Vertaiskehittäminen tarjoaa mahdollisuuden työyhteisön arjen haasteiden ratkaisemiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Se tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden osallistua työn kehittämiseen luoden kestävää työtä. Vertaiskehittämisen sanotaan kuuluvan työntekijän työtehtäviin luonnollisena osana työtä ja olevan myös kustannustehokasta. (Pasanen 2015; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024.)
Vertaiskehittämisen menetelmällä tarkoitetaan toinen toiselta, vertaiselta, oppimista, jota voidaan hyödyntää palvelujen kehittämisessä, muotoilemisessa ja laadun varmistamisessa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024). Vertaiskehittämisen avulla voidaan tukea hoitotyön jatkuvaa kehittämistä, ja sen avulla voidaan arvioida potilasturvallisuutta ja potilashoidon laatua (Junttila ym. 2020). Vertaiskehittämisen käyttö terveydenhuollossa on kasvava ala, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta voidaan ymmärtää paremmin vertaiskehittämisen vaikutuksia laadun ja palvelujen vaikuttavuuteen. Vertaiskehittämiseen kuuluvat interventiot näyttävät vahvistavan kehittämisen vaikuttavuutta merkittävällä tavalla. (Willmington ym. 2022.) Hoidon laadun kehittäminen onkin ollut keskeinen peruste vertaiskehittämisen käytölle (Thonon ym. 2015; lo Storto & Goncharuk 2017).
Vertaiskehittämistä hyödyntävät menetelmät soveltuvat osaksi hyvinvointialueiden tiedolla johtamista, vaikka toiminta on murrostilan ja peräkkäisten kriisien vuoksi hiipunut. Vaikuttavuustiedon keräämisessä vertailutiedon kerääminen on alihyödynnettyä, vaikka hyvinvointialueilla olisi mahdollisuus jakaa toimintatietoa avoimesti ilman lainsäädännöllisiä tai kilpailuasetelmasta johtuvia esteitä. Eri alueilla toiminnan edistäminen on myös eri vaiheissa. (Pasanen 2015.)
Miten vertaiskehittämistä voidaan toteuttaa käytännössä?
Vertaiskehittäminen alkaa käytännön tasolla kehittämiskohteen valinnasta ja sen kuvaamisesta. Kehittämiskohteen kuvaamisen yhteydessä tarkastellaan oman toiminnan lähtökohtia, mittareita ja haasteita. Kehittämisprosessiin kuuluu myös se, että esitetään kehittämiskumppanille, vertaiselle, kysymyksiä siitä, miten parantaa valitun kehittämiskohteen toimintaa. Järjestettävän vierailun aikana kerätään myös dataa, jota myöhemmin analysoidaan ja arvioidaan. (Varjonen 2018.)
Kehittämisprosessin aikana syntyy pohja hyville käytänteille. Kehittämisprosessin lopussa kuvataan hyvät käytänteet, arvioidaan toimintaa, tehdään päätökset ja laaditaan jatkotoimenpiteet. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024; Hellstén ym. 2005.) Hyvään kehittämiseen kuuluu myös se, että pohditaan ja päätetään, miten kehittämistä jatketaan.
Vertaiskehittämisen avulla on kehitetty sosiaali- ja terveysalan palvelujen laatua, arviointia ja valvontaa muun muassa kotiin vietävissä palveluissa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024; Harjunpää-Hiltula 2025). Samaa menetelmää on hyödynnetty myös lastensuojelun palvelujen kehittämisessä, jossa vertaisarvioinnin tarkoituksena on ollut nuorten osallisuuden lisääminen heidän omassa asuinympäristössään (Antikainen 2020). Vertaiskehittämistä pidetään myös työkaluna palvelujen katvealueilla, joissa palvelujen saatavuus on eri syistä häiriintynyt. Häiriötekijöitä voi syntyä työntekijöiden saatavuuden tai palveluihin pääsyn haasteista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024). Myös koulutusmarkkinoita on kehitetty vertailemalla eri toimijoiden tarjontaa sekä käytäntöjä kilpailevassa markkinataloudessa (Savonen 2021).
