Etäpalveluissa hoitaja ja tuen tarpeessa oleva ovat kuva- ja ääniyhteydessä toisiinsa tietokoneen tai tabletin välityksellä. (Heinonen ym. 2022; Josefsson & Hammar 2022.) Etäkotihoidossa toteutetaan tyypillisimmin asiakkaan tilanteen seurantaa, ruokailun tai lääkehoidon tukemista sekä ryhmätoimintaa (Joseffson & Hammar 2022; OmaHäme hyvinvointialue n.d.; Ropa 2023; Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 2023). Etäkotihoito täydentää kotihoidon palvelutarjontaa ja sitä tarkastellaan usein asiakaslähtöisesti ja palvelutarpeen näkökulmasta.
Lisäksi on tärkeä huomioida työntekijän näkökulmaa ja työurien kestävyyttä. Niihin liittyvät mm. työn teon tavat, työntekijän osaaminen, työhyvinvointi ja työkykyisyys. Tässä artikkelissa keskitytään erityisesti etäkotihoidon työssä aloittavan työntekijän kestävän urapolun rakentamiseen.
Moninaiset polut etäkotihoitoon
Työntekijöiden polut etäkotihoitoon ovat moninaisia ja on tärkeää tehdä aktiivista, ennakoivaa ja yksilöllistä urasuunnittelua jo rekrytointivaiheesta lähtien. Erilaiset yksilölliset työntekijöiden lähtökohdat, tilanteet ja tarpeet edellyttävät moninaisuutta huomioivia toimintatapoja. Kun työntekijöiden tarpeita huomioidaan ennakoiden ja he kokevat tulevansa kuulluksi urasuunnittelussa, myös hyvinvointi vahvistuu (vrt. Martela & Ryan 2016; Ryan & Deci 2017).
Työntekijä voi tulla etäkotihoitoon rekrytoinnin kautta avoimeen tehtävään, pidempiaikaiseen sijaisuuteen, siirtyä oman organisaation lähikotihoidosta tai muusta työyksiköstä, tai toimia keikkatyöntekijänä. Yhtenä mahdollisuutena on tärkeä hahmottaa myös työntekijän työskentely osittain etä- ja lähikotihoidossa. Työn eheyttä tulisi tällöin huomioida niin, että työntekijällä olisi mahdollisuus paneutua etä- tai lähikotihoidon työtehtäviin kokonaisia työpäiviä tai yhtäjaksoisesti pitkiä ajanjaksoja (vrt. Eloranta ym. 2023a, Eloranta ym. 2023b, Hoffrén-Mikkola ym. 2025).
Osaaminen ja soveltuvuus kestävän urapolun perustana
Aloittavan työntekijän osaaminen ja soveltuvuus etäkotihoidon työhön ovat keskeisiä asioita. Etäkotihoidon työhön liittyy erityisiä osaamisen peruslähtökohtia, joita aloittavalla työntekijällä tulisi olla hallussa ennen työn alkamista. Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi
- tietokoneen peruskäyttötaidot
- digitaalisten sovellusten, alustojen ja järjestelmien peruskäyttö
- kyky ottaa haltuun uusia digitaalisia työkaluja
- kirjaamisen ja raportoinnin perusosaaminen
- hyvät vuorovaikutustaidot, selkeä kommunikaatio
- toimintakyvyn ja voinnin arviointiosaaminen etänä ja
- rohkeus tehdä nopeita päätöksiä.
Esimerkiksi asiakkaan voinnin ja toimintakyvyn arvioiminen etäyhteydellä voi olla hyvinkin haastavaa. Asiakasta ja tilannetta täytyy osata lukea näytön välityksellä, jolloin näkyvät vain asiakkaan kasvot ja kotiympäristö jää näkymättä. (Eloranta ym. 2023b) Etähoitajalta edellytetään siis hyvää tarkkailu- ja havainnointikykyä asiakkaan tilanteen arvioimiseksi. Lisäksi vuorovaikutuksessa toimiessa korostuvat rauhallisuus, selkeys ja kärsivällisyys iäkkäiden asiakkaiden kanssa kommunikoidessa. (Heinonen ym. 2022.)
Etäkotihoidon työ on nopeatempoista ja muuttuvaa, joten työssä suoriutumiseksi edellytetään myös kehittymis- ja kehittämismyönteisyyttä, joustavuutta muuttuvissa tilanteissa, itsenäistä ja aktiivista työotetta ja itsensä johtamisen taitoja. Etäkäyntien toteuttamisessa uuden omaksumiskyky on olennaista ja siinä voidaan tarvita myös suostuttelutaitoja (Varjakoski 2025).
