Mitä on planetaarisuus?
Mitä tarkoitamme planetaarisuudella? Sana kuulostaa suurelta, lähes utopistiselta, määrittäen lähtökohtaisesti koko ihmiskunnan tulevaisuutta. Siitä huolimatta – tai juuri siksi – se on noussut tärkeäksi osaksi tutkimus-, kehittämis-, innovaatio-, ja oppimis- (TKIO) toiminnan sanastoa. TKIO-toiminnan kentällä etsitään entistä vahvempaa käsitteistöä ja käytäntöjä, jotka eivät ainoastaan vastaa tämän hetken tarpeisiin, vaan kantavat myös kohti kestävää tulevaisuutta. Kirjoitamme tätä artikkelia vahvasti TKIO-toiminnan perspektiivistä, mihin syvennymme artikkelisarjan seuraavissa osissa, mutta tässä artikkelissa esittelemme planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin ajattelua laajemmin kaikkien käyttöön.
Planetaarinen ei ole synonyymi globaalille, vaan se ohjaa tarkastelua tätäkin laajempaan mittakaavaan: katse kohdistuu koko planeetan elonkirjoon ja sen mahdollistavaan elottomaan luontoon, kuten maaperään ja vesistöihin. Kyse on vastuun ja huolenpidon ulottamisesta biosfäärin alajärjestelmien – (ihmis)yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskuntien – tasolta aina planetaariseen laajuuteen.
Planetaarisuuden käsitteen rinnalla puhutaan tarkemmin esimerkiksi planetaarisista rajoista (Rockström ym. 2009), planetaarisesta ruokavaliosta (Haveri ym. 2023) sekä planetaarisesta hyvinvoinnista ja terveydestä (JUY.Wisdom Community 2021; THL 2025; Grotenfelt-Enegren ym. 2023). Näiden kaikkien yhteisenä piirteenä on ymmärrys siitä, että ihmisen toiminta ei ole erillään asuttamamme planeetan rajallisuudesta ja resursseista. Erillisyyden sijaan onkin kyse yhteydestä, jatkuvasta katkeamattomasta vuorovaikutteisuudesta kaiken elollisen ja elottoman välillä (JUY.Wisdom Community 2021).
Salonen kumppaneineen (2024, 2) toteaa planetaarisuuden käsitteen viittaavan ilmiöön, jossa inhimillisen ja ei-inhimillisen todellisuuden välinen raja ylittyy. Planetaarisuus ei ole ajallisesti rajoittunutta, vaan siinä tuodaan yhteen menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus (Salonen ym. 2024, 4–5). Planeetan tasapainoa rakennetaan aiempien valintojen määrittämästä todellisuudesta käsin, mutta tulevaisuutta ja tulevia sukupolvia varten.
Yhden määritelmän mukaan planetaarisuus voidaan jäsentää kolmeksi ulottuvuudeksi (kuvio 1):
- tilallinen (paikallisuus-alueellisuus-maailmanlaajuisuus)
- ajallinen (menneisyys-nykyisyys-tulevaisuus) ja
- eettinen (ihmiskeskeisyys-elämäkeskeisyys-ekosysteemikeskeisyys) (Moilanen & Salonen 2022; Laininen ym. 2024).
Entä mitä tarkoittaa planetaarinen terveys ja hyvinvointi?
THL (2025) määrittelee planetaarisen terveyden ihmisen ja muun luonnon riippuvuudeksi toisistaan. Ihmisen toimet vaikuttavat ympäristöön ja sen tilaan niin paikallisesti kuin globaalisti. Samalla luonnon ja muun ympäristön tilalla on suora vaikutus ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Näin ollen planetaarisen terveyden käsitteen voi tulkita keskittyvän pääasiassa ihmisen terveyden ja ihmisen elinympäristön väliseen yhteyteen (Huotari ym. 2023, 6).
