Planetaarisuus TKIO-toiminnan keskiössä
Aikaamme määrittävät haasteet, kuten ilmastokriisi, luonnon monimuotoisuuden hupeneminen, eriarvoisuuden kasvaminen ja kansanterveydelliset ongelmat, eivät välitä valtioiden rajoista, eivätkä ne ratkea yksittäisten alojen sisällä. Ne ovat luonteeltaan planetaarisia kysymyksiä, jotka kytkevät ihmisen osaksi laajempaa elollisen ja elottoman luonnon systeemiä. Näiden haasteiden ratkaiseminen edellyttää systeemistä muutosta ja kykyä ajatella, toimia ja oppia eri tavalla – ylittää totutut rajat ja nähdä ilmiöiden väliset yhteydet uudesta näkökulmasta. Tällaisten laajojen kokonaisuuksien ratkaisemiseksi tarvitsemme kunnianhimoista TKIO-toimintaa, joka tekee rohkeita uusia avauksia ja soveltaa tietoa planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi myös tulevat sukupolvet huomioiden.
Metropolian Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi -innovaatiokeskittymässä etsimme toimintaa ohjaavaa ymmärrystä planetaarisuudesta ja olemme lähteneet kehittämään TKIO-toimintaa planetaarisuus huomioiden. Yhtenä keskeisenä toimintatapana innovaatiokeskittymässä on yhteiskehittäminen, jolla tavoitellaan osaamisen rikastamista, osallisuuden edistämistä ja erilaisten näkökulmien yhdistämistä (Messiha ym. 2025). Seuraavaksi esittelemme pilotoimaamme työpajamallia sekä muita havaitsemiamme keinoja luoda siltoja kirjallisuuden tarjoamien näkemysten (Halonen ym. 2025) ja käytännön työn eli yhteisen TKIO-toiminnan kehittämisen välille.
Yhdessä tuotettu tieto ja oppiminen ovat askeleita kohti yhteisiä käytäntöjä (Raivio 2024) ja samalla kohti tulevaisuutta, jossa terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen nähdään aidosti planetaarisena kysymyksenä. Silloin kun planetaarisuus ei ole päälleliimattu koriste vaan kaiken keskiö, kyseessä ei ole enää vain uhkien hallinta, vaan myös mahdollisuus innovaatioihin, merkityksellisyyteen ja edelläkävijyyteen. Yhteiseen päämäärään ponnistelemiseksi tarvitsemme moninaista osaamisen yhdistelyä, mukaan kutsuvia ja tulevaisuusvaikuttavia TKIO-kumppanuuksia (Sipari ym. 2024)
Työpajalla kohti yhteistä planetaarisuuden käytäntöä
Planetaarisuus on käsitteenä laaja ja sen soveltaminen TKIO-toimintaa läpileikkaavaksi työotteeksi vaatii jatkuvaa mukana olevien toimijoiden sisäistettyjen ajattelumallien haastamista. Sitran planetaarisen terveyden kokonaisuuden perusteella ilmiön sanoittamisen ja ymmärtämisen avaaminen sekä kokonaisuuden hahmottaminen ovat keskiössä planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä (Pietola & Drakvik, 2023, s. 48–49).
Halusimme kasvattaa TKIO-toimijoidemme yhteistä ymmärrystä siitä, mitä planetaarisuus voisi olla TKIO-toiminnassa ja millaista tulevaisuusvisiota yhdessä tavoittelemme. Me artikkelin kirjoittajat järjestimme syksyllä 2025 yhteiskehittämistyöpajan, johon kutsuimme monialaisesti asiantuntijoita, jotka toimivat Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi -innovaatiokeskittymässä. Osallistujina oli muun muassa TKI-hankkeissa työskenteleviä projektipäälliköitä, asiantuntijoita, hankekirjoittajia ja TKI-toiminnan rakenteiden ja prosessien kehittäjiä.
Työpajan pääkysymyksenä oli: Mitä planetaarisuus on TKIO-toiminnassa? Työpaja aloitettiin planetaarisuusbingolla (Halonen 2025), jossa pääsi konkreettisella tasolla pohtimaan omaa suhdettaan luontoon. Bingoruudukoiden äärelle kokoonnuttiin pareittain keskustelemaan ja tunnistamaan tilanteita, joissa planetaarisuus henkilökohtaistui arjen teoiksi.
Seuraavaksi johdattelimme osallistujat planetaarisuuden määrittelytapoihin ja systeemiajatteluun lyhyen alustuksen muodossa. Tämän jälkeen toteutimme yhteiskehittämisen osion, jossa sovelsimme Kolmen horisontin työkalua (Sitra 2024).
