Asiakasosallisuudella tarkoitetaan asiakkaiden ja asiakasryhmien mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen, toteutukseen ja arviointiin. Asiakasosallisuutta edistämällä rakennetaan tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa (Työterveyslaitos n.d.).
Keskeistä asiakasosallisuudessa on vapaaehtoisuus ja asiakaslähtöisyys – tavoitteena on, että jokainen tulee kuulluksi ja nähdyksi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023, 16). Asiakkaiden näkemysten kuuleminen on tärkeää myös palveluntarjoajille, sillä se syventää ammattilaisten ymmärrystä asiakkaiden tarpeista ja auttaa tuottamaan palveluja, jotka vastaavat paremmin käyttäjien odotuksiin (Työterveyslaitos n.d.). Näin ollen asiakasosallisuus on sekä päämäärä itsessään että keino laadukkaiden ja yhdenvertaisten palvelujen tuottamiseksi ja saavuttamiseksi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021).
Tämän artikkelin tavoitteena on kuvata ja arvioida geronomiopiskelijoiden oppimiskokemuksia sekä ikääntyneiden osallisuuden vahvistamista Tulevaisuuden HyMy-kylä -ideointipäivässä. Tällä haluamme lisätä ymmärrystä osallistavien oppimis- ja kehittämismenetelmien merkityksestä sosiaali- ja terveysalalla. Tulevaisuuden HyMy-kylä -ideointipäivä oli Ikääntymisen osaamiskeskittymän tilaama tapahtuma, jossa tavoitteena oli kehittää ikääntyneiden asiakkaiden asiakasosallisuutta.
Mitä ikääntyneiden osallisuuden vahvistaminen tarkoittaa?
Osallisuus on asiakasosallisuutta laajempi käsite. Osallisuuden käsitteellä viitataan siihen, että ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta – sitä, että hän tulee kuulluksi ja pystyy vaikuttamaan elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023, 17). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos jakaa osallisuuden kolmeen eri osa-alueeseen. Näitä ovat 1) osallisuus omassa elämässä 2) osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa sekä 3) osallisuus yhteisestä hyvästä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023, 20). Kaikki kolme osa-aluetta kietoutuvat tiukasti myös ikääntyneiden osallisuuden edistämiseen.
Ikääntyneiden kohdalla osallisuus on erityisen tärkeässä asemassa, sillä kokemus osallisuudesta luo hyvinvointia, ehkäisee yksinäisyyttä ja luo merkityksellisyyden kokemuksia (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020). Ikääntyneen osallisuuden kulmakivi on se, että hän voi elää aktiivista elämää tutussa ja turvallisessa ympäristössä (Ikäinstituutti n.d.). Iäkkäiden osallisuuden esteet voivat liittyä esimerkiksi digiosaamisen vaatimuksiin, ulkopuolisuuden kokemuksiin, taloudellisiin näkökulmiin sekä syrjäyttävään infrastruktuuriin. Palvelut ja mahdollisuudet jäävät monesti vain osan ikääntyneen väestön saavutettaviksi, sillä suunnittelussa ei tarpeeksi huomioida iäkkäiden moninaisuutta. Ikääntyneiden omien kokemusten ja tarpeiden huomiointi sekä heidän osallistamisensa yhteiskunnan toimintojen ja palvelujen suunnitteluun onkin välttämätöntä. (Tamminen & Pirhonen 2021; Myller & Mynttinen 2023.)
