Lapset ja nuoret ovat paitsi tulevaisuuden tekijöitä, myös tulevaisuuden näkijöitä. Sanotaan, ettei tulevaisuuteen katsovaa kristallipalloa ole kuin saduissa, mutta kyky kuvitella ja muuttaa kuvitelmia teoiksi on kaikilla. Aikuisten vastuulla on tukea ja mahdollistaa ympäristö, jossa lasten osallistuminen voi toteutua.
Osallistuminen on jokaiselle lapselle kuuluva oikeus, joka perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Sen lähtökohtana on toimijuus: lasten ääntä kuullaan aina, vaikka päätöksiä tehdäänkin yhdessä läheisten ja muiden aikuisten kanssa. (Yleissopimus lapsen oikeuksista 1991.) Osallisuuden kokemukset ovat ratkaisevan tärkeitä lapsen ja nuoren identiteetin ja itsetunnon vahvistumisessa (Välijärvi 2019). Hyvinvoiva lapsi tai nuori pystyy oppimaan, luomaan ihmissuhteita ja rakentamaan omaa ja yhteiskunnan tulevaisuutta.
Metropolia Ammattikorkeakoulussa käynnistyi 2025 Lasten ja nuorten hyvinvointi -tutkimus- ja kehittämisohjelma. Siinä edistetään lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia lasten, nuorten, perheiden ja ammattilaisten kumppanuuteen perustuvassa yhteistoiminnassa. Tässä artikkelissa kerromme, mitä ohjelman alkumatkalla on tehty ja opittu.
Wonder – tulevaisuustyötä yhdessä lasten ja nuorten kanssa
Lasten ja nuorten hyvinvointi -tutkimus- ja kehittämisohjelman tehtävänä on ratkoa globaaleja haasteita sekä luoda uusia ratkaisuja ja innovaatioita lasten hyvinvoinnin edistämiseksi tutkimusperustaisesti. Ohjelmaa on yhteiskehitetty monialaisissa ja poikkitieteisissä kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa, joita yhdistää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen päämäärä (ks. Sipari 2026).
Ohjelmasta käytetään lyhennettä Wonder. Se tulee englanninkielisistä samoista: Well-being, Collaboration Research and Development Program.
Wonderin toiminnan keskeisiä teemoja ovat:
- kestävät kasvuympäristöt
- perheiden ja ammattilaisten yhteistoiminta
- lapsen ja nuoren oppiminen, osallistuminen ja osallisuus
- resilientti toimintakyky arjessa
- tulevaisuustoimijuus ja unelmointiosaaminen
- sosiaaliset innovaatiot ja digiajassa eläminen
- tulevaisuusvaikuttava TKI-kumppanuus sekä
- systeeminen ja kehittävä arviointi.
Toiminnan lähtökohtana on osallistuva tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokumppanuus (Sipari, Vänskä & Helenius 2024a). Lasten, nuorten ja perheiden kanssa tuotetaan tietoa ja käytetään sitä hyvän tulevaisuuden rakentamiseen. Lasten ja nuorten osallisuuden kokemusten vahvistaminen ja oikeuksien toteutuminen on sekä ohjelman käytännön lähtökohta että tutkimus- ja kehittämistyön tavoite. Keskeinen tutkimusalue puolestaan on yksilön oikeuksien yhteensovittaminen luonnon kantokyvyn kanssa.
Lasten ja nuorten hyvinvointi -tutkimus- ja kehittämisohjelman toimintaa ja tuloksia on koottu vuoden 2025 toimintakertomukseen. Ohjelmassa on käynnissä monia kansainvälisiä ja kansallisia hankkeita, esimerkiksi:
- Horizon Europe -rahoitteinen PALLIAKID, jonka tavoitteena on kehittää lasten palliatiivista hoitoa sekä lasten ja perheiden hyvinvointia ja osallisuutta elämän loppuvaiheen hoidossa
- harvinaissairaiden lasten kuntoutuksen tutkimus Harla ja TraumaTaito – Traumatietoinen toimintamalli lastensuojelun jälkihuoltoon (Lasten ja nuorten hyvinvointi -tutkimus- ja kehittämisohjelma n.d.)
- Ohjelman julkaisutoiminta on aktiivista. Yhtenä esimerkkinä on tutkija Nea Vänskän väitöstutkimus lapsen osallisuutta edistävän kuntoutuksen elementeistä (Vänskä 2025)
Ripaus taikaa – lapset tutkimus- ja kehittäjäkumppaneina
Jokaisen lapsen oikeuteen osallistua kuuluu näkemysten vapaa ilmaiseminen, kuulluksi tuleminen ja näkemysten huomioon ottaminen. Tämä toteutuu, kun lapset ovat päätöksentekijöitä heitä koskevissa asioissa. (Yleissopimus lapsen oikeuksista 1991.)
Wonderissa tutkimus- ja kehittämiskumppanuutta lasten ja nuorten kanssa vahvistetaan kutsumalla heitä toimintaan aina kun se on mahdollista. Lapset saavat vaikuttaa muun muassa:
- tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarpeisiin, tunnistamalla heidän arjestaan kumpuavia ja heille merkityksellisiä tutkimus- ja kehittämisaiheita
- tutkimuksen käytäntöihin, esimerkiksi missä tavataan ja mitä tehdään – seikkaillaanko esimerkiksi metsässä tai ollaanko piilosilla koulun kellarikäytävällä?