Planetaarinen hyvinvointi käsitteenä puolestaan korostaa systeemitason hyvinvointia. Tässä tarkastelussa hyvinvointi tarkoittaa tilaa, jossa maapallon ekosysteemien toiminnan eheys säilyy niin, että kaikki lajit voivat jatkaa olemassaoloaan sekä toteuttaa lajiominaisia piirteitään ja tarpeitaan osana hyvinvoivia ekosysteemejä (JYU.Wisdom Community 2021).
Planetaarisen hyvinvoinnin ja terveyden lähestymistapa on vahvasti tulevaisuusorientoitunut. Se laajentaa perinteistä yksilölähtöistä terveyskäsitystä ottamalla huomioon myös tulevien sukupolvien terveyden ja hyvinvoinnin (THL 2025) sekä syvemmin myös terveyden ja ympäristön välisen yhteyden (JYU.Wisdom Community 2021).
Ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on siten kyse myös mitä suurimmissa määrin luonnon hyvinvoinnin edistämisestä ja maapallon kantokyvystä huolehtimisesta. Planetaarisesta näkökulmasta tarkasteltuna hyvinvoinnin kysymyksissä ympäristö ei ole vain yksi ulottuvuus muiden joukossa, vaan kaiken toiminnan ydin.
Yhteenkietoutuneisuus muuttaa näkökulmaa
Planetaarisuus kutsuu tarkastelemaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ilmiötä laajassa mittakaavassa, jossa ihmisten, yhteiskuntien ja ekosysteemien hyvinvointi ovat syvästi yhteenkietoutuneita. Planetaarisuuden yhteydessä puhutaankin usein systeemiajattelusta. JYU.Wisdom Community (2021) kiteyttää systeemiajattelun toisiinsa kytkeytyviksi ja vuorovaikutteisiksi järjestelmiksi, joiden kautta maapallon elämä eri lajeineen ja ekosysteemeineen on jatkuvassa yhteydessä toisiinsa – yksittäisestä kehon solusta lähtien koko planeetan systeemiin.
Vuorovaikutusten määrä ja moniulotteisuus on planetaarisessa mittakaavassa loputon, hahmottumaton ja ennakoimaton. Samaan aikaan se tuo käsitteen ja sen merkityksen lähelle. Jokaisella, elottomalla ja elollisella, on merkityksensä, arvonsa ja vaikutuksensa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin yhteenkietoutuneisuus haastaa näkökulman muutokseen: yksilökeskeisyydestä yhteisvastuuseen ja yhteisövaikuttavuuteen.
Yhteisvastuu korostaa jaettua vastuuta ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä niin paikallisesti kuin globaalisti. Kun tunnistamme ilmiöiden yhteenkietoutuvuuden, yhteisövaikuttavuuden merkitys korostuu: keskeistä ei ole vain yksittäisten toimien tulos, vaan yhteistoiminnallisesti rakennettu, jaettu muutos ja suunnitelmallinen pyrkimys hyvään tulevaisuuteen yhteisessä toimintaympäristössä.
Planetaarisuus läpileikkaavana teemana innovaatiokeskittymässä
Metropolian Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi -innovaatiokeskittymässä planetaarisuus on nimetty läpileikkaavaksi teemaksi kaikkeen TKIO-toimintaan. Innovaatiokeskittymän tarkoituksena on kehittää tulevaisuuskestäviä ratkaisuja, toimintamalleja ja osaamista. Tätä tehdään käytännössä TKIO-toiminnan eli muun muassa eri hankkeiden avulla sekä viemällä niiden tuloksia työelämään ja opetukseen. Planetaarisuus suuntaa kehittämään ratkaisuja, jotka tukevat yhtä aikaa ihmisten ja koko planeetan hyvinvointia. Samaan aikaan, kun planetaarisuus ilmenee näin TKIO-toiminnan tavoitteena, on se myös toimintaa ohjaava periaate, jota vasten ideoita, suunnitelmia, tuloksia ja toimintaa voidaan peilata. Innovaatiokeskittymän tavoitteena on, että planetaarisuuden periaatteet ohjaavat hanketoimintaa koko sen elinkaaren ajan ideoinnista arviointiin.
