Suomessa on jo pitkään painotettu talous- ja tuottavuusperustaisen kasvun merkitystä sekä yhteiskunnan että korkeakoulujen uudistumisessa. Tulevaisuuskestävän yhteiskunnan ja sen rakentamista tukevan korkeakoulujärjestelmän uudistaminen tarvitsee kuitenkin huomattavasti kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa. Maailma ja suomalainen yhteiskunta elävät suurten murrosten aikaa, joka edellyttää talouden lisäksi myös ekologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen näkökulmien huomioimista. Lisäksi on uskallettava kyseenalaistaa teolliselta ajalta periytyviä ajattelumalleja, olettamuksia ja toimintatapoja.
Tämä artikkeli kertoo, miten Metropolia Ammattikorkeakoulu on uudistanut tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaansa (TKI) ennakkoluulottomasti korkeakoulun uudistumisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin vastaten. Artikkeli kuvaa, millaisia uusia TKI-toiminnan peruspilareita korkeakouluyhteisö on tähän mennessä onnistunut rakentamaan ja mitä seuraavaksi on suunnitteilla. Vaikka kehitystyötä on tehty jo useita vuosia, on Metropoliassa toteutettu TKI-toiminnan muutosmatka kestävämmän ja elinvoimaisemman yhteiskunnan ja maailman rakentamiseksi samalla vasta alkanut. Sen vauhdittamiseksi ja tukemiseksi tarvitaan myös vahvaa yhteiskunnan panosta. Parhaillaan on käynnissä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyö 2040 (OKM n.d.) sekä korkeakoulujen ohjauksen ja rahoitusmallin uudistaminen. Toivomme tämän artikkelin myös herättävän ajatuksia siitä, millaista ohjausta korkeakoulut jatkossa tarvitsevat, jotta ne voisivat osaltaan vastata nopeasti muuttuvan maailman haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
Perustaksi uudet TKI-toiminnan perusoletukset
Metropolian uudistumisen lähtökohtana ja vauhdittajana on ollut korkeakoulun proaktiivinen tulevaisuustyö. Sen avulla tunnistettiin tarve sellaisille uusille TKI-toiminnan ajattelu- ja toimintavoille, joilla aidosti ja tulevaisuuskestävästi pystyttäisiin vastaamaan murroksenomaisesti muuttuvan maailman tarpeisiin. Tämä tarkoitti käytännössä tietoisuuden kasvattamista uudesta, maailmassa vähitellen vahvistuvasta transformatiivisesta TKI-paradigmasta (ks. Lemola 2021). Sen ydintä ovat seuraavat näkökulmat:
- Yhteisen hyvän kasvattaminen on TKI-toiminnan keskeinen päämäärä (ks. esim. European Commission: Directorate-General for Research and Innovation & Mazzucato 2018; Schot & Steinmüller 2018; Moisio, Peltoniemi, Pulkkinen & Sepponen 2024; OECD 2025a).
- TKI-toimintaa edistetään kokonaisvaltaisesti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Sillä ei ole pelkästään taloudellista arvoa. (Ks. esim. European Commission: Directorate-General for Research and Innovation & Mazzucato 2018; OECD 2025a; Hämäläinen 2025).
- Julkisten toimijoiden, kuten korkeakoulujen ja kaupunkien, roolia kasvatetaan innovaatiotoiminnassa paikallisella, kansallisella ja kansainvälillä tasolla (ks. esim. Oksanen & Hautamäki 2015; Naumanen ym. 2019; Lemola 2021; Innokaupungit-hanke n.d.)
- Omaksutaan pitkäjänteisiä ja systeemisiä TKI-toimintatapoja vallitsevien lyhytjännitteisten ja siilomaisten TKI-toimintatapojen sijaan (ks. esim. Etzkowitz & Leydesdorff 2000; Carayannis, Barth & Campbell 2010; Valkokari, Hyytinen, Kutinlahti & Hjelt 2021).
- Hyödynnetään aktiivisesti murroksellisia teknologioita, kuten AI:ta (ks. esim. Holmgren 2024).
Samassa yhteydessä koettiin tarpeelliseksi tunnistaa vähintäänkin keskeisimpiä eroja vallitsevan ja uuden kehkeytymässä olevan TKI-toiminnan paradigman välillä sekä konkretisoida sitä, kuinka ajattelun ja konkreettisten toimintatapojen tulisi muuttua korkeakouluyhteisössä (ks. taulukko).