Etäkotihoidon työhön liittyy myös osaamista, jota voi oppia perehdytyksen aikana ja työtä tekemällä. Tällaista osaamista on erityisesti
- käytössä olevien tietojärjestelmien ja sovellusten syvällisempi ja monipuolisempi käyttö
- etävuorovaikutuksessa toimimisen keinojen monipuolistuminen ja vahvistuminen
- tiimityön käytänteet ja
- tiedon keräämisen taidot etäpalvelutyöhön soveltuvilla menetelmillä.
Tulevaisuudessa etäkotihoito tulee lisääntymään ja työhön liittyvien osaamistarpeiden ja hyvien käytäntöjen tunnistaminen on tärkeää. (Varjakoski 2025). Osaamistarpeiden tunnistaminen auttaa rekrytointivaiheessa organisaatioiden näkökulmasta yhtäältä tunnistamaan työntekijän soveltuvuutta etäkotihoidon työhön, sekä toisaalta huomioimaan työssä oppimisen ja kehittymisen yksilöllisen mahdollistamisen työuran alkaessa ja sen aikana.
Työnmuotoilun rooli kestävillä työurilla olisi tärkeä huomioida yksilöllisten tarpeiden tunnistamiseksi sekä niihin vaikuttamiseksi (Saikko & Komulainen 2025). Työntekijän työssä suoriutuminen, työhyvinvointi ja työkykyisyys peilautuvat myös asiakastyöhön, siihen miten laadukkaasti hän voi työtään tehdä, esimerkiksi asiakkaiden yksilöllisessä kohtaamisessa.
Siirtyminen lähikotihoidosta etäkotihoitoon
Etäkotihoito voi olla hyvä mahdollisuus työntekijälle jatkaa työuraa, jos työn tekeminen lähikotihoidon asiakastyössä ei ole syystä tai toisesta enää mahdollista. Yleisin syy työntekijöiden etäkotihoitoon siirtymisessä ovat fyysisen toimintakyvyn haasteet ja näistä siirtymätilanteissa on saatu hyviä kokemuksia. (Alakoski 2017; Heinonen ym. 2022; Eloranta ym. 2023c.)
Mikäli työntekijän fyysinen toimintakyky estää lähikotihoidon työssä jatkamisen, on tärkeä huomioida etäkotihoidon staattinen päätetyö, joka aiheuttaa myös fyysistä kuormitusta. Esimerkiksi selkä- ja niska-hartiaseudun vaivat sekä käsien toiminnalliset haasteet voivat etäkotihoidon työssä korostua. Tällöin työntekijälle voisi olla hyvä tarjota mahdollisuus kokeilla etäkotihoidon soveltuvuutta sijaisuuden tai keikkojen tekemisen kautta. Tarvittaessa on mahdollista myös käynnistää työkykyselvittely yhteistyössä työterveyshuollon kanssa ja kokeilla etäkotihoidon työn soveltuvuutta työntekijälle työkokeilun kautta.
Lähikotihoidosta etäkotihoitoon siirtymistä suunnitellessa on hyvä huomioida esimerkiksi seuraavia toimintatapoja
- työntekijällä on tarpeelliset välineet ja tunnukset käytössä heti työn alkaessa
- työntekijälle järjestetään tutustumistyövuoro tai työvuoroja, jolloin voi saada tuntumaa työhön
- varmistetaan työssä tarvittava osaaminen etukäteen, esimerkiksi digiosaamisen haltuun ottaminen
- huolehditaan ajantasaisista ohjeista ja niiden saatavuudesta
- järjestetään työntekijälle vahva perehdytys nimeämällä perehdyttäjä ja kuvaamalla perehdytyksen sisältö yksilöllisesti
- varataan perehdytykseen riittävästi aikaa
- kevennetään työn aloituksessa asiakastyön ja työtehtävien määrää
- tuetaan koulutuksiin osallistumista.
Lähikotihoidosta etäkotihoitoon siirtymistä on hyvä tukea yksilöllisellä ja henkilökohtaisella perehdytyksellä, etenkin työn alkaessa alkuun myös fyysisesti läsnä olevana. Selkeät ohjeistukset toimintatapoihin ja järjestelmien käyttöön, sekä saatavilla olevasta tuesta ovat tärkeitä työn itsenäiseen haltuun ottamiseen ja toteutukseen.
Aktiivinen urasuunnittelu kestävien urapolkujen tukena
Etäkotihoidon palveluiden kehittämisen ja teknologian hyödyntämisen tarpeita tunnistetaan ja nostetaan esille aktiivisesti (Josefsson & Hammar 2022). Sen lisäksi yhtäläisen tärkeänä kuvautuu työntekijän näkökulma ja työurien kestävyys. Työurien kehittäminen on merkityksellistä ja hyvällä urasuunnittelulla voidaan tukea kestäviä työuria sekä lisätä työn veto- ja pitovoimaa (Eloranta ym. 2023c). Kun aktiivisen urasuunnittelun ja työnmuotoilun avulla sopivat työntekijät löytävät paikkansa etäkotihoidossa, voidaan luoda kestävyyttä niin urasuunnittelun kuin palvelun näkökulmista.