- tutkimuskysymyksiin, mitä lapset ja nuoret kertovat itse siitä, mikä heille on tärkeää ja mitä, keneltä ja miten asioista tulisi kysyä?
- aineiston keräämisen menetelmiin, esimerkiksi taikasauvaan, kuvien tai tarkoituksenmukaisten digitaalisten ratkaisujen käyttämiseen
- tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten levittämiseen myös lapsille ymmärrettävällä ja innostavalla tavalla.
Lapset ovat erinomaisia tutkijoita ja kehittäjiä. Tässä joitakin käytännön esimerkkejä kehittäjäkumppanuuden toteutumisesta, kun hankevalmistelussa järjestettiin työpajoja lapsille heille tutussa kouluympäristössä:
- Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin viidesluokkalaiset oppilaat taikoivat toivomiaan asioita omaan arkeen ja arjen ympäristöihin (kuva 1). Eräs lapsi taikoi koko luokan täyteen koiria, toinen puolestaan lisää keinuja koulun pihalle, jotta kaikki pystyisivät keinumaan yhdessä ilman vuorojen jonottamista.
- Työpajoissa tunnistettiin lapsille merkityksellisiä tutkimus- ja kehittämisaiheita. Lapsille tärkeää oli esimerkiksi ympäristön kehittäminen siten, että se mahdollistaa yhdessäoloa ja leikkimistä kavereiden kanssa jokaisen yksilöllinen toimintakyky huomioiden. Työpajoissa lasten osallistuminen mahdollistettiin heidän yksilöllinen toimintakykynsä huomioiden toiminnallisesti ja leikkisyyttä unohtamatta.
- Työpajoissa kehitettiin lisäksi lapsille itselleen mieluisaa osallistumista tutkimus- ja kehittämiskumppanuuteen. Oppilaat ideoivat mahtavan ja reilun lasten raadin sekä paikkoja, tapoja ja yhdessä tekemistä raadin toimintaa varten. (Avikainen, Korpi-Tassi & Ranta 2025.)
Uteliaisuus ja ilo monialaisen tiimin liimana
Tiimin moninaisuus on tutkimus- ja kehittämiskumppanuudelle tärkeä lähtökohta. Erilaisten näkökulmien kuuleminen on paras tapa ymmärtää kokonaisuutta – arjen ja eri alojen asiantuntijat tuovat mukanaan monipuolista osaamista ja voimavaroja. Tiimin moninaisuus on yksittäisen ihmisen kyvykkyyttä tärkeämpää erityisesti ongelmanratkaisun kannalta (Reijula 2024).
Uuden tiimin syntyminen on jännittävää, innostavaa ja hermostuttavaa: Osaanko tarpeeksi? Mitä muut ajattelevat minusta? Uskallanko olla eri mieltä? Mitkä asiat ja tekijät yhdistävät? Nyt tiedämme, että kannattaa sanoa, jos on eri mieltä. Tutustuminen sekä tiimin jäsenten toimijuuden, asiantuntijuuden ja arvojen tunnistaminen ja tunnustaminen rakentavat yhteisöllisyyttä sekä luovat turvallisen ja yhteenkuuluvuutta edistävän ilmapiirin (Sipari ym. 2022).
Wonderin toiminta alkoi monialaisen työntekijätiimin perustamisella. Siihen kuuluu esimerkiksi vahvaa lasten kuntoutuksen ja nuorisotutkimuksen osaamista. Tiimiä lähdettiin rakentamaan käyttämällä osallistuvan TKI-kumppanuuden mallia (Sipari ym. 2024a). Ensimmäiseksi kuvattiin kunkin tiimiläisen toimijuus ja yhteistoimijuuden ydintekijät (kuvio 1). Wonderin supervoimiksi tunnistettiin tulevaisuustoivo ja unelmointi sekä tahto tehdä ja edistää tutkimusta, kehittämistä ja innovaatioita lasten ja nuorten etu edellä, luonnon kantokykyä kunnioittaen.
Wonderissa on luotu yhdessä tiimityötä vahvistavia periaatteita ja käytänteitä. Esimerkiksi yhteisissä palavereissa on vaihtuva puheenjohtajuus ja jokainen jäsen tuo vuorollaan tiimille itseään puhutelleen asian tai oivalluksen. Luottamuksen ja psykologisen turvallisuuden merkitystä käsiteltiin esimerkiksi NASA:n avaruusraketin onnettomuudesta kertovan raportin kautta, moninaisuuden hyötyjä tieteenfilosofiaa ja kognitiotiedettä yhdistävän tutkimuksen avulla (ks. Reijula 2024). Wonderin toimintakulttuuri elää tiimin mukana.
Yhteistoimijuuden toteutumista on tärkeää arvioida säännöllisesti ja kehittävällä otteella sen lujittamiseksi – samoin tiimin toimintakulttuurin (Sipari & Vänskä & Helenius 2024b). Osallistuva tutkimus- ja kehittämiskumppanuus tarkoittaa jokapäiväisiä tekoja.
