Uutta osaamista planetaariseen kehittämistyöhön
Tärkeää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio (TKI) -toimintaa planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehdään korkeakoulujen ja työelämän toimijoiden hankeyhteistyössä. Samalla keskeisimpiä muutoksia ovat ne, jotka tapahtuvat meidän kaikkien arjessa, valinnoissa ja päätöksissä rakentaa hyvää tulevaisuutta yhdessä. Millaisia hyviä käytänteitä ja tulevaisuuskestävää toimintaa sinä tunnistat ympärilläsi? Millainen toiminta kutsuu mukaan ja innostaa kestävään muutokseen planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi?
Planetaarisuus merkitsee yhteiskunnallista järjestäytymistä siten, että luonnon kantokyky, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja systeeminen ymmärrys ohjaavat toimintaa. (Salonen ym. 2024.) Planetaarisuuden soveltamiseksi Laininen, Joutsenvirta ja Salonen (2024) korostavat tarvetta murtaa vanhoja ajattelumalleja ja rakentaa tilalle uudenlaista ymmärrystä ihmistoiminnan vaikutuksista ja vastuista. Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi -innovaatiokeskittymä Metropoliassa vastaa tähän kehittämällä planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin käytännön soveltamista TKIO-toiminnassa.
Metropolian hanketoiminta tähtää tutkimuksen, kehittämisen, innovoinnin ja oppimisen (TKIO) avulla sellaisten ratkaisujen löytämiseen, jotka tukevat kestävää tulevaisuutta ja vastaavat yhteiskunnallisiin haasteisiin (Huhtaniemi & Vilkuna 2025). Tarve entistä rohkeammalle uutta tietoa tuottavalle TKIO-toiminnalle on ilmeinen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa olisi erityisen tärkeää osoittaa tutkimuksen keinoin, miten terveys ja hyvinvointi voivat vahvistua, kun tunnistamme osamme planetaarisessa systeemissä. Ymmärtäessämme oman paikkamme osana planetaarista kokonaisuutta, voimme oppia planeettamme loputtoman monimutkaisista systeemeistä ja niiden kyvystä muuntautua, uudistua ja sopeutua. Tällainen osaaminen on omiaan mahdollistamaan kestävän toiminnan ihmisen ja luonnon yhteisen hyvinvoinnin ja terveyden puolesta.
Ammattikorkeakouluilla on nyt ja tulevaisuudessa keskeinen rooli soveltavassa tutkimuksessa, jossa hyödynnetään tutkittua tietoa käytännön tarpeisiin ratkaisujen kehittämisessä ekosysteemiyhteistyössä eri toimijoiden kanssa (Huhtaniemi & Vilkuna 2025). Toimimalla sillanrakentajina tutkimustiedon, opetuksen ja käytännön välillä ammattikorkeakoulut edistävät planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin periaatteiden yhteiskehittämistä ja juurtumista ja siten kehittävät samalla työelämää kestävämmäksi ja vaikuttavammaksi.
Valtioneuvoston Tulevaisuusselonteossa (2025) esitetään neljä vaihtoehtoista kehityskulkua, jotka ulottuvat ekologisesta dystopiasta ja romahduksesta hyvään elämään planeettarajojen sisällä. Keskeistä on, että kestävyysmurroksen edistäminen on välttämätöntä skenaarioista riippumatta, ja se edellyttää kokonaisvaltaisia ratkaisuja sekä laajaa yhteistyötä. Myönteisimpään skenaarioon, Yhteistyön maailmaan 2045, pyrkiminen vaatii rohkeita avauksia ja panostamista TKI-toimintaan (Valtioneuvosto 2025, 36). Planetaarisuuden vahva implementointi kaikkea toimintaa ohjaavaksi on nähdäksemme keskeinen keino yhteistyön suuntaamisessa kohti kestävämpää tulevaisuutta. Toinen keskeinen keino on tietoisesti rakentaa mukaan kutsuvia, kansalaisten, tutkijoiden ja eri alojen asiantuntemusta hyödyntäviä ja yhdenvertaista osallistumista mahdollistavia TKI-kumppanuuksia, joissa uuden tiedon luomista, käyttöönottoa ja myönteistä muutosta planetaarisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi mahdollistetaan yhteistoiminnassa (Sipari ym. 2024).
