Alhainen syntyvyys ja pidentynyt elinikä ovat johtaneet siihen, että Suomen ja muiden länsimaiden väestö ikääntyy nopeasti. Väestön ikääntyminen vaikuttaa samanaikaisesti yksilöihin, yhteiskuntaan ja talouteen. Ikääntyminen onkin laaja ilmiö, jota voidaan tarkastella biologisesta, sosiaalisesta, teknologisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Näiden kaikkien käsittely ei kuitenkaan ole mahdollista yhdessä artikkelissa, minkä vuoksi tässä tekstissä keskitytään erityisesti ikääntymisen biologian tutkimukseen eli biogerontologiaan. Suomessa ikääntymiskeskustelu painottuu usein palveluihin, hoivaan ja demografiaan, kun taas ikääntymisen biologinen tutkimus jää vähemmälle huomiolle, vaikka juuri se muuttaa tällä hetkellä kansainvälistä käsitystä terveestä ikääntymisestä. Samalla on kuitenkin tärkeää korostaa, että terve ikääntyminen edellyttää laajasti myös sosiaalisia, yhteiskunnallisia ja teknologisia ratkaisuja.
Ikääntymiseen liittyvät solutason muutokset tunnetaan nykyään varsin hyvin, ja ne on jäsennetty niin kutsutuiksi ikääntymisen tunnusmerkeiksi (hallmarks of aging) (López-Otín ym. 2023). Solutason muutosten kautta ikääntyminen altistaa monille yleisille sairauksille, kuten sydän- ja verisuonisairauksille, syövälle, tyypin 2 diabetekselle ja muistisairauksille (Niccoli & Partridge 2012). Onkin arvioitu, että yli puolet aikuisten globaalista tautitaakasta liittyy ikäsidonnaisiin sairauksiin (Chang ym. 2019). Tarkasti määriteltyjen sairauksien lisäksi ikääntyminen lisää gerastenian eli yleisen heikkouden ja haurauden oireyhtymän riskiä. Gerastenia näkyy esimerkiksi lihas- ja luukatona sekä toimintakyvyn heikkenemisenä. Vaikka gerastenia yhdistetään usein korkeaan ikään, sen merkkejä voidaan havaita jo keski-ikäisillä (Strandberg 2024; Valkonen 2025).
Sairastavuuden lisääntymisen lisäksi ikääntyminen aiheuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita. Samalla kun terveydenhuollon menot kasvavat, työikäisen väestön osuus pienenee, mikä heikentää veropohjaa ja vaikeuttaa palveluiden rahoittamista. Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva onkin arvioinut, että väestön ikääntyminen on yksi keskeisimmistä syistä Suomen talouskasvun hidastumiseen viime vuosikymmeninä (Kotamäki 2025). Nämä muutokset haastavat yhteiskuntaa kehittämään uusia ratkaisuja, jotka tukevat terveyttä, toimintakykyä ja omatoimista selviytymistä arjessa. Tulevaisuuden terveys ei kuitenkaan tarkoita pelkästään sairauksien hoitoa, vaan ennen kaikkea niiden ennaltaehkäisyä, terveyden ylläpitämistä ja uusien innovaatioiden hyödyntämistä.
Ikääntymisen biologian tutkimus mullisti käsityksen vanhenemisesta
Ikääntymisen yhteiskunnalliset vaikutukset herättävät samalla kysymyksen sen biologisista perusmekanismeista. Yksittäisten sairauksien kohdalla kehitetään lääkkeitä, jotka perustuvat ymmärrykseen sairauden syistä ja biologisista mekanismeista. Samalla tavalla myös ikääntymisen ehkäisy ja terveiden elinvuosien lisääminen edellyttävät ymmärrystä siitä, miksi ikääntyminen tapahtuu.
Ajatus ikääntymisen biologisesta säätelystä alkoi vahvistua 1900-luvun loppupuolella. Yksilön kehityksen tiedettiin olevan tarkasti säädelty prosessi, mikä johti tutkijat pohtimaan, voisiko myös ikääntyminen olla geneettisesti säädelty ilmiö. Merkittävä läpimurto tapahtui vuonna 1993, kun Cynthia Kenyon kollegoineen osoitti, että yhden geenin (insuliinin kaltaisen kasvutekijän reseptori) mutaatio kaksinkertaisti C. elegans -sukkulamadon eliniän (Kenyon ym. 1993). C. elegans on noin millimetrin pituinen sukkulamato ja yksi maailman käytetyimmistä malliorganismeista ikääntymistutkimuksessa. Myöhemmät tutkimukset osoittivat vastaavien geenien muutosten säätelevän myös banaanikärpäsen, hiiren ja ihmisen ikääntymistä (Kenyon 2010).