| Vallitsevat TKI-toiminnan perusoletukset ovat olleet: | Uudet TKI-toiminnan perusoletukset ovat: |
|---|---|
| Talouskasvulähtöisyys: Painopiste on euromääräisissä tavoitteissa ja kilpailukykyajattelussa. | Ilmiölähtöisyys: Painopiste on yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemissa sekä ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisessa. |
| Suljettu: Yksittäiset organisaatiot ovat toiminnan ytimessä. Yhteiskunnan sektorit, tieteenalat ja toimijat ovat pitkälti erillisiä. Tiivistä rajat ylittävää yhteistyötä tehdään vain vähän. | Avoin: Ekosysteemiajattelu on toiminnan ytimessä. Toimintatavoissa korostuu sektori-, toimiala-, tieteenala-, organisaatio- ja teknologiarajat ylittävä yhteistyö paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. |
| Lineaarinen TKI-toiminnan malli: Tutkimus ja innovaatiotoiminta nähdään peräkkäisinä, toisistaan riippumattomina ja erillisinä toimintoina. | Systeeminen TKI-toiminnan malli: Tutkimus, innovaatiotoiminta ja oppiminen ovat keskinäisriippuvia ja samanaikaisesti tapahtuvia toimintoja. |
| Ohjaus ja mittarit: Toiminnanohjaus on lyhytjännitteistä ja sen ytimessä on talous- ja tuottavuusperustainen kasvun tavoittelu. Toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta seurataan, arvioidaan ja tehdään näkyväksi pääosin euromääräisin ja numeerisin mittarein. | Ohjaus ja mittarit: Toiminnanohjaus on pitkäjänteistä ja sen ytimessä on yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kokonaisvaltainen edistäminen. Toiminnan taloudellisen arvon lisäksi seurataan, arvioidaan ja tehdään näkyväksi myös toiminnan ekologisista, sosiaalista ja kulttuurista arvoa. Vaikuttavuusmittarit ovat parhaimmillaan moninaisia ja niiden avulla voidaan tuoda esiin myös toiminnan laadullisia ja systeemisiä vaikutuksia. |
Metropolian uudet TKI-toiminnan peruspilarit
Perusta Metropolian uudelle strategiselle suunnalle luotiin vuonna 2018, muutama vuosi sen jälkeen, kun tarve TKI-toiminnan uusille perusoletuksille oli tunnistettu (Huhtaniemi, Kahra & Ojala 2021). Kehitystyöhön poimittiin oppeja ja heikkoja signaaleja myös omassa organisaatiossa aiemmin tehdystä uraauurtavasta ja innovatiivisesta työstä. Jo 2000-luvun alussa tehtiin muun muassa sosiaali- ja terveysalan ja kulttuurialan välistä TKI-yhteistyötä, joka integroitiin osaksi opiskelijoiden opintoja. Palaute ja kokemukset tästä pioneerityöstä kertoivat suunnan olevan oikea.
Seuraavaksi kuvaamme Metropolian uudistuneen TKI-toiminnan peruspilarit, miten ne ovat syntyneet, missä kohdassa kehitystyötä nyt ollaan ja mitä on suunnitteilla seuraavassa vaiheessa. Tavoitteena on ollut vahvistaa TKI-toiminnan vaikuttavuutta ja profiilia suuntaamalla toiminta niihin yhteiskunnallisiin ja globaaleihin haasteisiin, joissa Metropolialla on suurin mahdollisuus vaikuttaa. Tämä on edellyttänyt TKI-toiminnan rakenteiden, toimintamallien ja kulttuurin kriittistä tarkastelua ja uudistamista, jotta tavoiteltuihin TKI-toiminnan päämääriin ja arvoihin päästään.
Globaalit ja yhteiskunnalliset haasteet TKI-toiminnan lähtökohtana
Uusien TKI-toiminnan perusoletusten ohjaamana Metropolian TKI-toiminnan ytimeen nostettiin vuonna 2018 kestävän tulevaisuuden rakentamista korostava ajattelutapa. Käytännössä tämä tarkoitti ilmiölähtöisyyden korostamista, mikä oli perustavanlaatuinen muutos aiempaan. Tämä on tarkoittanut, että korkeakoulun TKI-toiminnan päämääräksi ja arvoksi on nostettu yhteiskunnallisten ja globaalien ilmiöiden ja niihin liittyvien systeemisten haasteiden ratkaiseminen. TKI-toiminnan uusia perusoletuksia on tulkittu ja kiteytetty koko korkeakouluyhteisön TKI-toimintaa ohjaaviksi uusiksi toimintaperiaatteiseksi:
- ilmiölähtöisyys
- avoimuus
- systeemisyys
- kestävä kehitys.
Periaatteet on sisällytetty osaksi Metropolian johtamisjärjestelmää ja syvimmillään uusi TKI-toiminnan lähestymistapa on ulotettu korkeakoulun arvoihin ja eettisiin toimintaperiaatteisiin. Tällä on pyritty varmistamaan, että arjen toiminta ja päätöksenteko pohjautuvat tulevaisuuskestävään arvoperustaan: vastuullisuuteen, ratkaisukeskeisyyteen ja inhimillisyyteen. (Huhtaniemi 2024a.)