Tulevaisuuden tekijät tarvitsevat itseluottamusta, mahdollisuuksien avaruutta ja hyväksyvää katsetta
Tulevaisuuden tekijöiden hyvinvointi ei synny sattumalta – se rakentuu arjen kohtaamisissa, yhteisöjen valinnoissa ja yhteiskunnallisissa rakenteissa. Lasten ja nuorten hyvinvointi on yhteydessä yhteiskunnan kestävyyteen ja tulevaisuuteen (OECD; Rekola. Tähkäpää & Vataja 2024). Hyvinvoivat lapset ja nuoret kasvavat aikuisiksi, jotka osallistuvat aktiivisesti työelämään, yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja yhteisöjen kehittämiseen (esim. Kallinen ym. 2021).
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen tulisi olla yhteinen, jaettu tehtävä. Tätä voimme tukea osaltamme tutkimus- ja kehittämiskumppanuudella. Kun luomme tilaa osallisuudelle ja vahvistamme hyväksynnän kokemuksia, rakennamme samalla perustaa kestävälle tulevaisuudelle. Kun lapsi ja nuori saa tulla nähdyksi, kuulluksi ja kannustetuksi omana itsenään, syntyy rohkeutta toimia, unelmoida ja vaikuttaa. Näin tuemme tulevaisuuden tekijöitä, jotka kantavat vastuuta sekä toisistaan että ympäröivästä maailmasta.
Lisätietoja:
Lasten ja nuorten hyvinvointi -tutkimus- ja kehittämisohjelma, Metropolia Ammattikorkeakoulu https://www.metropolia.fi/fi/lasten-ja-nuorten-hyvinvointi
Lapsen oikeus osallistua – yhdessä rakentuvat kestävät kasvuympäristöt -tapahtuma 17.11.2026 Metropolian Myllypuron kampuksella. https://www.metropolia.fi/fi/metropoliasta/ajankohtaista/tapahtumat/lapsen-oikeus-osallistua
Lähteet
Avikainen, L., Korpi-Tassi, U. & Ranta, T. 2025. Tutkimus- ja kehittämiskumppanuus erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa. Teoksessa Ilves, O., Munukka, M. & Vuoskoski, P. (toim.) Terveystieteiden opettajan andragoginen käsikirja 2025. Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä.
Kallinen, K., Nikupeteri, A., Laitinen, M., Lantela, L., Turunen, T., Nurmi, H., & Leinonen, J. 2021. Lasten arjen hyvinvoinnin tekijät. Kasvatus & Aika, 15(2), 4–21.
Lasten ja nuorten hyvinvointi -tutkimus- ja kehittämisohjelma n.d. Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi -innovaatiokeskittymän verkkosivu. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Helsinki. Haettu 16.4.2026.
OECD n.d. Child and family well-being. OECD:n verkkosivu. Haettu 16.4.2026.
Reijula, S. 2024. Ongelmanratkaisua moniäänisissä ryhmissä. Tietoasiantuntija 2024 (5), 13–15.
Rekola, S., Tähkäpää, O. & Vataja, K. 2024. Millaiseen tulevaisuuteen lapsilla on oikeus? Sitran verkkosivut. Haettu 16.4.2026.
Sipari, S. 2026. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tutkimusta ja kehittämistä ekosysteemissä. Metrospektiivi Pro 5.2.2026. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Helsinki.
Sipari, S., Vänskä, N. & Helenius, S. 2024a. Tulevaisuusvaikuttava TKI-kumppanuus. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, TAITO-sarja 142. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Helsinki.
Sipari, S., Vänskä, N. & Helenius, S 2024b. Osallistuvan TKI-kumppanuuden kehittävä arviointi. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, OIVA-sarja 64. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Helsinki.
Sipari, S., Vänskä, N., Lehtonen, K., Helenius, S., Väisänen, S. & Harra, T. 2022. Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksessa. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, OIVA-sarja 50. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Helsinki.
Tulevaisuusvaikuttava terveys ja hyvinvointi -innovaatiokeskittymä n.d. Innovaatiokeskittymän verkkosivu. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haettu 16.4.2026.
Välijärvi, J. 2019 (toim.) Edellytykset kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen kuuluu kaikille. Tutkijoiden havaintoja ja suosituksia lasten ja nuorten monipuolisen kehityksen, terveyden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien edistämiseksi. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:7. Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki.
Vänskä, N. 2025. Enhancing participation of children with disabilities in pediatric rehabilitation. Väitöstutkimus. Helsingin yliopisto.
Yleissopimus lapsen oikeuksista 21.8.1991/60.
Kirjoittajat
-
Johanna Niemi
Asiantuntija, Metropolia AmmattikorkeakouluAsiantuntija ja opettaja Metropoliassa, yhdenvertaisuusasioiden jatkuva oppija.
Tutustu tekijään -
Sari Helenius
Lehtori, Metropolia AmmattikorkeakouluKuntoutus sekä kuntoutuksen TKIO on minun juttuni.
Tutustu tekijään