Työpaja eteni Kolmen horisontin kautta seuraavanlaisesti:
- Nykyisyys: Tunnistimme, mitä planetaarisuus tarkoittaa nykyhetkessä muutosten ja haasteiden näkökulmasta.
- Visiot: Loimme yhteisen vision planetaarisesti orientoituneesta TKIO-toiminnasta paikantamalla kehitettäviä sekä säilytettäviä asioita.
- Murrosvaihe: Pohdimme, millaisia uusia ratkaisuja tarvitaan ja mistä on luovuttava vision saavuttamiseksi.
Osallistujat jaettiin ulkopiiriin ja sisäpiiriin. Sisäpiirissä keskusteltiin ensin nykyhetkestä planetaarisuuden näkökulmasta. Kuunteluvuorossa ulkopiirissä olleet tekivät samalla muistiinpanoja keskustelusta. Sen jälkeen vaihdettiin keskustelu- ja kuunteluvuoroja – sisäpiiriläiset ulkopiiriin – ja keskustelu siirtyi tulevaisuuden näkymiin. Lopuksi pohdittiin muutokseen johtavaa murrosvaihetta yhdessä. Menetelmä sopi työpajaan hyvin, sillä siinä liikuttiin luontevasti osallistujien omasta osaamisesta yhteiseen osaamiseen ja uuden tiedon luomiseen. Kolme horisonttia vastaa joustavasti työpajan tavoitteeseen lisätä ymmärrystä planetaarisuudesta TKIO-kontekstissa. Otimme työpajan pohjaksi tämän artikkelisarjan ensimmäisessä osassa (Halonen ym. 2025) esittelemämme kolmiulotteisen planetaarisuuden mallin (Laininen, Joutsenvirta & Salonen 2024; Laininen & Salonen 2023). Siinä planetaarisuutta hahmotetaan ajallisen, tilallisen ja eettisen ulottuvuuden kautta. Koska ajallisuus nousi Kolmen horisontin -työkalun kautta luontevasti työpajan rakenteessa, pyrimme painottamaan sen sijaan keskustelussa erityisesti kahta muuta ulottuvuutta eli tilallista ja eettistä pohdintaa. Nämä konkretisoituivat työpajassa kysymyksinä siitä, mitä planetaarisuus merkitsee TKIO-toiminnassa käytänteinä, tavoitteina ja tuloksina.
Osallistujien keskustelussa nousi esille muun muassa jo tällä hetkellä toiminnassa tehtävien planetaarisuustekojen tunnistaminen ja nimeäminen. Näin tiedetään mitä on tärkeää säilyttää ja varjella. Lisäksi työpajassa pohdittiin kokonaisvaltaista planetaarisuusosaamista, jonka kaikki voisivat viedä mukanaan myös yhteistyöverkostoihinsa. Osallistujat myös tunnistivat, että planetaarisuus haastaa uudenlaisen osaamisen ja tiedon äärelle. Tämä nosti esiin tarpeen saada lisää faktapohjaista tietoa planetaarisista tavoista toimia. Todettiin yhdessä, että planetaarisuuden edistämistä tulisi tukea jatkossakin vastaavanlaisten työpajojen muodossa, joihin kutsuttaisiin laajemmin opiskelijoita, työelämäkumppaneita ja muita toimijoita mukaan. Samalla tarvitaan myös uutta tutkimusta, jossa planetaarisuus on kytketty mukaan toimintana ja tavoitteina.
Opiskelijoiden innostus ja tarmokkuus kestävyyskysymysten ratkomisessa tunnistettiin. Keskeinen asia planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on tarvittava uusi arviointiosaaminen ja arvioinnin välineet, jotka ohjaisivat TKIO-toiminnan kehittävään arviointiin planetaarisesta näkökulmasta.
Yhdessä rakennettu tulevaisuus ja uusi osaaminen
Yhteiskehittämispajan tuloksissa korostui uusi osaaminen, jota TKIO-toiminnassa tarvitaan planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Uuden osaamisen kehittämisessä ja ennakoinnissa tulevaisuustietoisuus ja -lukutaito ovat yhä tärkeämpiä (Parkkonen & Vataja 2019).
Bianchi ym. (2022) nimeävät GreenComp-osaamiskehyksessään tärkeimmiksi kestävän tulevaisuuden osaamisen alueiksi ”kestävyysarvojen ilmentämisen”, ”kestävyyden monitahoisuuden hallinnan”, ”kestävien tulevaisuuksien visioinnin” ja ”kestävyystoiminnan”. Näiden osaamisalueiden sisältämät kestävyysosaamiset vaativat planetaarista hahmotuskykyä, jota on aktiivisesti harjoiteltava meihin syvälle iskostetun ihmiskeskeisyyden haastamiseksi (ks. Kopnina ym. 2021).
