Digitaalinen korkeakouluopetus on jo vuosikymmeniä ollut valtavirtaa. Vuosien varrella on tehty verkko- ja digipedagogiikka, mobiileja, virtuaalisia ja ajasta ja paikasta riippumattomia, ympäristöönsä sulautuvia ubiikkeja oppimisympäristöjä (Virtanen & Kääriäinen 2018), ja kaikkien näiden yhdistelmiä. On otettu käyttöön uutta teknologiaa ja luovuttu vanhoista, nykykäytössä kankeista teknologisista ratkaisuista. On kehitetty sekä didaktiikkaa että pedagogiikka ja pyritty koko ajan pitämään oppija kaiken ytimessä.
Tänään digipedagogiikka ja oppiminen digitaalisissa ympäristöissä on kaikkien korkeakoulujen arkea, minkä vuoksi opintojaksojen digitoimisen sijasta voidaankin yhä vahvemmin keskittyä laatuun, selkeyteen ja saavutettavuuteen.
Yleisesti ottaen saavutettavuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa kaikki yksilöt, riippumatta heidän kyvyistään tai rajoitteistaan, voivat hyödyntää digitaalisia palveluja ja niiden sisältöjä täysimääräisesti. Saavutettavien digipalvelujen tarjoamista ohjaavat Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019) ja YK:n yleissopimus vammaisten henkilöjen oikeuksista (27/2016). Näitä lakeja ja säädöksiä sovelletaan myös oppimisympäristöjen ja opetuksen kehittämisessä. Tekniset saavutettavuusvaatimukset on määritelty eurooppalaisessa EN 301 549 -standardissa (2019) ja WCAG-ohjeistuksessa (2023), jonka nimi tulee englannin kielen sanoista Web Content Accessibility Guidelines.
Selkeys on subjektiivinen kokemus
Olen toiminut opettajana melkein kaksi vuosikymmentä ja saanut olla mukana viemässä opetusta verkkoon. Yksi keskeisimmistä tavoitteistani on aina ollut tehdä opintojen rakenteista ja sisällöistä mahdollisimman yksinkertaisia. Nykypäivän termein tavoittelen intuitiivista käyttöliittymää, joka aiheuttaa mahdollisimman vähäistä kognitiivista kuormaa. Kun käyttöliittymä on intuitiivinen, käyttäjä voi navigoida digitaalisessa palvelussa itsenäisesti ilman merkittävää tarvetta ohjaukselle. Intuitiivisen käyttöliittymän selkeys itsessään vie häntä eteenpäin ja tuntuu luonnolliselta ja helpolta käyttää. (Aalto-Ylevä 2024.) Oman kokemukseni mukaan sekä selkeä rakenne että kokemus selkeydestä ovat osin subjektiivisia, jolloin niiden täydellinen tavoittaminen on opettajalle vaikeaa.
Saavutettavuuden näkökulmasta selkeys on suoraviivaista. Se tarkoittaa, että tieto esitetään ymmärrettävästi ja helposti omaksuttavasti. Käytäntöön sovellettaessa haasteeksi kuitenkin osoittautuvat kohderyhmän tiedot, taidot ja moninaiset henkilökohtaiset tarpeet. Selkeyttä voi kuitenkin arvioida ja parantaa monin eri keinoin, kokemukseni mukaan esimerkiksi seuraavien periaatteiden avulla:
- Käytä yksinkertaista kieltä tai selkokieltä (Vuorijärvi 2024). Vältä monimutkaisia lauserakenteita ja vaikeasti ymmärrettäviä erikoistermejä.
- Järjestä sisältö loogisesti ja käytä valitsemaasi rakennetta johdonmukaisesti.
- Panosta visuaaliseen selkeyteen ja yksinkertaisuuteen. Valitse fontit, kontrastit ja mahdolliset taustat huolella. Vältä vilkkuvia tai muuten visuaalisesti haastavia elementtejä.
- Tarjoa yksinkertaiset ohjeet kaikkeen tekemiseen.
- Perusta kehittäminen käyttäjälähtöisyyteen.
Vain käyttäjää kuulemalla voit oikeasti saavuttaa kohderyhmän tarpeet ja saada oppimisympäristöstäsi mahdollisimman selkeän.
Saavutettavuuden näkökulmat
Digitaalisten palvelujen, verkkosivujen ja oppimisympäristöjen saavutettavuudessa on kolme toisiaan täydentävää näkökulmaa: kognitiivinen, kielellinen ja tekninen.