Uusi lähestymistapa on edellyttänyt merkittäviä muutoksia TKI-toiminnan rakenteissa, toimintamalleissa ja kulttuurissa – eli keinoissa, joilla TKI-toiminnan päämääriin ja arvoihin päästään. Uutta lähestymistapaa mahdollistamaan luotiin uusi rakenne: ilmiölähtöiset innovaatiokeskittymät. Innovaatiokeskittymät ovat käytännön rakenne, toimintatapa ja ympäristö, jossa Metropolia toteuttaa TKI-toimintaa yhdessä kumppaniensa kanssa. Innovaatiokeskittyvät tuovat ekosysteemimäisesti yhteen eri toimijoita ja monien alojen osaajia etsimään yhdessä systeemisiä ratkaisuja niihin strategisesti valittuihin yhteiskunnallisiin ja globaaleihin haasteisiin, joihin Metropolialla on suurin mahdollisuus vaikuttaa. Kumppanit ovat yrityksiä, tutkimuslaitoksia, kaupunkeja, järjestöjä, opiskelijoita ja kansalaisia. Samalla vahvistetaan myös Metropolian TKI-toiminnan profiilia. Tällä hetkellä Metropoliassa toiminta suuntautuu kolmeen ilmiökokonaisuuteen, joiden äärellä toimii kolme innovaatiokeskittymää: Puhtaat ja kestävät ratkaisut, Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi ja Älykäs ja luova kaupunki. Toiminnan tiivistyminen näihin ilmiöihin näkyy myös Metropolian hankekokonaisuudessa, eli hankesalkuissa.
Vuonna 2024 innovaatiokeskittymiä vahvistettiin kahdeksalla temaattisesti kohdennetulla tutkimus- ja kehittämisohjelmalla. Tutkimus- ja kehittämisohjelmissa konkretisoituvat ne teemat, joiden haasteisiin etsitään ratkaisuja ekosysteemiyhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Näitä teemoja ovat muun muassa hiilineutraalisuus, kestävä kaupunkikehittäminen, väestön ikääntyminen sekä lasten ja nuorten hyvinvointi (ks. esim. Metropolia Ammattikorkeakoulu 2025).
Uusien tutkimus- ja kehittämisohjelmien tehtävänä on vahvistaa Metropolian roolia ja asemaa kansainvälisenä ja kansallisena TKI-toimijana. Tätä edistetään muun muassa
- tuottamalla laadukasta tutkimustietoa valituilla aihealueilla kansallisissa ja kansainvälisissä TKI-hankkeissa
- rakentamalla kansallisia ja kansainvälisiä kumppanuuksia sekä verkostoitumalla aktiivisesti merkityksellisten toimijoiden kanssa
- kasvattamalla Metropolian asemaa ja vaikutusta kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa ja TKI-ekosysteemeissä
- vahvistamalla Metropolian koordinointiroolia ja yhteistyötä Euroopan yliopistoallianssi U!REKA:ssa.
Innovaatiokeskittymien toiminnan vaikuttavuutta tuetaan myös muilla tärkeillä rakenteilla. Näistä merkittävimpiä ovat Metropolian kampuksille rakennetut yhteistyöalustat ja Nousevien teknologioiden -yksikkö. Yhteistyöalustat ovat Metropolian kampuksille rakennettuja avoimia infrastruktuureja. Niiden tehtävänä on toimia sekä uusinta osaamista ja teknologiaa tarjoavina kokeilu-, testaus- ja pilotointiympäristöinä että vauhdittaa innovaatiokeskittymien ekosysteemistä yhteistyötä yhteiskunnan eri sektoreiden ja toimijoiden välillä. Vastaavasti Nousevat teknologiat -yksikön tehtävänä on paitsi kehittää uusia teknologioita myös edistää teknologioiden kuten tekoälyn (AI) ja laajennetun todellisuuden (XR), soveltamista innovaatiokeskittymien ilmiöihin ja teemoihin liittyvien haasteiden ratkaisussa.
Tavoitteissa onnistumista tuetaan lisäksi rakentamalla ja hyödyntämällä omia tutkijatohtori- ja Professional Doctorate -ohjelmia.
Ilmiölähtöinen ja systeeminen TKI-toiminnan malli
Siirtyminen systeemiseen yhteistyöhön ei tapahdu hetkessä ja suoraviivaisesti. Tarvitaan yhteinen ymmärrys siitä, millaista ilmiölähtöistä ja systeemistä TKI-toimintaa tavoitellaan (Huhtaniemi 2024b). Lisäksi tarvitaan aikaa oppia pois vanhoihin perusoletuksiin pohjautuvasta toiminnasta ja omaksua uusiin perusoletuksiin pohjautuvaa toiminnan mallia. Metropolian siirtymää kohti uudenlaista ilmiölähtöistä ja systeemistä TKI-toiminnan mallia on tuettu tekemällä niin korkeakouluyhteisölle kuin kumppaneille näkyväksi, millaista TKI-toiminnan mallia korkeakouluyhteisössä tavoitellaan (ks. kuva). Samalla on haluttu tuoda esiin monialaisen ammattikorkeakoulun vahvaa ja muutosvoimaista roolia yhteiskunnallisena vaikuttajana (ks. Sitra 2025).
