillista argumentaatiota. Sinulla on lupa tiivistää tai laventaa tuotosta, vähentää tyhjiä fraaseja, rikkoa kaavaa, lisätä yksityiskohtia tai näkökulmia sekä tehdä omia rajauksia ja painotuksia.
5. Rytmitä teksti mukailemaan ajatuksesi kulkua
Liian tasaisena toistuva virkerakenne heikentää tekstin luettavuutta ja puuduttaa lukijaa. Kehota tekoälyä esimerkiksi näin: Lyhennä liian pitkät virkkeet ja vaihtele virkkeiden pituutta, rakenteita ja rytmiä.
6. Tarkista ymmärrettävyys, mutta luota myös lukijaasi
Hyvä testi on kysyä itseltä: voiko tekstin lukea ääneen niin, että se kuulostaa ymmärrettävältä? Jos ei, karsi kapulakieltä edelleen ja kaivaudu tarvittaessa tekstiin syvemmälle. On silti myös kohtuullista luottaa lukijaan: kaikkea ei tarvitse selittää puhki. Asiantuntijatekstin lukeminen saa vaatia hieman keskittymistä ja kärsivällisyyttä – se kuuluu tekstilajin piirteisiin.
Kun kapulakieli purkautuu, ajattelu tulee näkyviin
Kun kapulakieli ja tekoäly kohtaavat kirjoittajan tekstissä, kyse ei ole pelkästään kieli-, tyyli- tai muotoseikoista. Kyse on siitä, miten kirjoittajan asiantuntijuus tekstissä rakentuu ja ilmaistaan. Tekoäly tuottaa usein tilastollisiin todennäköisyyksiin perustuvaa keskivertosuomea ja toistaa turvallisen tasaisia, yleisiä tekstilajimalleja – ei niitä piirteitä, jotka tekevät kirjoittajan ajattelusta ja asiantuntemuksesta omaleimaista, terävää ja perusteltua.
Siksi kirjoittaminen edellyttää ennen kaikkea taitoa ohjata kirjoitusprosessia ja käydä sen aikana tekoälyn kanssa iteratiivista vuoropuhelua: ensin tehdään luonnos, sitten jäsennetään tekstin rakenne, vaihdetaan ideoita, kirkastetaan ydinsisältö ja muokataan kieltä toimivaksi oletettua lukijaa varten.
Kun kirjoittaja oppii tekoälyavusteisen kirjoittamisprosessin vaiheet ja sen vuorovaikutteisen ohjaamisen taidon, hämärtävä kapulakieli väistyy ja asiantuntijan oma ääni ja ajattelu pääsevät esiin.
Lähteet
Bender, E. M., Gebru, T., McMillan-Major, A. & Mitchell, M. 2021. On the dangers of stochastic parrots: Can language models be too big? FAccT ’21. Haettu 15.4.2026.
Chang, T. A. & Bergen, B. K. 2024. Language model behavior: A comprehensive survey. Computational Linguistics, 50 (1), 293–350.
Gao, L., Biderman, S., Black, S., Golding, L., Hoppe, T., Foster, C., Phang, J., He, H., Thite, A., Nabeshima, N., Presser, S. & Leahy, C. 2020. The Pile: An 800GB dataset of diverse text for language modeling. arXiv.
Hynninen, N., Solin, A., Vaattovaara, J., Tiililä, U. & Nordlund, T. 2016. Kielenkäytön rajoista ja mahdollisuuksista muuttuvissa instituutioissa. AFinLAn vuosikirja, 5–9.
Kielitoimiston sanakirja. N.d. Kapulakieli. Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy. Haettu 12.3.2026.
Kolehmainen, T. 2011. Kapulakieltä ja lampaanlatinaa. Kielikello 3. Haettu 11.3.2026.
Reinhart, A., Markey, B., Laudenbach, M., Pantusen, K., Yurko, R., Weinberg, G. & Brown, D. W. 2025. Do LLMs write like humans? Variation in grammatical and rhetorical styles. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 122 (8), artikkeli e2422455122.
Sidorkin, A. M. 2025. Form-substance discrimination: Concept, cognition, and pedagogy. arXiv.
Tarkoma, E. & Vuorijärvi, A. 2012. Ammattisuomen käsikirja. 11.–12. painos. Helsinki: Sanoma Pro.
Vuorijärvi, A. 2025a. Aktiivi vai passiivi? 1/2: Tekijyys asiantuntijatekstissä. Julkaistu 7.1.2025. Metrospektiivi Pro.
Vuorijärvi, A. 2025b. Papukaija kirjoittajan kumppanina. Julkaistu 12.5.2025. Metrospektiivi Pro.
Kirjoittaja
-
Aino Vuorijärvi
Yliopettaja, Metropolia AmmattikorkeakouluAino Vuorijärvi on suomen kielen ja viestinnän yliopettaja, joka arvostaa hyvin hengittäviä tekstejä, mutta myös dialogia sananarvauskoneen kanssa.
Tutustu tekijään