Työtyytyväisyyttä edistämässä
Onnistunut vertaiskehittäminen edellyttää aina prosessin suunnittelua, relevanttien näyttöön perustuvien indikaattorien seurantaa sekä työntekijöiden osallistamista (Thonon ym. 2015). Työntekijöiden tarpeet ja vaikutusmahdollisuudet huomioivat kehittämisprojektit lisäävät yleensä työtyytyväisyyttä ja organisaation sosiaalista pääomaa palvelujen uudistuksia tehtäessä (Manka 2016). Myös aiemman tutkimuksen (Eloranta ym. 2023a) mukaan työntekijät ovat yleensä tyytyväisiä työhönsä, kun he tulevat kuulluksi palvelun sisällön kehittämisessä. Työtyytyväisyyttä lisää se, että saa olla mukana palvelun toteutustavan ja oman roolin kehittämisessä. (Eloranta ym. 2023b.) Kun työntekijät saavat osallistua kehittämiseen, uudistukset vastaavat käytännön työn tarpeita ja niihin on helppo sitoutua arjen tasolla (Martikainen ym. 2020).
Työntekijät haluavat usein osallistua myös vertaiskehittämisen projekteihin itse, koska prosessiin kuuluvat tapaamiset samaan työtä tekevien kanssa rikastuttavat näkökulmia omasta työstä ja kehittäminen tuntuu merkitykselliseltä. Silloin on helpompi reflektoida sekä samaistua oman työn vaikuttavuuden ja laadun kehittämiseen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024). Kehittämistapaamisissa syntyy kokemus siitä, että kehittämiseen voi luottaa, koska vertaiskollegat tuntevat työn sisällön ja vaatimukset. Lisäksi on mielenkiintoista kuulla, miten muut samaa työtä tekevät kokevat työn sekä millaisia toimintatapoja ja -käytänteitä heillä on.
Jatkuvaa oppimista mahdollistamassa
Kehittämismenetelmät, jotka tarjoavat organisaatioissa mahdollisuuksia toinen toisilta oppimiseen arjessa, rikastuttavat työtä ja ovat kustannustehokkaita. Vertaiskehittäminen tarjoaa mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen. Vertaiskehittäminen tarjoaa jatkuvan oppimisen näkökulmasta hyvän menetelmän, jossa hyvinvointialueen palveluja voidaan käyttäjälähtöisesti tarkastella.Käyttäjälähtöinen kehittäminen varmistetaan sillä, että prosessin alussa kuullaan eri tahojen näkemyksiä tulevan projektin tarkemmasta sisällöstä ja otetaan työntekijät suunnitteluun mukaan (Hellstén 2005). Hyvinvointialueiden omiin tarpeisiin ja valintoihin pohjautuvat sisällöt lisäävät prosessiin sitoutumista. Parhaimmillaan kehittäminen on kumppanuutta, jossa asiantuntijat fasilitoivat organisaation johtoa ja työntekijöitä yhteisiin tavoitteisiin.
Artikkeli on kirjoitettu osana Tulevaisuuden monipuolinen etähoito -hanketta (1.11.2023–31.10.2026), jossa Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammattikorkeakoulu kehittävät etäkotihoitoa ja sen palveluja vertaiskehittämisen avulla yhteistyössä Vantaan ja Keravan sekä OmaHäme-hyvinvointialueilla. Kehittämistoiminnassa hyödynnetään tulevaisuuden tutkimuksen ja ennakoinnin menetelmiä sekä vertaisoppimista hyvinvointialueiden etäpalveluiden ja kotihoidon toimijoiden sekä yhteistyötahojen välillä. Kehittämistoiminnassa korostuvat käyttäjälähtöinen palvelujen kehittäminen ja työn muotoilu yhdessä etäpalvelujen työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa. (Hämeen Ammattikorkeakoulu; Metropolian Ammattikorkeakoulu.)
Lähteet
Antikainen, J. 2020. Vertaiskehittäminen ja arviointi. Uusi asiakaspalautemalli lastensuojelun perhehoitoon.