Sekä organisaatioiden että työntekijöiden näkökulmasta on tärkeää, että työuria kehitetään ja pidennetään. Tämä on myös yksi Suomen hallituksen keskeinen tavoite (Vahva ja välittävä Suomi). Työpaikoilla on tärkeä kiinnittää huomiota ennakoivaan ja aktiiviseen urasuunnitteluun kestävien työurien mahdollistumiseksi entistä useammalle. Tämä on erityisen merkityksellistä sosiaali- ja terveysalalla, jossa haasteina ovat ikääntyvät työntekijät, työn tiivistahtisuus ja yksilöllinen asiakkaiden kohtaaminen.
Artikkeli on kirjoitettu osana Tulevaisuuden monipuolinen etähoito -hanketta, joka on Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteiskehittämishanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (ESR).
Lähteet
Alakoski, R. 2017. Virtuaalinen kotihoito yllätti suosiollaan. Terveys ja talous 80(3): 22-24.
Eloranta, S., Hoffrén-Mikkola, M., Komulainen, M., Mikkola, T. & Teeri, S. 2023a. Ikääntyneiden etäkotihoito. Tutkimus työntekijöiden hyvinvoinnista ja työn johtamisesta. TAITO 126. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Eloranta, S., Teeri, S., Komulainen, M., Hoffrén-Mikkola, M. & Mikkola, T. 2023b. ”Saan tehdä mitä haluan tehdä, ainut että teen sen nyt etänä.” Työntekijöiden ja esihenkilöiden kokemuksia etäkotihoidosta. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 15(3): 353–365.
Eloranta, S., Hoffrén-Mikkola, M., Komulainen, M., Mikkola, T., Teeri, S. & Roivas, M. 2023c. Onnistunut etäkotihoito. TAITO 125. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Heinonen, T., Lindfors, P. & Nygård, C. 2022. Etäkotihoitotyön sisältö ja kuormittavuus sekä mahdollisuudet työurien pidentäjänä. Gerontologia, 36(2): 128-142.
Hoffrén-Mikkola, M., Teeri, S., Komulainen, M., Mikkola, T., & Eloranta, S. 2025. Organization of remote home care and employee job satisfaction and workload. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 17(3): 297–311.
Josefsson, K. & Hammar, T. 2022. Kotihoidon etäpalveluissa on vielä kehittämisen varaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Martela, F. & Ryan, R. M. 2016. The benefits of Benevolence: Basic Psychological Needs, Benefience, and The Enhancement of Well-Being. Journal of Personality 84(6), 750-764.
OmaHäme hyvinvointialue n.d. Kotihoito. Kotiin vietävät etä- ja digipalvelut. Haettu 21.1.2026.
Ropa, K. 2023. Työssä tarvittava ammatillinen osaaminen etäkotihoidon yksikössä. YAMK- opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Ryan, R. & Deci, E. 2017. Self-determination theory: Basic psychological needs in motivation, development, and wellness. The Guilford Press.
Saikko, S. & Komulainen, M. 2025. Työnmuotoilun rooli kestävillä työurilla. Julkaistu 3.3.2025. Metrospektiivi Pro.
Vahva ja välittävä Suomi. 2023. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvosto. Haettu 21.1.2026.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 2023. Kotihoidon etäpalvelut nyt koko hyvinvointialueella. Ajankohtaista 23.2.2023. Haettu 21.1.2026.
Varjakoski, H. 2025. “Pitää osata puhua, ohjata, kuunnella ja omata pikkusen näyttelemisen taitoa” – Ikääntyneiden etäkotihoitotyön edellyttämät taidot ja osaaminen ammattilaisten kokemana. Gerontologia 39(3).
Kirjoittajat
-
Sanna Saikko
LehtoriSanna Saikko (toimintaterapeutti YAMK) toimii lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulun toimintaterapian tutkinto-ohjelmassa, asiantuntijana hankkeissa ja kouluttajana täydennyskoulutuksissa. Hän on syventynyt erityisesti työkyvyn arviointiin ja edistämiseen ja työhyvinvointiasioihin.
Tutustu tekijään -
Marjatta Komulainen
LehtoriMarjatta Komulainen (VTM, MBA) toimii lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulun hyvinvointijohtamisen tutkinto-ohjelmassa (ylempi AMK). Lisäksi hän on väitöstutkija, jonka tutkimusaiheet ovat palvelujen johtamisen ja yrittäjyyden parissa. Hänellä on monipuolista kokemusta johtamisesta, kehittämisestä ja kouluttamisesta.
Tutustu tekijään
