Jakso 3: Liiketoiminnan merkitys ammattikorkeakoululle

[rauhallista taustamusiikkia] 

Riitta Konkola: Tervetuloa Johtajan jalanjäljissä -podcastiin. Olen Riitta Konkola, Metropolian toimitusjohtaja-rehtori. Jokaisessa jaksossa kutsun mukaani kollegan keskustelemaan kanssani Metropolian historiasta, nykypäivästä ja tulevaisuudesta ja myös siitä, millaista johtajan työ on ammattikorkeakoulussa. Tässä jaksossa pääset kuulemaan, miten Metropolian liiketoiminta kehittyi yhdeksi strategiseksi tukipilariksi. Jaksossa käydään läpi matkaa vuodesta 2015 tähän päivään ja sitä, mitä kaikkea muutos edellytti. Kanssani on keskustelemassa varatoimitusjohtaja Simo Mustila. Lämpimästi tervetuloa Simo.  

Simo Mustila: Kiitos Riitta. 

Riitta: Vuonna 2015 aloimme puhua Metropoliassa paradigman muutoksesta. Tuohon aikaan me jo oivalsimme etujoukoissa, että tarvitsemme oppimistoiminnan ja TKI-toiminnan rinnalle liiketoimintaa. Tämä johtui monestakin eri syystä. Muun muassa siitä, että tunnistimme valtion rahoituksessa tiettyjä haasteita ja halusimme turvata oman toimintamme taloutta ja ennen kaikkea myös vaikuttavuutta. Tulit Simo Metropoliaan vuonna 2017. Mitä asioita halusit silloin ensimmäiseksi alkaa kehittää? 

Simo: Kiitos Riitta kysymyksestä. Ehkä ensin taustoitan sitä, mistä tulin. Eli mullahan on vahva yksityisen sektorin kokemus. Olen ollut rakentamassa DNA:ta tai ihan nollasta kuuteen ja puoleen sataan miljoonaa ja ollut myös toisen pörssiyhtiön palveluksessa plus pääomasijoittajan palveluksessa. Metropoliahan on osakeyhtiömuotoinen, ja kun tänne tulin elokuussa 2017, ajattelin että tämähän on varsin luonnollinen jatkumo. Halusin isoon merkittävään organisaatioon, joka on mielenkiintoisessa murrosvaiheessa, ja Metropoliahan sitä silloin todella oli. Täällä oli muun muassa iso kampusprojekti 21 kampuksesta 4 kampukseen, joka ollaan saatu hienosti läpivietyä. Mutta haasteita tai muutoksia totta kai aina… Se on varmasti mun DNA:ssa tämmöinen kestävä kasvu ja tehokkuus, koska olen sitä opiskellut ja sitä olen tehnyt elämäntyöni.  

Ehkä ensimmäisiä semmoisia yllätyksiä silloin 2017 oli se, että en välttämättä ymmärtänyt tai en ymmärtänyt, mistä täällä puhutaan, koska se terminologia, mihin olin tottunut esimerkiksi tuloslaskelmassa, liikevaihto tai tilikauden tulos, niin täällä jostain syystä niitä välteltiin tai niillä oli kiertoilmaisuja. Ja jokaisella yksiköllä saattoi olla oma kiertoilmaisu, jolloin sitä oli hirveän vaikea johtaa, kun henkilökunta ja johto ei välttämättä ymmärtäneet asioita samalla tavalla. Se oli ensimmäisiä tehtäviä, että piti yhtenäistä terminologiaa, eli puhutaan rehellisesti niillä termeillä, mitä osakeyhtiössä käytetään. Eli puhutaan liikevaihdosta, liikevoitosta ja tilikauden tuloksesta. Sitten ehkä toinen asia, mikä oli ensimmäisiä asioita, niin täällä jos puhuttiin tuloksesta tai rahoista ylipäänsä, niin kaikki oli vuositasolla ja yritystasolla. Täältä puuttui semmoinen kuukausikohtainen seuranta, ja täältä puuttui semmoinen tarkempi yksikkökohtainen seuranta. Sen kanssa on monta vuotta tässä jumpattu. Se oli ensimmäisiä tehtäviä, että meidän piti saada paremmin näkymään, että mistä se Metropolian tulos tulee ja mihin ne rahat kuluu, jotta me pystytään tätä isoa laivaa johtamaan oikein. 

