Tekoäly tarjoaa yrityksille matalan kynnyksen mahdollisuuksia tehostaa arkea ja tukea liiketoiminnan kehittämistä ilman suuria investointeja tai laajaa teknistä osaamista. Keskustelevat tekoälysovellukset voivat jo nyt auttaa esimerkiksi markkinointisisällön ideoinnissa, asiakaspalvelun tukemisessa, taustatiedon haussa ja pitkien tekstien tiivistämisessä. Tässä artikkelissa avaamme, miten tällaisia ratkaisuja voi kokeilla käytännössä ja millaista konkreettista tukea ne voivat tarjota eri toimialojen yrityksille.
Keskusteleva tekoäly käytäntöön
Tekoäly on koneiden tai tietokoneohjelmien kyky oppia, päätellä ja suunnitella asioita ihmisten kaltaisesti (Russel & Norvig 1995). Tekoälyn käytön aloittaminen voi näin ollen tarkoittaa hyvin montaa asiaa aivan pienistä askelista yhden työkalun kanssa aina koko organisaation läpi leikkaavaa itsenäisen tekoälyagentin käyttöön.
Helpoiten tekoälyä voi kokeilla esimerkiksi ottamalla käyttöön jonkin suuren kielimallin (LLM, large language model) ja keskustelemalla sen kanssa. LLM on tekoälymalli, joka on opetettu valtavalla määrällä tekstiä tunnistamaan kielen rakenteita, sanojen merkityksiä ja lauserakenteita. Sen avulla voidaan sekä ymmärtää että tuottaa tekstiä. Tällaisia kielimalleja ovat esimerkiksi ChatGPT (OpenAI), Copilot (Microsoft) tai Gemini (Google). Nykyään nämä mallit osaavat myös esimerkiksi tuottaa kuvia pelkkien tekstikomentojen eli promptien perusteella (englanniksi prompt eli kehote).
Kielimallien kanssa jutellaan chat-keskustelun kaltaisesti, mutta promptaaminen on myös taito, jossa voi kehittyä. Aluksi tekoälyltä tulee esimerkiksi pyydettyä hyvin yleisiä asioita, kuten ”Laadi markkinointisuunnitelma yritykselleni”, jolloin myös vastaus jää yleisluontoiseksi. Kun kehotetta täsmennetään esimerkiksi näin: ”Toimi pk-yritysten markkinointikonsulttina ja laadi neljän kuukauden suunnitelma yhden hengen konsulttiyritykselle, jolla on 500 €/kk budjetti, tunti päivässä markkinointiin ja tavoitteena viisi uutta liidiä kuukaudessa”, tekoäly pystyy tuottamaan kohdennetumman suunnitelman.
Suuret kielimallit ovat erittäin hyviä työskentelemään tekstin kanssa, koska ne on koulutettu kielen rakenteisiin eikä esimerkiksi laskukoneiksi tai tiedonhakukoneiksi, vaikka ne nykyään niihinkin jossain määrin pystyvät. Yksinkertaisia, työskentelyä tehostavia toimintoja ovat esimerkiksi tekstien kääntäminen eri kielille, pitkien tekstien, kuten tutkimusartikkelin, tiivistäminen helposti ymmärrettävään muotoon tai jonkin alustavan idean kertominen tekoälylle, jolloin siihen voi saada erilaisia näkökulmia ja apua jatkokehitykseen.
Seuraava askel, eli tällaisen tekoälyn hyödyntäminen tehokkaasti ja tuloksellisesti esimerkiksi yrityksen kehittämisessä, onkin jo haastavampaa, mutta edelleen kenen tahansa ulottuvilla.
Tekoäly liiketoiminnan työkaluna
Tekoälyn ensiaskeleita voi hyvin ottaa itse tai niitä voi kokeilla asiantuntijoiden avulla. “Tekoäly kuuluu kaikille” on mottona AIStart – Tekoälyhautomo -hankkeessa, jossa tarkoituksena on jakaa tietotaitoa tekoälyn mahdollisuuksista yrityksille, joiden lähtötaso tekoälyn käytössä on minimissään. Hankkeen aikana toteutetaan sekä pidempää Tekoälyhautomo-ohjelmaa että lyhyempiä eri teemaisia tekoälytyöpajoja. Tekoälyhautomo-ohjelma pureutuu muun muassa tekoälyn käyttöön asiakaspalvelussa, myynnin ennustamisessa ja markkinoinnissa (Koskinen & Javanainen 2025, Koskinen & Suihkonen 2025). Tavoitteena on, että yli 200 yritystä saa siitä sekä muista työpajoista hyötyä omassa liiketoiminnassaan.