Löydös mullisti käsityksen ikääntymisestä osoittamalla, että ikääntyminen ei ole pelkästään passiivista kulumista, vaan osittain biologisesti säädelty prosessi. Sittemmin tutkimuksessa on tunnistettu lukuisia muitakin ikääntymiseen vaikuttavia mekanismeja, kuten mitokondrioiden toimintahäiriöt, solujen stressivasteet ja krooninen matala-asteinen tulehdus (López-Otín ym. 2023). Näiden löydösten ansiosta on alettu kysyä, voidaanko ikääntymistä hidastaa ja terveitä elinvuosia lisätä.
Terve ikääntyminen on nopeasti kasvava tutkimusala
Terveeseen ikääntymiseen liittyvä tutkimus onkin kasvanut erittäin nopeasti. Scientometrisen analyysin mukaan alan tieteellisten julkaisujen määrä kasvoi yli 35-kertaiseksi vuosien 2000–2021 aikana (Zhang ym. 2023). Lisääntynyt tutkimusaktiivisuus on synnyttänyt myös lukuisia ikääntymiseen keskittyviä yrityksiä, ja suuret kansainväliset toimijat, kuten Google, Nestlé, Amazon ja Novartis, ovat investoineet merkittävästi ikääntymisen tutkimukseen.
Ikääntymisen hidastamisesta ja terveestä ikääntymisestä onkin tullut yksi biolääketieteen ja terveysalan kiinnostavimmista tutkimussuunnista. Tutkimus ei enää rajoitu laboratoriomalleihin, vaan myös kliinisissä tutkimuksissa selvitetään lääkeaineiden, ravintolisien ja elämäntapainterventioiden vaikutuksia ihmisen ikääntymiseen. Tämä on merkittävää, sillä koska ikääntyminen on suurin riskitekijä monelle yleiselle sairaudelle (Niccoli & Partridge 2012), tehokas tapa hidastaa ikääntymistä voisi samalla ehkäistä useita ikääntymiseen liittyviä sairauksia (Kaeberlein ym. 2015).
Ikääntymisen biologian tutkimuksen edistysaskeleet eivät siis lupaa ainoastaan pidempää elämää, vaan myös terveempiä lisävuosia, joissa toimintakyky ja elämänlaatu säilyvät parempina. Ikääntymisen hidastamisen taloudellista merkitystä on myös arvioitu: yhden vuoden lisäys odotettavissa olevaan elinikään vastaisi arvoltaan noin 38 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria, kun taas kymmenen vuoden lisäys olisi jopa 367 biljoonaa dollaria (Scott ym. 2021). Ikääntymisen tutkimus ei ole siis pelkästään tieteellinen haaste, vaan myös merkittävä yhteiskunnallinen ja taloudellinen mahdollisuus.
Monialaisuus terveen ikääntymisen tukena
Metropolian monialainen Tulevaisuuden terveys ja ikääntyminen -tutkimus- ja kehittämisohjelma käynnistyi syksyllä 2025 osana Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi -innovaatiokeskittymää. Vaikka tässä artikkelissa painottuu ikääntymisen biologinen tutkimus, Tulevaisuuden terveys ja ikääntyminen -ohjelma tarkastelee ikääntymistä laajasti myös sosiaalisesta, teknologisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Tavoitteena on yhdistää eri alojen osaamista ratkaisuihin, jotka tukevat toimintakykyä, osallisuutta ja hyvää elämää ikääntyvässä yhteiskunnassa. Samalla ohjelman tavoitteena on vahvistaa terveydenhuollon kestävyyttä ja sitä kautta tukea hyvinvointivaltion tulevaisuutta.
Metropolian vahvuudet soveltavassa terveen ikääntymisen tutkimuksessa
Kilpailu terveeseen ikääntymiseen liittyvässä tutkimuksessa ja kehittämisessä on kansainvälisesti kovaa. Metropolian ei kannata lähteä kilpailemaan perustutkimuksessa tutkimusyliopistojen kanssa, vaan sen vahvuus on monitieteisessä soveltavassa tutkimuksessa, kehittämisessä ja laajoissa yhteistyöverkostoissa. Näiden vahvuuksien ansiosta Metropolialla on erinomaiset mahdollisuudet olla kilpailukykyinen toimija terveen ikääntymisen alalla.