Metropolian tavoittelema TKI-toiminnan malli pohjautuu korkeakoulun tulkintaan Quintuple helix -mallin (Carayannis, Barth & Campbell 2010) kaltaisesta ilmiölähtöisestä ja systeemisestä TKI-toiminnasta. Quintuple helix -malli ei ainoastaan korosta sektorirajat ylittävää TKI-yhteistyötä, vaan painottaa toiminnan ilmiölähtöisyyttä sekä yhteistyön vuorovaikutuksellista ja systeemistä luonnetta. Lisäksi Quintuple helix -mallin ytimessä on tutkitun tiedon, osaamisen ja innovaatiotoiminnan välinen tiivis yhteys sekä yhteiskunnan erilaisten systeemien, kuten koulutus-, tutkimus- ja elinkeinojärjestelmien, yhteistyö kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemiseksi. Tällainen laaja-alaisissa ekosysteemeissä tapahtuva yhteistyö eroaakin olennaisesti toimintamalleista, jotka perustuvat perinteiseen kaksisuuntaiseen kumppanuuteen tai verkostomaiseen yhteistyöhön (Valkokari ym. 2021). Seuraavassa avaamme Metropolian ilmiölähtöisen TKI-toiminnan mallin, joka koostuu kahdeksasta osa-alueesta.
Kuten aiemmin on todettu, on Metropolian TKI-toiminnan mallin lähtökohtana ja päämääränä laaja yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ks. kuvan kohta 1). Vaikuttavuuteen perustuvan lähestymistavan mukaisesti Metropolian TKI-toiminta kohdennetaan niihin strategisesti valittuihin ilmiöihin, joissa korkeakoululla on suurimmat mahdollisuudet saada aikaan laaja-alaista yhteiskunnallista hyvää. Kolmen innovaatiokeskittymän temaattiset suunnat on valittu näiden ilmiöiden mukaisesti, ja niissä toimivat tutkimus- ja kehittämisohjelmat sekä yhteistyöalustat ovat niin käytännön rakenne, toimintatapa kuin ympäristö, jolla yhteiskunnallinen vaikuttavuus käytännössä toteutetaan ja varmistetaan. On erittäin tärkeää, että toiminnan vaikutuksia ja vaikuttavuutta systemaattisesti ohjataan, arvioidaan ja tehdään näkyväksi. Tämä auttaa arvioimaan toiminnan vaikutuksia suhteessa organisaatiossa asetettuihin päämääriin ja tavoitteisiin. Samalla voidaan selkeämmin viestiä Metropolian toiminnan yhteiskunnallista arvoa ja merkitystä (ks. kuvan kohdat 1 ja 2). Toiminnan vaikuttavuuden arviointiin palataamme myöhemmin tässä artikkelissa.
Ilmiölähtöisessä lähestymistavassa korostuu toiminnan kokonaisvaltainen ja horisontaalinen luonne. Siten strategisesti valittuihin ilmiöihin liittyvien ongelmien ratkaisemisessa sekä ilmiöihin liittyvän systeemisen yhteiskunnallisen muutoksen edistämisessä, pyritään hyödyntämään Metropolian toiminnan koko potentiaali. Tämä tarkoittaa, että ilmiölähtöisessä lähestymistavassa tutkimustoimintaa, kehittämistä, innovaatiotoimintaa, oppimista, liiketoimintaa sekä startup- ja yrittäjyystoimintaa ei enää nähdä toisistaan erillisinä ja riippumattomina toimintoina, vaan samanaikaisina ja toisiinsa kytkeytyvinä. Kaikella tällä toiminnalla on siten parhaimmillaan merkityksellinen tehtävä ilmiöihin liittyvien yhteiskunnallisten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisessa (OECD 2025a).
Horisontaalisen, eli eri toimintojen, yhteistyön vahvistuminen edistää toiminnan systeemistä luonnetta, mikä taas murtaa toimintojen siilomaisia rakenteita ja avaa kapeita vastuurajoja laajemmalle yhteistyölle. Tätä horisontaalista yhteistyötä on Metropoliassa vahvistettu uusilla TKI:n ja oppimisen yhteistyötä edistävillä rakenteilla sekä todentamalla toimintojen välisten yhteyksien kehittymistä. Jälkimmäisessä seurataan esimerkiksi TKI-hankkeiden monialaisuuden toteutumista, nousevien teknologioiden hyödyntämisen kasvua innovaatiokeskittymissä sekä sitä, miten TKI-toiminta nivoutuu oppimistoimintaan ja liiketoimintaan. Entistä tiiviimpi ja kattavampi yhteistyö organisaation sisällä tarjoaa mahdollisuuksia parantaa myös toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta. Ennen kaikkea se kuitenkin vahvistaa Metropolian kykyä horisontaaliseen yhteistyöhön ja lisää siten organisaation valmiuksia siirtyä kohti entistä avoimempaa yhteistyötä, yhteiskunnan eri sektorit, toimialat, tieteenalat, organisaatiot ja teknologiat ylittäen. (Ks. kuvan kohdat 3–6.)
TKI-toiminta, joka rakentuu yhteiskunnallisten ilmiöiden ympärille, edellyttää ekosysteemistä yhteistyötä ilmiöihin liittyvien ongelmien hahmottamiseksi ja niiden ratkaisemiseksi kestävällä tavalla (ks. kuvan kohta 7). Tämä ekosysteemiperustaisuus irrottaa TKI-toiminnan tarkastelun Metropolia-lähtöisestä ajattelusta ja siirtää TKI-toiminnan painopisteen yritysten, yrittäjien, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, julkishallinnon sekä kansalaissektorin väliseen yhteistyöhön. Siinä toteutetaan yhteisesti jaettuja päämääriä ja tavoitteita. Ekosysteemit, joissa Metropolia on mukana tai joita korkeakoulu itsekin johtaa, voivat olla samaan aikaan sekä paikallisia että osa jotain suurempaa alueellista, kansallista tai kansainvälistä kokonaisuutta. Samoin ekosysteemin toimijat voivat olla samanaikaisesti kytkeytyneinä useampaan eri ekosysteemiin.