Metropolian pedagoginen toimintamalli vahvistaa opiskelijoiden ammattitaitoa
Metropolian opetus- ja oppimistoiminnan ytimessä on yhdessä, työelämälähtöisesti tekemällä oppiminen, jossa oppijalla itsellään on aktiivinen rooli omassa oppimisprosessissaan. Työelämälähtöisessä projektioppimisessa opiskelijan osaamista kartutetaan opettajan ohjauksessa aidoissa, työelämää muistuttavissa oppimisympäristöissä (Upola 2019). Tässä tärkeitä periaatteita ovat: oppija keskiössä, yhteisöllinen oppiminen sekä tiivis työelämäläheisyys (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2025a). Lisäksi tutkimusperustaisuus on olennainen osa oppimista, sillä tutkimustietoa hyödynnetään opetuksessa niin suunnittelussa kuin sen toteutuksessa, ja opettajat valitsivat käytetyt pedagogiset menetelmät tutkimustietoon tukeutuen (Cao ym. 2021).
Laurea-ammattikorkeakoulussa kehitetyn mallin mukaan projektioppiminen jakautuu neljään selkeään vaiheeseen: ensin vastaanotetaan työelämäkumppanilta toimeksianto ja määritellään kehittämistarpeet sekä tavoitteet. Tämän jälkeen opiskelijat suunnittelevat projektin opettajan ohjauksessa. Toteutusvaiheessa opiskelijat työskentelevät tiiminä hyödyntäen vertaisoppimista ja jakavat asiantuntemustaan. Työelämäkumppanin roolina on olla mukana antamassa palautetta prosessin aikana. Lopuksi, projektin päättyessä, opiskelijat esittelevät ja dokumentoivat kehittämänsä ratkaisut sekä keräävät palautetta toiminnasta. (Kauppinen, Luojus & Risu 2019.)
Tulevaisuuden HyMy-kylän ideointipäivä toteutui työelämälähtöisenä projektioppimisena, mikä on linjassa Metropolia Ammattikorkeakoulun oppimisen ja opettamisen periaatteiden kanssa (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2025a). Geronomiopiskelijoiden toteuttama Tulevaisuuden HyMy-kylän ideointipäivä on konkreettinen esimerkki työelämälähtöisestä toimintatavasta: opiskelijat suunnittelivat itse päivän ohjelman, ohjasivat tilaisuuden ja kohtasivat ikääntyneitä asiakkaita.
Ideointipäivä pohjautui aiemmin tehtyyn työskentelyyn ja konseptiin. Kesällä 2025 toteutetussa Metropolia Minno® -opintojaksossa opiskelijaryhmä tuotti Ikääntymisen osaamiskeskittymän tilaamana konseptin asiakasosallisuuden vahvistamisesta. Tämä tilaus osoitti Metropolia Ammattikorkeakoulun strategian ja arvoperustan mukaista näkemystä tulevaisuudessa tarvittavista kehittämislinjoista (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2025b; 2025c). Konseptissa rakennettiin asiakasosallisuuden konkreettinen toimintamalli ja toimintaohje Tulevaisuuden HyMy-kylä -päivän toteuttamiseksi. Tapahtuman avulla oli konseptin mukaan tarkoitus saada ikääntyneiden ääni kuuluviin. Palvelujen kehittäminen yhteistyössä asiakkaiden kanssa tekee palveluista aidosti heidän tarpeitaan vastaavia (Isola ym. 2017: 32).
Tämän valmiin konseptin pilotointi oli mahdollista heti syksyllä 2025 geronomiopiskelijoiden toteuttamana. Tämä mahdollisti opiskelijoille aidon oppimistilanteen kehittää omia ratkaisemisen taitojaan, jotka ovat yhä tärkeämpiä nopeasti muuttuvaan työelämään siirryttäessä (Vehkaperä 2022). Konsepti toteutettiin niin, että opiskelijat jakoivat tapahtumapaikkana toimineen Myllypurosalin kolmeen eri pisteeseen, ja osallistujat saivat liikkua omaan tahtiin pisteeltä toiselle. Pisteiden tavoitteena oli tulevaisuuden palveluiden ideointi sekä asiakkaan palvelupolun kehittäminen. Pisteillä huomioitiin koko palvelupolku asiakaskohtaamisesta palvelukokemukseen ja palveluiden saavutettavuuteen sekä palveluihin kohdistuvat toiveet.