Metropolia voi yhdistää tutkimus- ja kehitystyössään osaamista esimerkiksi ravitsemuksesta, fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä, sisäviljelystä, rakennetusta ympäristöstä, älykkäistä teknologioista, sosiaalisten verkostojen kehittämisestä sekä kulttuurisesta vuorovaikutuksesta. Yhdessä yritysyhteistyön kanssa nämä mahdollistavat täysin uudenlaiset avaukset terveen ikääntymisen tutkimuksessa ja innovaatioissa.
Jotta entistä vaikuttavampia hankkeita voidaan käynnistää, Tulevaisuuden terveys ja ikääntyminen -tutkimus- ja kehittämisohjelman tulee profiloitua entistä vahvemmin soveltavan terveen ikääntymisen tutkimuksessa. Tässä keskeisessä roolissa ovat paitsi laajat yhteistyöverkostot, myös Health Proof Helsinki- ja Metropolia Proof Health -alustat, jotka tarjoavat kansainvälisestikin ainutlaatuiset ympäristöt uusien ratkaisujen kehittämiseen, testaamiseen ja vaikuttavuuden arviointiin. Alustojen tehokas hyödyntäminen tarjoaa kilpailuetua, jota harvalla tutkimus- ja kehittämistoimijalla on.
Kohti terveempiä ja toimintakykyisempiä elinvuosia
Ikääntyminen on yksi aikamme suurimmista yhteiskunnallisista haasteista (WHO 2025), mutta samalla myös merkittävä mahdollisuus uuden tiedon, innovaatioiden ja hyvinvointia tukevien ratkaisujen kehittämiselle. Tulevaisuuden terveys ja ikääntyminen -tutkimus- ja kehittämisohjelma pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen yhdistämällä tutkimuksen, käytännön kehittämistyön ja monialaisen yhteistyön. Tavoitteena ei ole pelkästään pidempi elämä, vaan ennen kaikkea terveemmät, mielekkäämmät ja toimintakykyisemmät elinvuodet.
Lähteet
Chang, A. Y., Skirbekk, V. F., Tyrovolas, S., Kassebaum, N. J. & Dieleman, J. L. 2019. Measuring population ageing: An analysis of the Global Burden of Disease Study 2017. The Lancet Public Health, 4(3), e159–e167.
Kaeberlein, M., Rabinovitch, P. S. & Martin, G. M. 2015. Healthy aging: The ultimate preventative medicine. Science, 350(6265), 1191–1193.
Kenyon, C. 2010. The genetics of ageing. Nature, 464(7288), 504–512.
Kenyon, C., Chang, J., Gensch, E., Rudner, A. & Tabtiang, R. 1993. A C. elegans mutant that lives twice as long as wild type. Nature, 366(6454), 461–464.
Kotamäki, M. 2025. VANHUSVALTA. Ikääntyminen tappoi Suomen talouskasvun. EVA Raportti 2/2025. Taloustieto oy. Haettu 25.5.2026.
López-Otín, C., Blasco, M. A., Partridge, L., Serrano, M. & Kroemer, G. 2023. Hallmarks of aging: An expanding universe. Cell, 186(2), 243–278.
Niccoli, T. & Partridge, L. 2012. Ageing as a risk factor for disease. Current Biology: CB, 22(17), R741-752.
Scott, A. J., Ellison, M. & Sinclair, D. A. 2021. The economic value of targeting aging. Nature Aging, 1(7), 616–623.
Strandberg, T. 2024. Gerastenia ja sen kliininen merkitys. Duodecim. Haettu 25.5.2026.
Valkonen, N. 2025. Gerastenia yleistyy – tunnista oireet. Julkaistu 26.9.2025. Ilta-Sanomat. Haettu 25.5.2026.
WHO. 2025. Ageing and health. Verkkojulkaisu 1.10.2025. Haettu 25.5.2026.
Zhang, Y., Gu, Z., Xu, Y., He, M., Gerber, B. S., Wang, Z., Liu, F. & Peng, C. 2023. Global scientific trends in healthy aging in the early 21st century: A data-driven scientometric and visualized analysis. Heliyon, 10(1), e23405.
Kirjoittaja
-
Olli Matilainen
T&K-ohjelmajohtaja, Metropolia AmmattikorkeakouluToimin Tulevaisuuden terveys ja ikääntyminen -tutkimus- ja kehittämisohjelman johtajana.
Tutustu tekijään