Yksi esimerkki siirtymisestä kohti ekosysteemiperustaisuutta on Metropolian koordinoima U!REKA eurooppalainen yliopistoallianssi, jota parhaillaan rakennetaan tiiviimmäksi osaksi Metropolian innovaatiokeskittymien toimintaa. Tavoitteena on tuottaa laadukasta tutkittua tietoa ja tulevaisuuskestäviä ratkaisuja eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja siten kasvattaa toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä EU:ssa että Suomessa.
Ekosysteemistä yhteistyötä tukevat jo aiemmin mainitut Metropolian kampuksilla sijaitsevat avoimet yhteistyöalustat, jotka ovat sekä yhteiskäyttöisiä, erityisesti paikallisten ja alueellisten yritysten TKI-toimintaa tukevia testaus- ja pilotointiympäristöjä että laaja-alaista temaattista ekosysteemitoimintaa tukevia alustoja (ks. kuvan kohta 8). Tällaisia Metropolian kampusten yhteyteen rakennettuja infrastruktuureja ovat Helsinki XR Center, Immersive Sustainablity Lab ja Luova Dimensio Arabian kampuksella, Health Proof Helsinki, SmartLab ja Metropolia Smart Care Myllypuron kampuksella sekä Myyrmäen kampuksella Urban Farm Lab, Robo Garage, AIoT Garage, Smart Mobility Garage ja Hiilitalli. (Ks. kuvan kohta 8.)
Ilmiölähtöinen TKI-toiminnan malli korostaa datan ja nousevien teknologioiden kasvavaa roolia. Ne ovat merkittäviä niin tulevaisuuskestävien ratkaisujen rakentamisessa kuin laajemminkin yhteiskunnan syvällisen ja systeemisen muutoksen vauhdittamisessa. Esimerkiksi tekoälyn, laajennetun todellisuuden (XR) ja digitaalisten kaksosten hyödyntämisen mahdollisuuksia kokeillaan rohkeasti ja läpileikkaavasti ilmiölähtöisissä innovaatiokeskittymissä. Siksi tämä kokonaisuus on mallin kuvassa esitetty kaikkea toimintaa läpileikkaavana.
Uudet vaikuttavuutta edistävät TKI-instrumentit
Ilmiölähtöistä ja systeemistä lähestymistapaa on tärkeää juurruttaa myös TKI-toiminnan vaikuttavuutta vahvistaviin instrumentteihin. Metropoliassa ajankohtaisimmat odotukset kohdistuvat toiminnan vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin kokonaisuuteen. Tämä kattaa niin innovaatiokeskittymien tutkimus- ja kehittämisohjelmien temaattisten hankesalkkujen rakentamisen, toiminnan mittariston ja konkreettiset tavoitteet kuin vaikuttavuuden johtamisen tukirakenteet.
Perinteisesti TKI-hankesalkkujen vaikuttavuutta tarkastellaan melko kapea-alaisesti, usein lähinnä numeerisesti ja painottaen toiminnan taloudellista arvoa. Tämä lähestymistapa vaikeuttaa hanketoiminnan yhteiskunnallisen arvon kokonaisvaltaista hahmottamista, minkä takia tunnistetaan vain toiminnan tuottama taloudellinen hyöty. Tällöin sosiaaliset, kulttuuriset ja ekologiset vaikutukset jäävät näkymättömiksi. Metropolian TKI-toiminnan perusoletuksia, joilla yhteiskunnallinen vaikuttavuus varmistetaan, ovat aiemmin mainitut ilmiölähtöisyys, avoimuus, systeemisyys ja kestävä kehitys. Tarvitaankin uutta lähestymistapaa, jotta hankkeiden tuottamaa yhteiskunnallista arvoa voidaan tuoda esiin sekä laadullisesti että määrällisesti (OECD 2025b).
Metropolian ilmiölähtöisen TKI-toiminnan mallin mukaan hankesalkkujen vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan sekä innovaatiokeskittymien että niiden temaattisten tutkimus- ja kehittämisohjelmien tasoilla. Ilmiölähtöisen hankesalkun kehittämistyö etenee vaiheittain. Ensimmäisessä, jo toteutuneessa, vaiheessa uudistus on tarkoittanut yksittäisten hankkeiden temaattisten kytkentöjen tunnistamista ja näkyväksi tekemistä Metropolian projektinhallinnassa ja viestinnässä. Toisessa vaiheessa on tavoitteena keskittyä salkkujen seurannan, arvioinnin ja näihin liittyvän mittariston kehittämiseen. Alustavan suunnitelman mukaan temaattista hankesalkkumallia voitaisiin kehittää kahta eri lähestymistapaa joustavasti innovaatiokeskittymien tarpeisiin soveltaen
- YK:n alaisen Sustainable Development Solutions -verkoston johtokunnan jäsenen ja innovaatiotalouden professorin Marianne Mazzucaton kehittämää missiolähtöistä vaikuttavuuden arvioinnin mallia (European Commission: Directorate-General for Research and Innovation & Mazzucato 2018)
- valtion T&K-rahoituksen käytön ja vaikuttavuuden seuranta- ja arviointisuunnitelman mukaista mallia (Tutkimus- ja innovaationeuvoston sihteeristö 2025).