Ideointipäivän tulokset: osallisuutta ja oppimista
Monille ikääntyneistä HyMy-kylän palvelut olivat tuttuja, mutta joukosta löytyi myös osallistujia, jotka tutustuivat HyMy-kylään ensimmäistä kertaa. Osallistujien palaute oli hyvin monipuolista ja heiltä saadut kehut sekä kehittämiskohteet olivat erityisen arvokkaita HyMy-kylän kehittämistyölle. Ikääntyneillä riitti myös toiveita tulevaisuuden palveluiden suhteen ja toiveet kerättiin pisteellä, jossa he saivat kirjoittaa ideoitaan ylös. Työskentelyn tuloksena muodostui värikäs Post-it-lappumeri koristamaan valkotaulua. Saimme paljon ajankohtaista tietoa ikääntyeiden omista toiveista palveluille. Tässä niistä muutama keskeinen tulos:
”Lukupiiri”, ”Mummo pilates”, ”Kuulolaitteen huoltopalvelu”, ”Keskusteluryhmät yksinäisyyttä vastaan”
Ideointipäivän oppimiskokemukset olivat monipuolisia. Opiskelijat ilmaisivat tyytyväisyyttä mahdollisuudesta päästä soveltamaan omaa ammattitaitoa käytäntöön:
Ideointipäivän järjestäminen oli mahtava ja opettavainen kokemus. Se tarjosi mahdollisuuden soveltaa opittua käytännössä, kehittää yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä saada arvokasta kokemusta yhteiskehittämisestä sosiaali- ja terveysalan näkökulmasta. – Geronomiopiskelija
Tulevaisuuden HyMy-kylä -tapahtuma antoi meille ainutlaatuisen tilaisuuden kuulla ikääntyneiden omia toiveita ja ajatuksia tulevaisuuden palveluista. Samalla saimme arvokasta ymmärrystä siitä, millaista tukea kotona asuvat ikääntyneet kaipaavat ja tarvitsevat. – Geronomiopiskelija
Opimme myös paljon ikääntyneiden kohtaamisesta ja heidän osallisuutensa tukemisesta – kokemuksia, jotka vahvistivat meitä ammatillisesti ja syvensivät ymmärrystämme tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoina. – Geronomiopiskelija
Opiskelijoiden kokemukset ideointipäivästä heijastelevat työelämälähtöisen projektioppimisen menetelmän onnistunutta soveltamista tämän oppimiskokemuksen pedagogisena taustana. Työelämälähtöisessä projektioppimisessa opiskelijan osaamista kartutetaan opettajan ohjauksessa aidoissa, työelämää muistuttavissa oppimisympäristöissä (Upola 2019), ja tämä toteutui tässä ideointipäivässä.
Tulevaisuuden ammattilaisten kouluttamisessa korostuu osallisuuden tukemisen merkitys, joka on erityisen tärkeässä roolissa, kun kyseessä on ikääntyneiden kaltainen erityisen haavoittuvainen kohderyhmä. Jos palaamme aiemmin tässä artikkelissa esiin nostettuihin osallisuuden kolmeen osa-alueeseen, huomaamme, että opiskelijat pääsivät toiminnallaan tukemaan jokaista näistä osa-alueesta:
- Osallisuus omassa elämässä – mahdollisuus omannäköiseen elämään sekä mahdollisuus valita mihin palveluun tai toimintaan osallistuu (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023, 20). Ideointipäivään kutsuttiin ensisijaisesti lähialueen iäkkäitä ihmisiä. Osallisuuden näkökulmasta on tärkeää, että ihmisille tarjotaan mielekästä toimintaa saavutettavasti. Tämä tukee mahdollisuuksia valita, millaiseen toimintaan kukin haluaa osallistua.
- Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa – mahdollisuus olla osa ryhmiä ja yhteisöjä sekä vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023, 20). Ideointipäivän tarkoituksena oli, että iäkkäät pääsisivät vaikuttamaan tulevaisuuden HyMy-kylän palveluihin ja antamaan niistä palautetta.