Suomessa käytössä olevat verkkosisältöjen saavutettavuusohjeet perustuvat WCAG-ohjeistukseen, jonka viimeisin versio 2.2 on julkaistu vuonna 2023. Ohjeistus sisältää neljä pääperiaatetta: havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja toimintavarmuus (Papunet 2024a). Havaittavuuden osalta sisällön tulee olla nähtävissä ja kuultavissa. Esimerkiksi kuvissa tulee olla tekstivastineet ja tekstien tulee erottua taustastaan hyvin. Hallittavuuden osalta sisältöä on voitava käyttää helposti, esimerkiksi pelkkää näppäimistöä käyttämällä. Sisällön ja sivuston tulee olla selkeitä ja helppoja ymmärtää. Toimintavarmuuden näkökulmasta sisällön pitää toimia varmasti eri laitteilla, selaimilla ja apuvälineillä.
Näiden neljän pääperiaatteen alle on jaoteltu 13 ohjetta, jotka sisältävät yhteensä 87 saavutettavuutta arvioivaa onnistumiskriteeriä. Tässä tekstissä olen nostanut esiin erityisesti kriteereitä, jotka liittyvät digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen.
Kognitiivinen saavutettavuus
Kognitiivisesti saavutettava digitaalinen oppimisympäristö on mahdollisimman helppo ymmärtää ja käyttää. Kognitiivisen saavutettavuuden huomioiminen tukee erityisesti henkilöitä, joilla on haasteita oppimisessa, hahmottamisessa, muistissa tai tekstien ymmärtämisessä (Papunet 2024b). Käytännössä kognitiivisen saavutettavuuden huomioimen auttaa kuitenkin kaikkia.
Kognitiivista saavutettavuutta voit oppimisympäristössä huomioida seuraavasti (Papunet 2024c):
- Sijoita tärkeimmät asiat ja toiminnot sivujen, osioiden tai teemojen alkuun.
- Pidä informaation määrä kohtuullisena ja muista, että monesti vähemmän on enemmän.
- Muotoile oppimisalustan elementit eli otsikot, leipätekstit, valikot, linkit ja painikkeet erottumaan toisistaan. Saman tarkoituksen omaavissa elementeissä on hyvä toistaa valittua visuaalista ilmettä.
- Sijoita toisiinsa liittyvät elementit, esimerkiksi kuva, teksti ja linkki, lähelle toisiaan, jotta niiden välinen yhteys on selkeä.
- Käytä selkeää fonttia, riittävää riviväliä ja tekstin tasausta vasemmalle. Huolehdi että luettavuus on hyvä 200 % suurennokseen asti.
- Harkitse tehokeinojen, kuten lihavoinnin ja kursivoinnin, käyttöä huolella. Vältä pakotettuja rivivaihtoja.
- Pidä sivuhierarkia mahdollisimman matalana ja vältä rinnakkaisia navigaatiorakenteita.
- Tee oppimisympäristön käyttämisestä ja toimintalogiikasta ennalta-arvattavaa.
Kielellinen saavutettavuus
Kielellisellä saavutettavuudella tarkoitetaan kohderyhmän huomioivaa selkeän kielen ja sitä tukevien visuaalisten elementtien käyttöä. Siitä hyötyvät sekä kielellistä tukea tarvitsevat että esimerkiksi eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevat oppijat. (Vuorijärvi 2024.)
Kielellisen saavutettavuuden tukena voi hyödyntää selkokieltä. Selkokeskuksen mukaan se on sisällöllisesti, sanastollisesti ja rakenteellisesti mukautettua yleiskieltä ja suunnattu henkilöille, joilla on vaikeuksia joko lukea tai ymmärtää.
Kielellistä saavutettavuutta voit parantaa esimerkiksi seuraavien toimien avulla:
- Käytä selkeää yleiskieltä tai selkokieltä.
- Suosi lyhyitä kappaleita ja vältä pitkiä tekstimassoja.
- Käytä väliotsikoita, listoja, kuvia ja videoita tarkoitukseen soveltuvalla tavalla, loogisesti tukemaan tekstisisältöjä.
Käytännössä kognitiivista ja kielellistä saavutettavuutta ei voi erottaa toisistaan ja ne voisikin käsitellä saman väliotsikon alla. Haluan kuitenkin korostaa saavutettavuuden kolmea näkökulmaa omina ilmiöinään.