Riitta: Muistan hyvin tuon ajan, ja varmasti elettiin silloin vielä tämmöistä muutosta kuntaperustaisesta toiminnasta osakeyhtiöperustaiseen toimintaan. Lähdit hyvin johtamaan sitä muutosta tai tukemaan sen etenemistä. Löydettiin yhteistä kieltä paremmin ajan kanssa, ja uusia taloushallinnon järjestelmiä on tullut Metropoliaan, jota kautta paljon paremmin nyt varmaan tänä päivänä pystytään yksiköissä budjetoimaan ja myös ennustamaan, missä mennään talouden osalta. Minkälaisia vaikutuksia olet nähnyt tässä esimerkiksi budjetoinnin ja ennustamisen osalta näiden vuosien aikana? Kuinka hyvin onnistumme näissä tänä päivänä? 

Simo: Silloin alkuun voi rehellisesti sanoa, että ei ollut näkymää siihen, että missä kesken vuotta mennään ja miltä se koko vuosi näytti tai tulisi näyttämään. Tällä hetkellä meillä on se tilanne, että meillä on ennusteprosessi hajautettu, eli kukin yksikkö budjettivastaavat siitä omasta ennusteestaan, joka sitten kerätään kokonaisuudeksi. Sitä kautta me pystytään sitten muodostamaan se kokonaiskäsitys, missä Metropolia menee. Tällä hetkellä meillä on varsin hyvä ennustetarkkuus, eli me pystymme tietämään, mitä eri päätökset vaikuttaa, missä me mennään ja jos meidän pitää reivata meidän kurssia vuoden aikana, niin me pystymme siihen. 

Riitta: Miltä näyttää mielestäsi tällä hetkellä Metropolian taloudellinen perusta ja minkälaisia vaikutuksia siihen saattaa olla tulevina vuosina? 

Simo: Metropoliollahan on sillain hyvä tilanne, että meillä on hyviä vuosia taustalla. Me ollaan vahvistettu meidän tasetta, me ollaan tuplattu meidän sijoitusvarallisuus. Meidän tällä hetkellä sijoitusvarallisuus on yli 60 miljoonaa euroa, joka tarjoaa tällaista bufferia pahojen päivien varalle. Meillähän on se haaste, että me ollaan edelleen hyvin riippuvaisia OKM:n rahoituksesta. Mehän ollaan matkan varrella tähän rakennettu muita tukijalkoja, kuten TKI- ja liiketoimintaa, mutta tämä OKM-rahoitus on nollasummapeliä, eli käytännössä ammattikorkeakoulut keskenään jakavat sen OKM:ltä tulevan rahoituksen, joka on noin miljardi euroa vuodessa. Se on nollasummapeliä, ja suurimmat yksittäiset tekijät  siellä on valmistuneiden opiskelijoiden määrä ja TKI-rahoitus. Ja valitettavasti Metropolia on näissä suhteellisesti ottaen pärjännyt viimeisinä vuosina heikommin kuin muut ammattikorkeakoulut, ja meillähän sitten tippui jo OKM:n rahoitus tälle vuodelle. Eli me saamme jo yli kaksi miljoonaa euroa vähemmän OKM:ltä rahoitusta, mutta onneksi erityisesti liiketoiminta sitä on paikannut. Eli tilanne on sillain hyvä ja vakaa, ja näkymä Metropolialla on hyvä, mutta meidän pitää tietysti huomioida se, että Suomen valtion tilanne on erittäin huono. Eli valtio on velkaantunut ja Suomelle on tulossa ja tehdään se velkajarru. Miten se velkajarru tulee sitten vaikuttamaan metropoliaan, niin sitähän me emme tiedä, mutta todennäköisesti jotenkin ja meidän pitää olla proaktiivisia ja tehdä etukäteen semmoisia päätöksiä ja toimenpiteitä, jotta me selvitään näistä tulevistakin vuosista ilman vaurioita. Olen kyllä satavarma siitä, että me tulemme selviämään hienosti. 

Riitta: Tästä päästäänkin jälleen tähän ammattikorkeakoulujen liiketoimintaan. Mitä sillä tänä päivänä tarkoitetaan? 