Kestävän tulevaisuuden luominen on jatkuvaa uudistamista ja kestämättömistä toimintatavoista luopumista. Toisaalta yhtä tärkeää on myös tunnistaa ja nimetä niitä asioita, mitä jo nyt tehdään hyvin – säilytettäviä asioita, joista tulee pitää tiukasti kiinni tulevaisuuden tyrskyissä. Samalla voimme katsoa oppia muilta ja toteuttaa tätä kautta vielä kunnianhimoisempaa kehittämistyötä. Siksi esittelemme seuraavaksi muutamia esimerkkejä planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin soveltavasta tutkimuksesta ja kehittämistyöstä.
Planetaarisia käytäntöjä hanketyössä
Planetaarisuuden keskittäminen ohjaavaksi periaatteeksi, joka läpäisee eri alojen ja yhteisöjen kehittämistä vaatii siirtymistä “vähemmän haittaa” -ajattelusta “enemmän hyvää” -ajatteluun: kohti toimintaa, joka ei pelkästään vähennä negatiivisia vaikutuksia, vaan aktiivisesti vahvistaa elämän edellytyksiä. Näin planetaarisuus ei ole kaukana siintävä tavoite, vaan käytännön toimintaperiaate ja kehittämisen viitekehys, joka ohjaa tiedontuotantoa ja päätöksentekoa sekä suuntaa toimintaa. Koko ajan, juuri nyt, tässä hetkessä. Tällainen ohjaava toimintaperiaate hyvän tekemisestä ja myönteisen muutoksen edistämisestä voi synnyttää myös tärkeitä merkityksellisyyden kokemuksia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta hyvän tekemiseen sitoutuneessa yhteisössä.
Seuraavaksi nostamme esille muutamia planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin kentällä kehittämistyötä tekeviä toimijoita, jotka voi nähdä suunnannäyttäjinä. Olemme teemoitelleet nämä kolmen otsikon alle, jotka nousivat valitsemissamme esimerkeissä keskeisiksi painotuksiksi: avoin ja yhteinen tieto, luontopohjaiset ratkaisut sekä hyvinvoinnin ja terveyden uudistaminen.
Avoin ja yhteinen tieto
Planetaarisen terveyden keskittäminen on vahvasti integroituneena Euroopan unionin rahoittamassa viisi Horizon-hanketta yhteen kokoavassa Planetary Health Clusterissa (2024–2028). Kyseessä on monin tavoin uraauurtava aloite planetaarisesti kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Aloite kokoaa yhteen hankkeita, jotka edistävät ja tukevat omassa toiminnassaan sekä kollektiivisesti tietoon perustuvan ja planetaarisesti orientoituneen politiikan tekemistä.
Planetary Health Clusterin alla toimivassa MOSAIC-hankkeessa selvitetään avoimen tieteen mahdollisuuksia planetaarisuusajattelun kehittämiselle. Työtä tehdään yhdessä paikallisten yhteisöjen kanssa kartoittamalla sidosryhmiä, kouluttamalla, keräämällä tietoa sekä tallentamalla sitä avoimeen tietopankkiin. Samankaltaista tutkimustiedon pankkia kokoaa myös Planetary Health Alliance (PHA), jonka kansainvälinen konsortio koostuu yli 400 yliopistosta, tutkimuslaitoksesta, kansalaisjärjestöstä ja valtiollisesta toimijasta yli 70 maasta (PHA 2025). Datan ja tutkimustiedon avoin jakaminen ja kokoaminen mahdollistaa osaltaan myös tiedon yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laajentamisen. Kun tieto on vapaasti saavutettavaa ja sovellettavaa, syntyy uudenlaista kollektiivista oppimista, mikä on yksi planetaarisen toimintatavan keskeisistä piirteistä.