- Osallisuus yhteisestä hyvästä – mahdollisuus tehdä yhdessä ja päästä nauttimaan yhteisestä hyvästä sekä osallistua sen tuottamiseen ja jakamiseen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023, 20). Ideointipäivä mahdollisti sukupolvien välisen yhteistyön, jossa ideoitiin yhdessä ratkaisuja tulevaisuutta varten.
Osallisuuden vahvistamiseen tähtäävät tapahtumat ovat erinomaisia muistutuksia siitä, että asiakasosallisuus sosiaali- ja terveysalalla rakentuu parhaiten, kun kokemus ja asiantuntijuus kulkevat rinnakkain. Asiakkaiden osallistuminen kehittämistyöpajoihin on paitsi keskeinen arvo sinänsä, myös hyödyllistä tuleville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Yhteinen kehittämistoiminta ohjaa opiskelijoita pohtimaan käsityksiään ammatillisista rajoista sekä rakentamaan ymmärrystä siitä, miten asiakkaiden osallistuminen voisi ja pitäisi toteutua palveluiden kehittämisessä. (Kurki ym. 2024.)
Ytimessä yhteistyö, osallisuus ja oppiminen
Tulevaisuuden HyMy-kylä -ideointipäivä tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden harjoitella keskeisiä ammattitaitoja käytännössä: ikääntyneiden kohtaamista, palveluiden kehittämistä ja osallisuuden vahvistamista. Tämä tuki oppimista sekä opintojakson osaamistavoitteisiin pääsyä. Ikääntyneille puolestaan avautui tilaisuus tuoda esiin omia toiveitaan tulevaisuuden palveluista ja vaikuttaa niiden kehittämiseen. Opiskelijoiden yhteistyö Metropolian Ikääntymisen osaamiskeskittymän asiantuntijoiden kanssa mahdollisti alustan, jolla opiskelijat, ikääntyneet ja asiantuntijat pääsivät yhdessä ideoimaan tulevaisuuden ratkaisuja.
Rakennamme oppimisen toiminnoilla jatkuvasti yhdessä oppivaa yhteisöä, jossa sekä opiskelijat, opettajat ja yhteistyökumppanit oppivat. Tässä projektissa opimme työelämälähtöisesti eli ratkoimme yhdessä ajankohtaista haastetta: ikääntyneiden osallisuuden vahvistamista yhdessä opiskelijoiden ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opettajat tukivat tätä prosessia ikääntyneen asiakkaan asiakasosallisuuden vahvistaviin periaatteisiin tukeutuen (Pohjola ym. 2017, Valokivi 2008, Sinkkonen ym. 2026).
Yhteenvetona voidaan todeta, että osallistavat kehittämisympäristöt antavat opiskelijoille arvokkaita mahdollisuuksia harjoitella työelämässä keskeisiä taitoja, kuten vuorovaikutusta, yhteiskehittämistä ja asiakkaiden osallisuuden tukemista. Samalla asiakkaiden ääni vahvistuu ja heidän tarpeensa huomioidaan palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Työelämälähtöinen tekemällä oppiminen, yhdessä kehittäminen ja ratkaisujen etsiminen vahvistavat tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamista työelämän tarpeisiin. Tämäntyyppiset yhteistyöhön ja osallisuuteen perustuvat toimintamallit tukevat opiskelijoiden ammatillista kehittymistä, opetuksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden laadukasta toteuttamista.
Lähteet
Cao, Y. & Postareff, L. & Lindblom-Ylänne, S. & Toom, A. 2023. A survey research on Finnish teacher educators’ research-teaching integration and its relationship with their approaches to teaching, European Journal of Teacher Education, 46:1, 171–198.
Ikäinstituutti n.d. Ikääntyvien osallisuuden edistäminen. Haettu 14.11.2025.