Parhaimmillaan uusi hankesalkkumalli tarjoaa Metropolialle johtamisen tueksi tärkeän työkalun, jolla voidaan systemaattisesti seurata ja arvioida oman hankesalkun tuottamia konkreettisia tuloksia ja vaikutuksia sekä viestiä niistä laajemminkin korkeakouluyhteisössä ja yhteiskunnassa.
Koska viime kädessä tavoitteena on tuottaa kokonaiskuvaa ja tilannetietoa Metropolian toiminnan yhteiskunnallisesta arvosta ja merkityksestä valittuihin ilmiöihin liittyen, voidaan temaattisia salkkuja kolmannessa kehittämisen vaiheessa laajentaa kattamaan hankkeiden lisäksi muutakin Metropolian näihin ilmiöihin kytkeytyvää toimintaa, kuten oppimista TKI-toiminnassa, liiketoiminnan kehittämistä sekä startup- ja yrittäjyystoimintaa (ks. OECD 2025b). Tämä tekisi parhaimmillaan näkyväksi sitä laaja-alaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta, mihin Metropoliassa pyritään ihmisten, työ- ja elinkeinoelämän sekä yhteiskunnan hyväksi.
Temaattisten hankesalkkujen rinnalla on kehitetty kokonaisvaltaista vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin kokonaisuutta, joka kattaa niin mittariston, konkreettiset tavoitteet kuin seurannan tukirakenteet. TKI-toiminnan vaikutuksia ja vaikuttavuutta arvioidaan sekä kokonaisuuden että yksittäisten hankkeiden ja toimien tasolla. Vaikuttavuuslähtöisen mittariston rakentamiseen kohdistuu monenlaisia, keskenään ristiriitaisiakin odotuksia. Näitä odotuksia kumpuaa sekä Metropoliasta että yhteiskunnasta. Yhtäältä on tarve löytää sopivia toiminnan kasvuun ohjaavia mittareita ja toisaalta yhteiskunnan syvälliseen, systeemiseen ja tulevaisuuskestävään muutokseen ohjaavia mittareita. Lisäksi mittareiden tulisi olla yksinkertaisia, kokonaisvaltaisia ja määrällisesti todennettavia, samalla kun niiden avulla tulisi katsoa eteenpäin ja tehdä näkyväksi tavoitellut hyödyt ja vaikutukset (Valkokari ym. 2021; ks. myös Tutkimus- ja innovaationeuvoston sihteeristö 2025).
TKI-toiminnan strategista ohjausta ja samalla myös vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia on vastikään vahvistettu myös Metropolian hallituksen hyväksymillä TKI-toiminnan kasvutavoitteilla. Tavoitteena on ollut luoda tasapainoinen ja aikataulutettu kokonaisuus, joka koostuu konkreettisista numeerisista ja laadullisista tavoitteista. Vaikka tavoitteet sinänsä ovat pitkälti yhteiset, on niiden tavoitetasot määritelty kullekin innovaatiokeskittymälle erikseen. Tällä on pyritty huomioimaan kunkin innovaatiokeskittymän erityispiirteet. Tälle strategiakaudelle on määritelty erityisesti neljä tavoitetta, joista yksi on määrällinen ja kolme laadullista. Näistä etenkin jälkimmäiset kertovat, kuinka Metropolia on onnistunut tavoitteessaan vahvistaa TKI-toimintansa vaikuttavuutta ja profiilia suuntaamalla sitä niihin yhteiskunnallisiin ja globaaleihin haasteisiin, joissa sillä on suurin mahdollisuus vaikuttaa.
Neljä TKI-toiminnan kasvutavoitetta ovat
- Kasvatetaan toimintaa euromääräisesti etenkin lisäämällä ulkopuolista TKI-rahoitusta ja kaupallista TKI-toimintaa.
- Vahvistetaan Metropolian tutkimusyhteisön osaamista luomalla tutkijatohtori- ja ammatillinen tutkijatohtori -ohjelmat.
- Vahvistetaan TKIO-toimintaa ja opiskelijoiden yrittäjyyspolkuja esimerkiksi kehittämällä Metropolia Minno®- ja Turbiini-toimintaa.
- Vakiinnutetaan horisontaalista yhteistyötä keskeisten kumppaneiden, verkostojen ja ekosysteemien kanssa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.
TKI-toiminnan vaikuttavuuden mittariston edelleen työstäminen sekä seurantaa ja arviointia tukevien käytäntöjen ja työkalujen kehittämistyö jatkuu. Tässä työssä tullaan huomioimaan muun muassa Innokaupunkien vaikuttavuustyön (Leväsluoto, Hyytinen & Valkokari 2024) kokemuksia ja oppeja sekä OECD:n (2025b) ja Tutkimus- ja innovaationeuvoston sihteeristö (2025) evästyksiä vaikuttavuuden seurannasta ja arvioinnista.