Luontopohjaiset ratkaisut
Planetary Health Clusterin alla toimivassa GoGreenNext-hankkeessa kehitetään luontopohjaisia eli luonnosta inspiroituneita ratkaisuja kaupunkien ja alueiden kestävään kehitykseen. Samalla edistetään myös poliittisten ratkaisujen löytymistä. Yhtenä pilottialueena on Päijät-Häme. Hankkeen lopputulemana on kattava tutkimusnäyttöön ja politiikkalähtöisyyteen perustuva lähestymistapa, joka huomioi, miten ekosysteemien terveys, ihmisen terveys ja ilmastonmuutos ovat yhteydessä toisiinsa. Metropoliassa esimerkiksi PilotGreen –hanke sekä Kiertotalouden TKI-boosteri yhdessä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa tuottavat myös tietoa, joka hyödyttää kaikkia saman kentän toimijoita kehittymään kohti planetaarisempaa toimintaa.
Hyvinvoinnin ja terveyden uudistaminen
Planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin ajattelun käytäntöön vieminen edellyttää ekosysteemistä lähestymistapaa, jossa eri toimijat rakentavat yhdessä kokonaisuuksia, jotka tukevat sekä ihmisen että luonnon hyvinvointia. Helsinki Planetary Health Hub (HPHH) kokoaa yhteen eri alojen asiantuntijoita ja toimijoita monialaisesti, ja pyrkii kehittämään osaamista ja tutkittua tietoa erityisesti sosiaali- ja terveydenalan kestävyyskysymysten ratkomiseksi. Metropolian Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi -innovaatiokeskittymä kuuluu tähän verkostoon. Yhteistyössä syntyy mahdollisuus kehittää planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin käytäntöjä eri lähtökohdista käsin korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja terveydenhuollon toimijoiden yhdistäessä voimansa. HPHH:n alla olevat hankkeet ovat tutkineet muun muassa terveydenhuollon roolia planeetan ekologisen kriisin ratkaisemisessa (HUMUS ja MESSU) sekä planetaarisen ruokavalion tukemista tekoälyn avulla (PLANT STRONG).
Planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisaskeleet otetaan yhdessä
Planetaarisuus ja sen kautta avautuva uusi näkymä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen haastaa ja ohjaa uuden ajattelun, toiminnan ja visioinnin äärelle. Tarkastelemmekin seuraavaksi seikkoja, joita on tärkeä huomioida TKI(O)-toimintaa tekevissä organisaatioissa, jotka tahtovat edistää planetaarista terveyttä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Avaamme esimerkkinä Metropolian Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi -innovaatiokeskittymän toimintaa, koska planetaarisuus on valittu keskittymän läpileikkaavaksi teemaksi.
Planetaarisuus kompleksisena ilmiönä edellyttää erilaisen osaamisen ja ajattelun yhdistelyä (Sipari ym. 2024). Metropolian TKIO-toiminnassa planetaarisuus kytkeytyy arkeen ja hankkeiden käytäntöön moninäkökulmaisten ja mukaan kutsuvien TKIO-kumppanuuksien kautta. Kumppanuuksiin yhdistellään kansalaisten, ammattilaisten, opiskelijoiden, tutkijoiden ja muiden asianosaisten näkökulmia. Keskeistä on yhdessä sitoutua ja mahdollistaa jokaisen toimijan vastavuoroista osallistumista avoimeen, oppivaan ja yhteiskehittävään yhteisöön, joka määrätietoisesti toimii kestävän tulevaisuuden puolesta. Siten tulevaisuusvaikuttava TKIO-toiminta rakentuu useilla tasoilla: yksilöiden arjessa koettavista merkityksellisistä vaikutuksista (mikrotaso), yhteisövaikuttavuutena (mesotaso), yhteiskunnallisesta ja globaalista vaikuttavuudesta (makrotaso) sekä laajimmillaan planetaarisesta näkökulmasta, jossa huomioidaan ihmisten ja luonnon vuorovaikutus ja hyvinvointi. (Sipari ym. 2024.)