Tekninen saavutettavuus
Tekninen saavutettavuus on saavutettavuuden näkökulmista monesti se, jota digitaalista palvelua tai esimerkiksi oppimisympäristöä kehitettäessä tarkastellaan ensimmäisenä. Se toki onkin käytettävyyden kannalta tärkeä, mutta ei yksinään riitä.
Teknisen saavutettavuuden parantaminen on monesti mekaanista tarkastelua, jonka tueksi voit ottaa ainakin seuraavat asiat:
- Käytä oppimisalustan sisältöeditorin semanttista merkkausta esimerkiksi pää- (H1) ja väliotsikkotasoilla (H2, H3).
- Huolehdi riittävästä kontrastista tekstin ja taustan välillä.
- Tarjoa tekstivastine (alt-teksti) kaikille ei-tekstuaalisille sisällöille, kuten kuville ja kuvapainikkeille.
- Tarkista, ettei mikään sivustolla oleva elementti välähdä useammin kuin kolme kertaa sekunnissa ja että mahdolliset välkkyvät elementit ovat pysäytettävissä.
- Tarjoa aikasidonnainen tekstitys tai kuvailutulkkaus videoille ja tekstivastineet äänitiedostoille.
- Poista tarpeettomat taustaäänet videoista ja äänitiedostoista.
- Mahdollista äänen voimakkuuden säätö ja ääni- ja videotiedostojen pysäyttäminen, keskeyttäminen ja vaimentaminen.
Saavutettavuuden merkitys erilaisille oppijoille
Opetusta kehitettäessä, asiasisältöjen lisäksi, on tärkeää painottaa digitaalisten ratkaisujen selkeyttä ja saavutettavuutta. Kognitiivisesti saavutettava kokonaisuus vähentää henkistä ylikuormitusta, kielellinen saavutettavuus tukee yhdenvertaisuutta ja tekninen saavutettavuus varmistaa, että digitaaliset ratkaisut ovat kaikkien käytettävissä riippumatta teknisestä osaamisesta, mahdollisista toimintarajoitteista tai käytössä olevista apuvälineistä.
Korkeakouluyhteisöissä kognitiivisen, kielellisen ja teknisen saavutettavuuden tulee tukea oppimisprosessia sen kaikissa vaiheissa ja tulee ulottua jokaiseen käytössä olevaan digitaaliseen palveluun, ympäristöön, alustaan tai sovellukseen. Huomioimalla saavutettavuuden kaikki näkökulmat, opettajat voivat edistää vaikuttavia ja tasa-arvoisia oppimiskokemuksia ja tukea uusien asioiden oppimista. Huolella ajateltu ja viimeistelty kokonaisuus tukee korkeakouluyhteisöjen monimuotoisia oppijoita.
Lähteet
Aalto-Ylevä, M. 2024. Jacob´s Law: Intuitiivisen käyttöliittymäsuunnittelun kulmakivi. The — Good Side. Haettu 28.11.2024.
EN 301 549:2019: Accessibility requirements for ICT products and services (pdf). Haettu 28.11.2024.
Papunet 2024a. WCAG 2.2:n rakenne ja käyttö. Haettu 28.11.2024.
Papunet 2024b. Kognitiivinen saavutettavuus. Haettu 28.11.2024.
Papunet 2024c. Pikaopas kognitiiviseen saavutettavuuteen. Haettu 28.11.2024.
Virtanen, M. & Kääriäinen, M. 2018. Ubiikit oppimisympäristöt. Teoksessa: Saaranen, T., Koivula, M., Ruotsalainen, H., Wärnå-Furu, C. & Salminen, L. (toim.), Terveysalan opettajan käsikirja. 2. laitos. Helsinki: Tietosanoma. 116–121
Vuorijärvi, A. 2024. Kielellinen saavutettavuus opiskelu- ja työyhteisöissä — Tekoälystä apua selkokieliseen viestintään. Sotemuotoilijat-blogi. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haettu 28.11.2024.
WCAG 2023. Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.2. Haettu 28.11.2024.
Kirjoittaja
-
Mari Virtanen
Yliopettaja, Metropolia AmmattikorkeakouluTerveystieteilijä ja korkeakouluopettaja Mari Virtasen tutkimus- ja kehittämisintressit keskittyvät laajasti digitaalisten terveyspalvelujen, potilasohjauksen ja vaikuttavien opetusratkaisujen muotoilemiseen. Hän viihtyy aidon osallisuuden ja käyttäjälähtöisen kehittämisen parissa, niin asiakkaiden, potilaiden ja alan opiskelijoiden kanssa.
Tutustu tekijään