Työ kestävämmän ja elinvoimaisemman yhteiskunnan rakentamiseksi jatkuu
Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kasvattaminen toimintaympäristön peräänkuuluttaman transformatiivisen TKI-toiminnan hengessä ja Metropolian strategisen tahtotilan – osaamisen rohkea uudistaja ja kestävän tulevaisuuden rakentaja – viitoittamana, on ollut mittava muutosmatka. Metropolia on korkeakouluyhteisö, jolla on kaikki mahdollisuudet olla tällä muutosmatkalla edelläkävijä niin kotimaassa kuin Euroopassa. Vahva luottamus Metropolian kykyyn toimia tien näyttäjänä perustuu sen sitoutuneeseen ja osaavaan henkilöstöön, opiskelijoihin ja kumppaneihin. Heillä on ollut halu vaikuttaa ja toimia TKI-toiminnan uudistajina. Pitkän muutosmatkan varrella on törmätty muutosvastarintaan ja koettu turhautumista ja toivottomuuttakin. Tätä kaikkea on kuitenkin jaksettu, kun on tunnistettu ne isot mahdollisuudet, joiden äärellä on oltu. Voima on tullut yhdessä tekemisen ilosta, yhteistyön voimasta ja saavutetuista tuloksista.
Sinnikäs ja pitkäjänteinen työ TKI-toimintamallin ja -kulttuurin uudistamiseksi on alkanut näkyä paitsi toimintatapojen myös ajattelun muutoksena. Metropolian TKI-toiminnan profiilin kirkastaminen ja toiminnan kohdentaminen sellaisiin strategisesti valittuihin yhteiskunnallisiin ja globaaleihin haasteisiin, joissa korkeakoulun mahdollisuus saada aikaan yhteiskunnallista hyvää on kaikkein suurin, koetaan korkeakouluyhteisössä aidosti merkitykselliseksi. Samalla myös henkilöstön, opiskelijoiden, kumppanien ja päättäjien luottamus korkeakouluyhteisön ja laajemminkin ammattikorkeakoulujen muutosvoimaan kestävän maailman ja yhteiskunnan rakentamiseksi vaikuttaa vahvistuneen.
Vaikka paljon on jo tehty, on muutosmatka kestävämmän ja elinvoimaisemman yhteiskunnan ja maailman rakentamiseksi monella tapaa vasta alussa. Tulevaisuuskestävän yhteiskunnan ja sen rakentamista tukevan korkeakoulujärjestelmän uudistaminen tarvitsee nykyistä kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa. Sen vauhdittamiseksi ja tukemiseksi on yhteiskunnan panostus välttämätön. Keskeisimpiä toimia tässä ovat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyö 2040 (OKM n.d.) sekä ohjauksen ja rahoitusmallin uudistaminen. Metropolian mukaan visiotyön ydin tulisi kattaa paitsi koulutusjärjestelmän, kuten duaalimallin, rohkeaa tarkastelua, myös syvempää pohdintaa korkeakoulujen TKI-toiminnan tarkoituksesta, perusoletuksista ja arvopohjasta. Vastaavasti myös korkeakouluohjausta ja rahoitusmallia olisi tarpeen uudistaa. Nykyinen korkeakoulujen erillisyyttä korostava ohjaus sekä korkeakoulujen TKI-toiminnan lineaarisuutta ja tehokkuutta painottava mittaristo eivät enää vastaa nopeasti muuttuneen maailman haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tarvitaan uudenlaista ohjausta, joka kannustaa korkeakouluja sekä keskinäiseen että yhteiskunnan eri sektoreiden väliseen yhteistyön. Lisäksi tarvitaan uudenlaista mittaristoa, joka toiminnan tehokkuuden ohella palkitsee korkeakouluja laaja-alaisesta vaikuttavuudesta.
Metropolian TKI-toiminnan uudistumismatkan aikana on toistuvasti tuotu esiin kasvava ristiriita nykyisen rahoitusmallin tehokkuuspainotuksen ja korkeakouluyhteisön vaikuttavuuslähtöisen uudistuksen välillä. Näin ollen muun muassa tässä artikkelissa kuvatun TKI-toiminnan uudistamisen tuloksia ja arvoa, kuten panostuksia ilmiölähtöiseen TKI-toiminnan malliin, TKI-infrastruktuuriin sekä tutkija- ja Professional Doctorate -ohjelmiin, on ollut käytännössä vaikeaa perustella ja osoittaa nykyisen rahoitusmallin mittareiden avulla. Vaikka Metropolian uudistumistyö rahoitusmallin valossa onkin jäänyt pitkälti piiloon, korkeakouluyhteisö ei ole halunnut jättää tunnistamiaan korkeakoulun uudistumisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mahdollisuuksia hyödyntämättä. Tulevaisuutta onkin rakennettu rohkeasti ja pitkäjänteisesti suurella sydämellä ja toiveikkaasti – ihmisen ja yhteiskunnan parhaaksi.
Lähteet
Carayannis, E.G., Barth, T.D. & Campwell, D.F.J. 2012. The Quintuiple Helix innovation model: global warming as a challenge and driver for innovation.