Isola, A.-M. & Kaartinen, H. & Leemann, L. & Lääperi, R. & Schneider,Taina & Valtari, S. & Keto-Tokoi A. 2017. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja 33/2017. Haettu 2.12.2025.
Kauppinen, S., Luojus, S. & Risu, E. 2019. Work-oriented project learning model in higher education. ICERI2019 Proceedings, pp. 3888–3897.
Kurki, A-L., Weiste, E., Toiviainen, H., Käpykangas, S. & Ylisassi H. 2024. Co-development of client involvement in health and social care services: examining modes of interaction. Journal of Health Organization and Management 38(9), 19–35.
Metropolia Ammattikorkeakoulu 2025a. Pedagogiset linjaukset. Haettu 2.12.2025
Metropolia Ammattikorkeakoulu 2025b. Strategia: Osaamisen rohkea uudistaja ja kestävän tulevaisuuden rakentaja. Haettu 2.12.2025.
Metropolia Ammattikorkeakoulu 2025c. Metropolian arvoperusta. Haettu 2.12.2025.
Myller, T. & Mynttinen, M. 2023. Ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen – integratiivinen kirjallisuuskatsaus. Gerontologia 4/2023.
Pohjola, A. & Kairala, M. & Lyly, H. & Niskala, A. 2017. Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi. Asiakkaiden osallisuuden muutos sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tampere: Vastapaino.
Sinkkonen, M., Lorenz-Wende, A., Valkama, K., & Valokivi, H. 2026. Ikääntyneiden palveluohjausta jäljittämässä hyvinvointialueilla. Hallinnon tutkimus, 45(1).
Sosiaali- ja terveysministeriö 2020. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030. Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:31.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL. 2021. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset käsitteet. Päivitetty 2.4.2025. Haettu 25.4. 2026.
Tamminen, J. & Pirhonen, O. 2021. Puheita ja tekoja – osallisuuden haasteet vanhuudessa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 58(4), 384–395.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023. Osallisuuden edistäjän opas. Julkaistu 10/2023.
Työterveyslaitos n.d. Mitä asiakasosallisuus on? Haettu 14.11.2025.
Upola. S. 2019. Työelämäorientoitunut projektioppiminen ammatillisen koulutuksen kontekstissa. Väitöskirja. Acta electronica Universitatis Lapponiensis. Lapin yliopisto.
Valokivi, H. 2008. Kansalainen asiakkaana. Tutkimus vanhusten ja lainrikkojien osallisuudesta, oikeuksista ja velvollisuuksista.Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2008.
Vehkaperä, U. 2022. Monipuoliset ratkaisemisen taidot luovat kestävää tulevaisuutta. Teoksessa Hartikainen, K. & Vuorijärvi, A. & Pakarinen, S. & Elomaa-Krapu, M. (toim.). Monialaisten ratkaisujen työkirja sosiaali- ja terveysalan asiakastyöhön. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. OIVA-sarja 53. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. 96–100.
Kirjoittajat
-
Ella Liimatainen
Politiikan ja viestinnän maisteriopiskelija, Helsingin yliopistoElla Liimatainen on politiikan ja viestinnän maisteriopiskelija Helsingin yliopistosta. Hän työskenteli syksyn 2025 viestinnän opiskelija-assistenttina Metropolian Ikääntymisen osaamiskeskittymässä.
Tutustu tekijään -
Miia Rolamo
Lehtori, Metropolia AmmattikorkeakouluMiia toimii lehtorina geronomitutkinnossa sekä asiantuntijana Ikääntymisen osaamiskeskittymässä.
Tutustu tekijään -
Saila Pakarinen
Lehtori, Metropolia AmmattikorkeakouluSaila on kiinnostunut erityisesti moniammatillisesta ja -alaisesta ilmiöpohjaisesta oppimisesta. Hän luo opiskelijoille tähän oppimisen mahdollisuuksia.
Tutustu tekijään