Metropoliassa hankkeita toteutetaan ilmiölähtöisesti. Tällöin painopiste on yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa sekä kestävän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamisessa (Huhtaniemi & Vilkuna 2025). Planetaarisen lähestymistavan kehittyessä yhä vahvemmaksi osaksi hanketoimintaa, on tärkeää hahmottaa eri hankkeiden ilmiölähtöisten painopisteiden kautta syntyvä kokonaisuus. Siinä hankkeiden välinen yhteistyö ja työnjako on uuden kehittämisessä tärkeää. Näin voidaan edistää planetaarisuutta eri näkökulmista ja toisiaan täydentävin tavoin – kukaan toimija ei voi yksin kattaa koko kokonaisuutta. Käytännössä planetaarisuuden kehittämisessä voitaisi hyötyä esimerkiksi yhteiskehittämisen työpajoista, tiedon jakamisesta sidosryhmien yhteisillä alustoilla sekä muusta hankkeiden välisestä toiminnasta, jossa jaetaan oppeja ja käytäntöjä. Tämän toteuttaminen edellyttää esimerkiksi Metropolian toiminnassa innovaatiokeskittymiltä koordinoivaa roolia sekä korkeakouluyhteisön ja sen kumppaneiden jakamaa tahtotilaa planetaarisuusosaamisen vahvistamisesta.
Planetaarisuuden merkitystä on korostettava TKIO-toiminnassa ja organisaatiotasolla, jotta se ei jää yksittäisten hankkeiden varaan. Sen toteutumista tulee tukea strategisesti, rakenteellisesti ja kulttuurisesti. Hankkeille on luotava selkeät tukirakenteet, jotta planetaarisuusajattelu voi aidosti ja systemaattisesti läpileikata koko toiminnan. Tällaisia tukirakenteita voisivat esimerkiksi olla ohjeistukset ja arviointikriteerit, osaamisen kehittämisen mahdollisuudet sekä avoimet tieto- ja työkalupankit. Lisäksi tarkistuslistat, uudet digitaaliset ratkaisut ja planetaarisuutta sparraavat asiantuntijatiimit, voisivat auttaa varmistamaan, että hankkeen elinkaaren eri vaiheissa osataan huomioida planetaarisuuden näkökulmat johdonmukaisesti ja käytännönläheisesti. Näin planetaarisuudesta tulee toistettavaa, jaettua ja pysyvää – ei sattumanvaraista tai yksittäisten ihmisten ja hankkeiden varassa olevaa. Tällöin oltaisi jo pitkällä kohti visiota, jossa planetaarisuus olisi koko Metropolian yhteinen toimintaperiaate ja tulevaisuuskestävän kehittämisen perusta.
Lähteet
European Commission 2024. Planetary Health Cluster. Research & Innovation, Directorate-General for Research and Innovation. Haettu 21.10.2025.
Huhtaniemi, M. & Vilkuna, A.-M. 2025. TKI-toiminta rakentamassa kestävää ja elinvoimaista yhteiskuntaa. Julkaistu 6.10.2025. Metrospektiivi Pro.
Laininen, E., Joutsenvirta, M. & Salonen, A.O. 2024. Planetaarinen sosiaalipedagogiikka ihmisenä kasvamisen ja yhteiskunnan uudistumisen vauhdittajana. Sosiaalipedagogiikka, 25, 129–144.
Planetary Health Cluster 2024. Planetary Health Cluster. Haettu 14.10.2025.
Planetary Health Alliance 2025. Planetary Health Alliance. Haettu 14.10.2025.
Salonen, A.O., Isola, A.-M., Jakonen, J.P. and Foster, R. (2024). Who and what belongs to us? Towards a comprehensive concept of inclusion and planetary citizenship. International Journal of Social Pedagogy, 13(1): 5.
Sipari, S., Vänskä, N. & Helenius, S. 2024. Tulevaisuusvaikuttava TKI‑kumppanuus. Metropolia. Haettu 14.10.2025.
Valtioneuvosto 2025. Tulevaisuusselonteon 1. osa: Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045. Valtioneuvoston julkaisuja 2025:82.
Kirjoittajat
-
Laura Halonen
Maisteriopiskelija (sosiologia), Helsingin yliopistoLaura Halonen on harjoittelijana Metropolian Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi innovaatiokeskittymässä edistämässä planetaarisuuden toteutumista.
Tutustu tekijään -
Nea Vänskä
Lehtori, Metropolia AmmattikorkeakouluToimin Metropoliassa projektipäällikkönä ja lehtorina.
Tutustu tekijään -
Mimmi Heiniö
TKI-Tiimipäällikkö, Metropolia AmmattikorkeakouluMimmi on TKI-tiimipäällikkö Metropolian Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi innovaatiokeskittymässä, tehtävänään muun muassa innovaatiokeskittymän hankesalkun hallinnointi ja johtaminen.
Tutustu tekijään