AIStart-tekoälyhautomo-ohjelmaan osallistuneissa yrityksissä tekoälyn hyödyntäminen on lähtenyt liikkeelle ennen kaikkea konkreettisista liiketoiminnan tarpeista. Vaikka yritysten toimialat vaihtelevat rakentamisesta asiantuntijapalveluihin ja hyvinvointialaan, ovat käyttökohteet yllättävän samankaltaisia. Monille yrityksille ensimmäiset onnistumiset ovat syntyneet markkinoinnin, myynnin ja asiakaspalvelun työnkulkujen kehittämisestä.
Tekoälyhautomon aikana yritykset ovat tunnistaneet muun muassa seuraavia tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksia:
- Sosiaalisen median sisältöjen suunnittelu, ideointi ja tuottaminen
- Verkkosivujen sisältöjen ja tuotekuvausten tuottaminen
- Kilpailijoiden, markkinoiden ja toimialatrendien seuranta
- Asiakaspalvelun automatisointi chatbotien ja tekoälyavusteisten vastausten avulla
- Kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin tukeminen esimerkiksi markkinatutkimuksissa, kohderyhmäanalyyseissä ja monikielisessä viestinnässä
- Myyntityön tukeminen asiakasyritysten taustatietojen keräämisessä ja kontaktoinnin valmistelussa
- Tiedonhankinnan ja analysoinnin nopeuttaminen
- Sisäisen tiedonhallinnan ja dokumentoinnin tehostaminen
Keskeinen havainto ohjelman aikana on ollut, että suurimmat hyödyt eivät ole syntyneet yksittäisestä työkalusta vaan yritysten kyvystä tunnistaa omasta liiketoiminnastaan ne prosessit, joissa tekoäly voi vapauttaa aikaa rutiineista asiakkaille arvoa tuottavaan työhön. Monille yrityksille tekoäly ei ole merkinnyt kokonaan uusia toimintamalleja, vaan olemassa olevien prosessien tehostamista ja laadun parantamista. Tämä on madaltanut käyttöönoton kynnystä ja auttanut yrityksiä löytämään konkreettisia liiketoimintahyötyjä nopeasti.
Loppuun vielä viisi vinkkiä Tekoälyhautomosta:
- Tunnista ensin ongelma, sitten siihen sopiva työkalu
- Pienet kokeilut johtavat suuriin oivalluksiin
- Osaaminen ratkaisee enemmän kuin teknologia, sillä sama työkalu voi tuottaa eri tuloksia käyttötaitojen mukaan
- Tekoäly täydentää ihmistä, ei korvaa häntä
- Jatkuva oppiminen synnyttää kilpailuetua, sillä tekoäly ja sen mahdollisuudet kehittyvät koko ajan
Kannustamme myös muita yrityksiä tutustumaan erilaisiin tekoälytyökaluihin ja ottamaan niitä pieniä askeleita, jotka voivat merkitä yllättävän paljon tulevaisuudessa.
Lähteet
Koskinen, T. & Suihkonen, K. 2025. Asiakaskokemus uusiksi – opit AIStart Tekoälyhautomon kehittämisestä. eSignals. Luettu 3.6.2026.
Koskinen, T. & Javanainen, T. 2025. Asiakaskokemuksen ja myynnin edistäminen tekoälyä hyödyntäen. eSignals. Luettu 3.6.2026.
Russell, S. & Norvig, P. 1995. Artificial Intelligence: A Modern Approach. Saddle River, NJ: Prentice Hall. 1-4.
Kirjoittajat
-
Janina Rannikko
Asiantuntija, Metropolia AmmattikorkeakouluJanina Rannikko toimii TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä Metropolian Helsinki XR Centerillä. Hänen tietämyksensä akateemisesta tutkimuksesta perustuu filosofian tohtorin tutkintoon paleobiologian alalta ja virtuaaliteknologioiden, tietokoneiden sekä pelaamisen ymmärrys harrastuneisuuteen digitaalisen elämäntyylin ympärillä.
Tutustu tekijään -
Kim Qvick
Vieraileva työelämäyliopettaja, väitöskirjatutkija, Haaga-HeliaKim Qvick työskentelee Haaga-Heliassa vierailevana työelämäyliopettajana. Hänellä on yli 10 vuoden kokemus liike-elämästä, neljältä eri toimialalta.
Tutustu tekijään