Planetaarisuuden ytimessä on monitasoinen muutos ihmisen ja planeetan suhteessa. Tämä vaatii jatkuvaa toiminnan kriittistä tarkastelua ja uudelleen suuntaamista – ja edellyttää myös TKIO-kumppanuuksien syvenemistä planetaarisuuden suuntaan eri tahojen, osaajien, toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa verkostomaisesti toimivissa ekosysteemeissä. Keskeistä on mahdollistaa jokaisen toimijan yhdenvertaista ja vastavuoroista osallistumista, uuden tiedon ja osaamisen luomista yhteistoiminnassa (Sipari ym. 2022).
Mielenkiintoinen uusi kehys planetaarisuuden ja osaamisen tarkasteluun on planetaarisen sosiaalipedagogiikan (PSP) kehys, joka on kehitetty Suomessa (ks. Laininen, Joutsenvirta & Salonen 2024). PSP haastaa tarkastelemaan pedagogisena lähtökohtana ihmisen ja maailmasuhteen muutosta ja “oppimista olemaan yhtä maailman kanssa”. Planetaarisen sosiaalipedagogiikan kautta on mahdollista hahmottaa myös esimerkiksi suhtautumistamme työhön ja oppimiseen (Laininen, Joutsenvirta & Salonen 2024; Laininen & Salonen 2023). Salonen ym. (2024) ovat kehittäneet tähän arviointimenetelmäksi planetaarisen osallisuusindikaattorin, jolla mitataan planetaarisen kansalaisen osallisuutta. Osallisuuden käsite laajenee planetaarisen kansalaisen maailmankuvaa vastaaviksi osallisuusväittämiksi, joissa samanaikaisesti paikallinen, globaali ja planetaarinen toimija on dynaamisessa ja vastuullisessa vuorovaikutuksessa maailman kanssa (Salonen ym. 2024). Uusien oppimisen ja yhteiskehittämismenetelmien kautta aukeaa uusia visioita ja mahdollisuuksia keksiä, kokeilla ja kehittää yhdessä.
Planetaarisuuden merkityksellisyys löydetään yhdessä
Kehittämistyötä tekevien planetaarisen ymmärryksen ja osaamisen kehittäminen on välttämätöntä tulevaisuuskestävän terveyden ja hyvinvoinnin takaamiseksi jokaiselle. Jotta planetaarisuuden käsite saa todellista käyttövoimaa TKIO-toiminnassa, on sen kuitenkin tultava merkitykselliseksi eri näkökulmista ja tarpeista käsin. Kokemuksemme perusteella Sitran kehittämä Kolme horisonttia- työpajamalli soveltui erinomaisesti TKIO-toiminnan tarkasteluun planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Työpajan keskeisimpänä toimintaperiaatteena oli yhdessä oppiminen ja ajattelun avartaminen dialogissa (Raivio 2024). Työpajan kautta saatiin myös arvokasta tietoa nykytilasta ja osallistujien tarpeista planetaarisen ajattelun soveltamisen suhteen. Työpajassa mahdollistui kaikkien osallistujien osaamisen ja kokemusten hyödyntäminen, mikä on arvokasta moninäkökulmaisen ymmärryksen luomiseksi sekä jokaisen osallistujan oman ajattelun, osaamisen ja ymmärryksen kasvattamiseksi.
Kysymyksiä planetaarisen murroksen paikantamiseen
Loppuun annamme muutaman konkreettisen kysymyksen, joiden avulla kuka tahansa TKIO-toimija voi aloittaa tai jatkaa matkaansa planetaarisen osaamisen kehittämisessä. Kuvittele maailma, jossa planetaarisuus on jo vallitseva toiminnan ohjenuora:
- Mitä muuttuisi, jos planetaarisuus olisi omaan työhösi sisäänkirjoitettu lähtökohta?
- Miten silloin toimisit, mitä muutoksia tämä tarkoittaisi omaan terveyteesi ja hyvinvointiisi?
- Voitaisiinko yksilön, yhteisön ja ympäristön hyvinvointi nähdä vahvemmin toisiaan vahvistavina ja erottamattomasti kietoutuneina osana samaa kokonaisuutta – millaisia uusia käytänteitä silloin työhösi ja arkeesi liittyisi?
- Miten planetaarista terveyttä ja hyvinvointia voisi edistää kollektiivisena ponnistuksena, yhteisvastuullisesti tavoiteltavana päämääränä?
- Miten organisaatioiden rakenteet ja toimintakulttuuri voisivat tukea planetaarista ajattelua ja kestävää toimintaa?
