Heikentynyt ostovoima ja taloustilanne näkyvät elävän musiikin kentällä erityisesti keikkapaikoilla ja musiikkitapahtumissa. Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n mukaan kuusi keikkapaikkaa ajautui konkurssiin vuonna 2025, ja kaikkiaan toimintansa lopetti kahdeksan toimijaa. Uusia paikkoja syntyi aiempaa vähemmän. (Vedenpää, Jaakkola, Hannus, Laihonen & Polo 2026.)
Kuluttajien kiinnostus musiikkiin ei silti ole hiipunut. Taloustutkimuksen syksyllä 2025 teettämän kyselyn mukaan 73 prosenttia suomalaisista kuuntelee paljon musiikkia. Erityisesti alle 30-vuotiaille musiikki on keskeinen osa arkea: heistä yhdeksän kymmenestä kuuntelee sitä runsaasti. (Teosto 2026; Taloustutkimus n.d.)
Haasteet eivät johdu kiinnostuksen puutteesta vaan heikentyneestä ostovoimasta ja muuttuneista kulutustottumuksista. Ne haastavat alan perinteisiä toimintatapoja ja pakottavat tarkastelemaan rakenteita uudelleen.
Keikoille menemistä harkitaan aiempaa tarkemmin
Suomen talouden heikkeneminen selittyy pitkälti kotimaan markkinoiden heikolla kehityksellä. Ihmiset käyttävät vähemmän rahaa ja säästävät enemmän, mikä on heikentänyt kysyntää ja talouskasvua. (Valkama 2026.)
Muutokset näkyvät myös elävän musiikin kentällä. Aikaisemmin keikkapaikoilla jäätiin varsinaisen keikan jälkeen viettämään aikaa, ja monissa paikoissa iltaa jatkettiin DJ-musiikilla. Nykyisin suurin osa yleisöstä poistuu heti keikan päätyttyä, mikä pienentää keikkapaikkojen tulovirtoja ja aiheuttaa taloudellisia haasteita. Aihetta käsiteltiin Seinäjoen Rytmikorjaamolla 11.–12.2.2026 järjestetyillä MARS-festivaaleilla Missä musa soi, siellä pidot paranee – suomalaisen livemusiikin tilannekuva -paneelissa. Ennen keskustelua Teoston viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura esitteli Teoston tilastoja tapahtuma- ja esitysilmoituksista sekä Musiikinkuuntelu Suomessa 2025 -tutkimuksen tuloksia. Käytettävissä olevan rahan väheneminen on keikkapaikkojen suurimpia haasteita (Aura, Sulkala, Koistinen & Rinne 2026). Talouden kiristyessä ylimääräisiä menoja karsitaan ja keikoille menemistä harkitaan tarkemmin. (Vedenpää ym. 2026.)
Keikkalippujen hintoihin on vaikuttanut myös arvonlisäveron korotus kymmenestä prosentista 14 prosenttiin vuoden 2025 alussa (Vedenpää ym. 2026). Vaikka verokantaa laskettiin vuoden 2026 alussa 13,5 prosenttiin, on korotus silti tuntuva. Samalla yleinen hintatason nousu on tehnyt vapaa-ajan menoista aiempaa kalliimpia, mikä heijastuu päätöksiin lähteä keikoille. Musiikinkuuntelu Suomessa 2025 -tutkimuksen mukaan lähes neljännes suomalaisista kertoo, että oma taloustilanne vaikuttaa musiikkitapahtumiin osallistumiseen. Samassa tutkimuksessa 25 prosenttia vastaajista kertoo vähentäneensä festivaaleilla käyntiä ja 24 prosenttia konserteissa käyntiä taloudellisen tilanteen takia. (Teosto & Musiikkituottajat – IFPI Finland ry 2025.)
Kuluttajakäyttäytyminen muuttuu
Alkoholittomuus eli sober curious -ilmiö on kasvattanut suosiotaan ensin Z-sukupolven ja sittemmin myös vanhempien ikäryhmien keskuudessa. Aihe nousi esiin myös MARS-festivaalien Suuri alkoholipaneeli: Alkoholi, raha ja rakenteellinen riippuvuus livebisneksessä -keskustelussa 11.–12.2.2026. Paneelissa nimenomaan todettiin, ettei alkoholin kulutuksen väheneminen koske vain nuoria vaan näkyy laajasti eri ikäryhmissä. Taustalla nähtiin kasvava kiinnostus hyvinvointiin ja terveellisempiin elämäntapoihin. (Anttila, Maunu, Paananen & Massa 2026.)
Keikkapaikat saavat merkittävän osan tuloistaan alkoholimyynnistä, kun taas lipputuloista suurin osa menee artistille. Muutos näkyy suoraan tulovirroissa. Alkoholia juodaan aiempaa vähemmän keikkapaikoilla ja enemmän kotona. Ennen paikalle tultiin ajoissa ja viivyttiin keikan jälkeen, nyt kotiin lähdetään usein heti esityksen päätyttyä. (Anttila ym. 2026; Vedenpää ym. 2026.)