Etzkowitz, H. & Leyersdorff, L. 2000. The Dynamics of Innovation: From National Systems and “Mode 2” to a Triple Helix of University–Industry–Government Relations. Research Policy 29 (2), 109–123.
European Commission: Directorate-General for Research and Innovation & Mazzucato, M. 2018. Mission-Oriented Research & Innovation in the European Union. A problem-solving approach to fuel innovation-led growth. European Commission.
Holmgren, M. 2024. Murrokselliset teknologiat. Teknologisen kehityksen dynamiikka ja kansallinen varautuminen. (pdf) FIIA Report 75. Helsinki: Ulkopoliittinen instituutti. Haettu 12.8.2025.
Huhtaniemi, M., Kahra P. & Ojala E. 2021. Metropolian muutoksentekijät kestävän tulevaisuuden rakentajina. UAS Journal 4/2021. Haettu 30.09.2025.
Huhtaniemi, M. 2024a. Matkalla kohti entistä vaikuttavampaa korkeakoulutoimijuutta. Blogikirjoitus 28.3.2024. Metropolia Ammattikorkeakoulun Tikissä-blogi. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haettu 30.09.2025.
Huhtaniemi, M. 2024b. Match®-malli ja ”IK-seitti” korostavat antisipaatiota ja transformatiivista tulevaisuustyötä. Teoksessa Unkari-Virtanen, L. (toim.) Tulevaisuuden kudelmia. Ennakointikyvykkyyden kehittäminen Metropoliassa, 73–75. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, TAITO-sarja 128. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Hämäläinen, T. 2025. Alankomaiden innovaatioresepti. Aktiivinen sektorirajat ja hallinnon tasot ylittävä yhteistyö. (pdf) Sitran muistio. Helsinki: Sitra.
Innokaupungit-hanke n.d. Haettu 1.9.2025.
Lemola, T. 2021. Transformatiivinen innovaatiopolitiikka. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan uusi paradigma. Yhteiskuntapolitiikka 4 (2021).
Leväsluoto, J., Hyytinen, K. & Valkokari, K. 2024. BLOGI: Vauhtia vaikuttavuuteen. Blogikirjoitus 8.2.2024. Haettu 15.09.2025.
Metropolia Ammattikorkeakoulu 2025. Metropolia valitsi uudet ohjelmajohtajat Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi -innovaatiokeskittymään. Uutinen 18.9.2025. Haettu 30.9.2025.
Moisio, M., Peltoniemi, S., Pulkkinen, K. & Sepponen, S. 2024. Julkisten TKI-investointien strateginen kohdentaminen: Verrokkianalyysissä Alankomaat, Norja, Ruotsi ja Tanska. Muistio 8.11.2024. Helsinki: Sitra. Haettu 18.8.2025.
Naumanen, M. (toim.), Heimonen, R., Koljonen T., Lamminkoski, H., Maidell, M., Ojala, E., Sajeva, M., Salminen, V., Valonen, M., Wessberg, N. 2019. Kestävän kehityksen innovaatiot. Katsaus YK:n Agenda 2030 kehitystavoitteisiin ja vastaaviin suomalaisiin innovaatioihin. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:62. . Helsinki: Valtioneuvoston kanslia.
OECD 2025a. Mission Driven Top-Sector and Innovation Policy, STIP Compass. Mission Driven Top-Sector and Innovation Policy | STIP Compass. Haettu 18.8.2025.
OECD 2025b. Proactive portfolio management in mission-oriented innovation policy. OECD science, technology and industry. Policy papers. No. 173.
OKM n.d. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio. Haettu 30.9.2025.
Oksanen, K. & Hautamäki, A. 2015. Sustainable Innovation: A Competitive Advantage for Innovation Ecosystems. Technology Innovation Management Review, 5 (10), 24-30.
Schot, J. & Steinmüller, E.W. 2018. Three frames for innovation policy: R&D, systems of innovation and transformative change. Research Policy 47 (9), 1554–1567.
Valkokari, K., Hyytinen, K. Kutinlahti, P. & Hjelt, M. 2021. Yhdessä kestävää kasvua -ekosysteemiopas. Espoo: VTT.
Tutkimus- ja innovaationeuvoston sihteeristö 2025. Valtion T&K-rahoituksen käytön ja vaikuttavuuden seuranta ja arviointisuunnitelma. Valtioneuvoston julkaisuja 2025:78. Helsinki: Valtioneuvosto.
Kirjoittajat
-
Marita Huhtaniemi
Asiantuntija, Metropolia AmmattikorkeakouluMarita Huhtaniemi toimii tulevaisuustyön, strategian ja johtamisen kehittämisen asiantuntijana Metropolia Ammattikorkeakoulun strategia- ja kehityspalvelut -yksikössä.
Tutustu tekijään -
Anna-Maria Vilkuna
TKI-johtaja, Metropolia AmmattikorkeakouluAnna-Maria Vilkuna toimi Metropolian TKI-johtajana vuosina 2016-2025. Työssään hän vastasi Metropolian TKI-toiminnan tuloksellisesta johtamisesta Metropolian johtoryhmän jäsenenä.
Tutustu tekijään