Eloranta, S., Hoffrén-Mikkola, M., Komulainen, M., Mikkola, T. & Teeri, S. 2023a. Ikääntyneiden etäkotihoito. Tutkimus työntekijöiden hyvinvoinnista ja työn johtamisesta. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Eloranta, S., Teeri, S., Komulainen, M., Hoffrén-Mikkola, M. & Mikkola, T. 2023b. ”Saan tehdä mitä haluan tehdä, ainut että teen sen nyt etänä.” Työntekijöiden ja esihenkilöiden kokemuksia etäkotihoidosta. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 15(3), 353–365.
Harjunpää-Hiltula, E. 2025. Vertaiskehittäminen. Haettu 25.9.2025.
Hellstén, K., Outinen, M. & Holma, T. 2005. Kehittävä vertaiskäynti. Teoksessa Seppänen-Järvelä, R. (toim.) Vertaismenetelmät kehittävän arvioinnin välineinä. FinSoc Arviointiraportteja. Helsinki: Stakes. 35–46.
Hämeen Ammattikorkeakoulu. Tulevaisuuden monipuolinen etähoito -hanke. Hankesivut. Haettu 10.11.2025.
lo Storto, C. & Goncharuk, A. G. 2017. Efficiency vs Effectiveness: A Benchmarking Study on European Healthcare Systems. Economics & Sociology 10(3), 102–115.
Junttila, K., Meriläinen, M., Peltokoski, J., Tervo-Heikkinen, T., Mattila, E., Lehtikunnas, T., Heikkilä, A., Salmela, S., Laitila, M. & Ritmala-Castrén, M. 2020. Hoitotyön kansallinen vertaiskehittäminen (HoiVerKe). Tutkiva hoitotyö 18 (3), 34–36.
Manka, M.-L. 2016. Työhyvinvointi. E-kirja. Helsinki: Talentum Pro.
Martikainen, S., Salovaara, S., Ylönen, K., Tynkkynen, E., Kaipio, J., Tyllinen, M. & Lääveri, T. 2020. Sosiaalialan ammattilaiset halukkaita osallistumaan asiakastietojärjestelmien kehittämiseen – osallistumistavoissa kehitettävää. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 12(3), 270–285.
Metropolia Ammattikorkeakoulu. Tulevaisuuden monipuolinen etähoito -hanke. Hankesivut. Haettu 10.11.2025.
Pasanen, O. 2025. Benchmarking hyvinvointialueiden tiedolla johtamisen tukena: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittäminen vertailutiedon avulla. Kandidaatintutkielma. Johtamisen ja talouden tiedekunta. Tampereen yliopisto.
Savonen, K. 2021 Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Benchmarking sosiaali- ja terveyshallintotieteen koulutuksien kehittämisen tukena. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024. Tiedolla johtaminen ja vertaiskehittäminen. Haettu 26.9.2025.
Thonon, F., Watson, J. & Saghatchian, M. 2015. Benchmarking facilities providing care: An international overview of initiatives. SAGE open medicine 23(3).
Varjonen, J. 2018. Vertaiskehittäminen kaupan ja palvelualan yritysten uudistamisessa. Vertaiskehittämisen tehostaminen hankkeessa. Opinnäytetyö. Myynnin ja markkinoinnin koulutusohjelma (AMK). Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
Willmington, C., Belardi, P., Murante, A. M. & Vainieri, M. 2022. The contribution of benchmarking to quality improvement in healthcare. A systematic literature review. BMC Health Services Research 22(1), 139–120. doi:10.1186/s12913-022-07467-8
Kirjoittajat
-
Marjatta Komulainen
LehtoriMarjatta Komulainen (VTM, MBA) toimii lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulun hyvinvointijohtamisen tutkinto-ohjelmassa (ylempi AMK). Lisäksi hän on väitöstutkija, jonka tutkimusaiheet ovat palvelujen johtamisen ja yrittäjyyden parissa. Hänellä on monipuolista kokemusta johtamisesta, kehittämisestä ja kouluttamisesta.
Tutustu tekijään -
Päivi Sanerma
Tutkijayliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMKPäivi Sanerma (TtT, KT) toimii tutkijayliopettaja Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Tech -tutkimusyksikössä.
Tutustu tekijään