MaRa ry:n lakiasiainjohtaja Kai Massa esitti, että ravintoloiden alkoholiveroa tulisi alentaa, mikä hänen mukaansa lisäisi kasvua ja työpaikkoja. (Anttila ym. 2026.) Ehdotus kohdistuu laajemmin ravintola-alan tilanteeseen, mutta on selvää, että viimeaikaiset kulutustottumusten muutokset asettavat erityisiä haasteita livemusiikin kentän perinteisille ansaintamalleille.
Miten elävän musiikin kenttä vastaa muutokseen?
Epävarmassa tilanteessa keikkapaikat turvautuvat yhä useammin tunnettuihin artisteihin, sillä suosittujen nimien keikat myyvät edelleen loppuun. Samaan aikaan pienemmät keikkapaikat ja vähemmän tunnetut esiintyjät kamppailevat yleisöstä suurten areenatapahtumien rinnalla. (Vedenpää ym. 2026.)
Tulevaisuus riippuu livemusiikin kentän kyvystä uudistua. Se edellyttää ansaintamallien tarkastelua ja uusia tapoja houkutella yleisöä. Rytmikorjaamo on esimerkiksi laajentanut kohderyhmäänsä niin, että alaikäisille suunnattujen keikkojen osuus oli jo 40 prosenttia syksyn 2025 ohjelmistosta (Vedenpää ym. 2026).
MARS-festivaalien paneelissa esiteltiin myös muita kokeiluja. Keikkapaikat ovat laajentaneet toimintaansa yökerho- ja DJ-klubeihin, esimerkiksi On The Rocksilla on K30 Disco -konsepti. Alkoholin kulutuksen vähentyessä osa toimijoista on panostanut ruokaan. Oulussa 45 Special on kokeillut pizzakonseptia, jossa yleisö esimerkiksi saapuu syömään ennen keikkaa. (Aura ym. 2026.)
Alan tulevaisuus ei rakennu paluulle entiseen, vaan kyvylle sopeutua muutokseen. Ihmisten houkutteleminen takaisin keikkapaikoille ja ravintoloihin edellyttää uusia yhteisöllisyyden muotoja ja tapoja kokea keikkoja. Niiden kehittäminen vaatii tuottajien ja keikkajärjestäjien tiivistä yhteistyötä sekä vahvoja verkostoja. Alan uudistumista on tukenut myös Tuottajakeskus Living Lab -hanke, jossa on rakennettu valtakunnallista tuottajaverkostoa sekä samalla vahvistettu alueellisen yhteistyön kehittymistä. Hankkeen keskiössä on ollut tuottaja- ja välittäjäportaan verkostoitumisen tukeminen sekä tuottajaosaamisen edistäminen eri puolilla Suomea. Verkostojen kautta tulevaisuudessa voi syntyä esimerkiksi uusia innovaatioita, jotka tukevat livemusiikin kentän elinvoimaisuutta muuttuvassa toimintaympäristössä.
Artikkelissa on käytetty tekoälyä (ChatGPT) artikkelin rungon ja otsikoiden ideoimiseen.
Lähteet
Anttila, A., Maunu, A., Paananen, J. & Massa, K. 2026. Suuri alkoholipaneeli: Alkoholi, raha ja rakenteellinen riippuvuus livebisneksessä. Paneelikeskustelu Musiikkitapahtumien ammattilaistapahtuma MARS-festivaaleilla, Seinäjoen Rytmikorjaamo, 11.–12.2.2026.
Aura, V., Sulkala, R., Koistinen, K. & Rinne, J. 2026. Missä musa soi, siellä pidot paranee – suomalaisen livemusiikin tilannekuva. Paneelikeskustelu Musiikkitapahtumien ammattilaistapahtuma MARS-festivaaleilla, Seinäjoen Rytmikorjaamo, 11.–12.2.2026.
Taloustutkimus. n.d. Mielikuvatutkimus 2025 (pdf). Haettu 16.3.2026.
Teosto. 2026. Taloustutkimus: Musiikilla on keskeinen rooli suomalaisten vapaa-ajassa ja työelämässä. Uutinen 21.1.2026. Teoston verkkosivu. Haettu 16.2.2026.
Teosto & Musiikkituottajat – IFPI Finland ry. 2025. Musiikinkuuntelu Suomessa 2025 (pdf). Haettu 17.2.2026.
Valkama, H. 2026. Työttömyys kasvaa, yli 51 000 työtöntä enemmän kuin vuosi sitten – taloustieteilijät: Syynä hiipunut kulutus ja hallitus. Uutinen 27.1.2026. Ylen verkkosivu. Haettu 16.2.2026.
Vedenpää, V., Jaakkola, P., Hannus, T., Laihonen, K. & Polo, A. 2026. Keikkapaikkoja kaatuu konkursseihin, koska yleisö ei juo kuten ennen. Uutinen 2.1.2026. Ylen verkkosivu. Haettu 13.2.2026.
Kirjoittaja
-
Laura Matikainen
Viestintäsuunnittelija, Metropolia AmmattikorkeakouluLaura Matikainen työskentelee Metropolian TKI-palveluissa hankeviestinnän ja tapahtumatuotannon parissa. Koulutukseltaan hän on kulttuurituottaja.
Tutustu tekijään