Syvennymme TKIO-toiminnan kontekstiin seuraavissa artikkeleissa ensin planetaarisuuden yhteiskehittämisen työpajan kokemusten kautta ja lopuksi esittelemällä TKIO:n kentällä tapahtuvaa muutostyötä ja ehdotuksiamme sen kehittämiseksi.
Lähteet
Grotenfelt-Enegren, M., Holmström, C. & Laisi, J. 2023. Planetaarinen terveys toimii siltana ihmisen terveyden ja kestävyyden edistämisen välillä. Duodecim, Vuosikerta. 139, Nro 10, 835–842.
Haveri, H., Soisalo, S. & Voutilainen, E. 2023. Planetaarinen ruokavalio ja elämäntapa. 1. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Huotari, E.T.I., Maunula, M.M., Haahti, S., Sademies, J.T., Muurinen, J., Kettunen, K., Cairns, J., Sarekoski, A.K. & Paulomäki, H. 2023. Me ja maapallo: Miten vaalia yhteistä terveyttä? Helsinki: One Health Finland. Haettu 21.10.2025
JYU.Wisdom Community (Kortetmäki, T., Puurtinen, M., Salo, M., Aro, R., Baumeister, S., Duflot, R., Elo, M., Halme, P., Husu, H.-M., Huttunen, S., Hyvönen, K., Karkulehto, S., Kataja-aho, S., Keskinen, K.E., Kulmunki, I., Mäkinen, T., Näyhä, A., Okkolin, M.-A., Perälä, T., Purhonen, J., Raatikainen, K.J., Raippalinna, L.M., Salonen, K., Savolainen, K. & Kotiaho, J.S.). 2021. Planetary well-being. Humanities and Social Sciences Communications, 8, artikkeli 258.
Laininen, E., Joutsenvirta, M. & Salonen, A.O. 2024. Planetaarinen sosiaalipedagogiikka ihmisenä kasvamisen ja yhteiskunnan uudistumisen vauhdittajana. Sosiaalipedagogiikka, 25, 129–144.
Laisi, J., Grotenfelt-Enegren, M., Helenius, L., Kaikko, A., Wikström, T. & Ketonen-Oksi, S. 2022. Millaisin hyvinvointikäsittein kestävää tulevaisuutta rakennetaan? Katsaus ympäristöä ja terveyttä yhdistäviin käsitteisiin. Futura, 3, 47–54.
Moilanen, A. & Salonen, A. 2022. Planetaarinen sivistys: Kohti Antroposeenin ajan sivistysideaalia. Kasvatus & Aika, 16(2), 47–71.
Rockström, J., Steffen, W., Noone, K. et al. 2009. A safe operating space for humanity. Nature, 461, 472–475.
Salonen, A., Isola, A.-M. & Foster, R. 2022. Osallisuutta, mutta mihin? Planetaarisen kansalaisen osallisuuskäsitys. UAS Journal, 12.
Salonen, A.O., Isola, A.-M., Jakonen, J.P. & Foster, R. 2024. Who and what belongs to us? Towards a comprehensive concept of inclusion and planetary citizenship. International Journal of Social Pedagogy, 13(1), artikkeli 5.
Sipari, S., Vänskä, N. & Helenius, S. 2024. Tulevaisuusvaikuttava TKI‑kumppanuus. Metropolia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2025. Planetaarinen terveys ja hyvinvointi. Haettu 21.10.2025.
Kirjoittajat
-
Laura Halonen
Maisteriopiskelija (sosiologia), Helsingin yliopistoLaura Halonen on harjoittelijana Metropolian Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi innovaatiokeskittymässä edistämässä planetaarisuuden toteutumista.
Tutustu tekijään -
Nea Vänskä
Lehtori, Metropolia AmmattikorkeakouluToimin Metropoliassa projektipäällikkönä ja lehtorina.
Tutustu tekijään -
Mimmi Heiniö
TKI-Tiimipäällikkö, Metropolia AmmattikorkeakouluMimmi on TKI-tiimipäällikkö Metropolian Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi innovaatiokeskittymässä, tehtävänään muun muassa innovaatiokeskittymän hankesalkun hallinnointi ja johtaminen.
Tutustu tekijään