- Voisiko planetaarinen näkökulma tuoda työhön merkityksellisyyden tunnetta ja yhteyttä johonkin itseä suurempaan?
Lähteet
Bianchi, G., Pisiotis, U. & Cabrera Giraldez, M. 2022. GreenComp – Eurooppalainen kestävän kehityksen osaamiskehys. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto.
Halonen, L. 2025. Planetaarisuusbingo. Julkaisematon.
Halonen, L., Vänskä, N. & Heiniö, M. 2025. Sukellus planetaariseen terveyteen ja hyvinvointiin. Metrospektiivi Pro.
Kopnina, H., Washington, H., Taylor, B. & Piccolo, J. 2021. Anthropocentrism: More than just a misunderstood problem. The International Journal of Ecopsychology (IJE), 3(1), artikkeli 4.
Kortetmäki, T., Puurtinen, M., Salo, M., Aro, R., Baumeister, S., Duflot, R., Elo, M., Halme, P., Husu, H.-M., Huttunen, S., Hyvönen, K., Karkulehto, S., Kataja-aho, S., Keskinen, K.E., Kulmunki, I., Mäkinen, T., Näyhä, A., Okkolin, M.-A., Perälä, T., Kotiaho, J.S. 2024. Planetary well-being. Teoksessa M. Elo, J. Hytönen, S. Karkulehto, T. Kortetmäki, J.S. Kotiaho, M. Puurtinen & M. Salo (toim.) Interdisciplinary Perspectives on Planetary Well-Being. London: Routledge, 9–25.
Laine, S. 2023. New framework proposal: Planetary youth research. Youth and Globalization, 5(1), 15–43.
Laininen, E. 2019. Transformatiivinen oppiminen ekososiaalisen sivistymisen mahdollistajana. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 20(5), 16–38. Haettu 21.10.2025.
Laininen, E. & Salonen, A.O. 2023. Planetaarinen sosiaalipedagogiikka uudistaa käsityksiä työstä ja ammatillisesta osaamisesta. Sosiaalipedagogiikka, 24, 105–124.
Laininen, E., Joutsenvirta, M. & Salonen, A.O. 2024. Planetaarinen sosiaalipedagogiikka ihmisenä kasvamisen ja yhteiskunnan uudistumisen vauhdittajana. Sosiaalipedagogiikka, 25, 129–144.
Messiha, K., Altenburg, T.M. & Giné-Garriga, M. et al. 2025. Enriching the existing knowledge about co-creation: Identifying dimensions of co-creation using explicit theory in various research fields. Minerva.
Parkkonen, P. & Vataja, K. 2019. Näkökulmia ja lähestymistapoja tulevaisuustyön ja ennakoinnin arviointiin. Futura, 38(1), 60–73.
Pietola, L. & Drakvik, E. 2023. Tavoitteena planetaarinen terveys: Ratkaisuja ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin turvaamiseksi (Muistio). Helsinki: Sitra. Haettu 21.10.2025.
Raivio, A-M. 2024. Matkalla tulevaisuuteen – osallistuva työote kehkeytyvän oppimisen mahdollistajana. Osallistuen töissä -verkkojulkaisu. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haettu 24.10.2025.
Salonen, A.O., Isola, A.-M., Jakonen, J.P. & Foster, R. 2024. Who and what belongs to us? Towards a comprehensive concept of inclusion and planetary citizenship. International Journal of Social Pedagogy, 13(1), 5.
Sipari, S., Helenius, S., Vänskä, N., Foster, R. & Salonen, A.O. Osallistuva tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokumppanuus ammattikorkeakoulukontekstissa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 2022;24(4):10-27. Haettu 20.10.2025.
Sitra 2024. Kolme horisonttia: Tulevaisuuden tekijän työkalupakki. 30.5.2024. Haettu 21.10.2025.
Kirjoittajat
-
Laura Halonen
Maisteriopiskelija (sosiologia), Helsingin yliopistoLaura Halonen on harjoittelijana Metropolian Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi innovaatiokeskittymässä edistämässä planetaarisuuden toteutumista.
Tutustu tekijään -
Nea Vänskä
Lehtori, Metropolia AmmattikorkeakouluToimin Metropoliassa projektipäällikkönä ja lehtorina.
Tutustu tekijään -
Mimmi Heiniö
TKI-Tiimipäällikkö, Metropolia AmmattikorkeakouluMimmi on TKI-tiimipäällikkö Metropolian Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi innovaatiokeskittymässä, tehtävänään muun muassa innovaatiokeskittymän hankesalkun hallinnointi ja johtaminen.
Tutustu tekijään