Simo: Se liiketoiminta siirtyi mun vastuulle vuonna 2020. Siinä vaiheessa se liiketoiminta oli varsin pientä. Se oli pitkälti täydennyskoulutusta, ja täydennyskoulutusta kotimaan asiakkaille tapahtuu edelleen. Isoimpia esimerkiksi täydennyskoulutusasiakkuuksia, jos haluaa nostaa, niin esimerkiksi ISS:llä me ollaan tämmöisiä kokonaisia tutkintokokonaisuuksia myyty. Silloin me puhutaan isoistakin kaupoista. Mutta kyllähän se meillä on erityisesti se kv-rajapinta tässä kasvanut, ja sieltähän se kasvu tulee ja uskon, että jatkossakin se kasvu tulee erityisesti sieltä. Eli lukuvuosimaksullisten opiskelijoiden määrä meillä on kasvanut nollasta. Meillä on tällä hetkellä kohta lähemmäs tuhat lukuvuosimaksullista opiskelijaa ja me saadaan kv-rajapinnasta liikevaihtoa yli 10 miljoonaa euroa, kun muutama vuosi sitten se oli lähes nolla. Eli se on ollut nopeata, ja me ollaan perustettu esimerkiksi joint institution Shanghaihin, jossa on pitkä kahdeksan vuoden sopimus ja koulutetaan tuhat insinööriä siellä, ja meillä on yhteistyöyliopiston kanssa Hanoissa Vietnamissa. Eli me ollaan edelläkävijä tämäntyyppisessä maailmassa Suomen näkökulmasta.  

Sitten ehkä toinen nosto vielä, mikä on meillä tärkeä tukijalka, jonka merkitys kasvaa, meidän IT-liiketoiminta. Meillähän on Vallu-valintakoepalvelut. Suurin osa Suomen korkeakouluista, eli yliopistot ja ammattikorkeakoulut, on käyttänyt sähköisissä pääsykokeissa meidän Vallu-valintakoepalvelua. Sittenhän me ollaan Peppi-järjestelmän omistaja. IPR-oikeudet on siinä, ja tällä hetkellä viedään sitä kovaa vauhtia Peppi SaaS -maailmaan. Uskon, että siitä tulee valtavirtaa ja siinä on meille myös iso liiketoimintamahdollisuus.  

Kaiken kaikkiaan liiketoiminnan merkitys on ollut viimeisinä vuosina todella tärkeä Metropolialle. Kun meillä on tässä OKM-rajapinnassa… Kun se on nollasummapeliä, niin me tiedetään, että se valtion rahoitus ei nouse. Niin meidän pitää sitä liiketoimintaa kasvattaa, ja me olemme siinä onnistuneet. Tämä edellyttää myös sitten kaikilla ydintoiminnoilla sitä, että tämmöinen ns. liiketalouden ymmärrys lisääntyy kaikkien johtajien, avainhenkilöiden työssä. Eli he ymmärtävät, tämä ei koske pelkästään liiketoimintaa, vaan tämä koskee myös oppimistoimintaa ja TKI:tä, että kaikilla päätöksillä on merkitys ja kaikkien meidän tulee miettiä sitä, että kun me tehdään niitä päätöksiä, niin miten ne maksetaan. Eli enää emme ole siinä tilanteessa, että ns. mannaa sataa taivaalta ja saamme ilmaista rahaa, vaan jokainen euro pitää ansaita oppimistoiminnassa, TKI:ssä ja liiketoiminnassa. 

Riitta: Tässä meidän uusimmassa strategiassa meillä on myös asetettu merkittävät kasvutavoitteet kaikille meidän perustehtäville ja liiketoiminnalle. Elikkä itse näen myös sen, että nämä kaikki, mitä tässä kerroit siitä osaamisesta ja ymmärryksestä, mitä me tarvitaan, jotta me pärjätään tulevaisuudessa ja saavutetaan nämä kasvutavoitteet myös, ovat todella oleellisia koko ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Olisiko sulla vielä näihin meidän kasvutavoitteisiin jotain, mitä sä haluaisit niistä kertoa? 

Simo: Metropolia on edelläkävijä siinä, että Metropolialle on asetettu tällä toimialalla kasvutavoitteita. Meidän hallituksen puheenjohtaja Ilona Lundström julkisti rohkeasti ne korkeakoulujohdon seminaarissa koko suomalaiselle korkeakoulukentän johdolle. Musta se oli ainutlaatuinen tilaisuus, ja olin erittäin ylpeä siitä, koska tässä ajan hetkessä, ja kun me ollaan osakeyhtiöitä, niin se meidän tulevaisuus on meidän omissa käsissä. Tämä kasvustrategia takaa sen, että meidän tulevaisuus on jatkossa valoisa. Varmasti tulee pomppuja, mutta me tiedetään, mihinkä me mennään. Se helpottaa meidän kaikkien työtä, kun me tiedämme, että kaikkien meidän yksilöiden työn pitää tukea siihen kasvustrategiaan pääsemistä niin oppimistoiminnan, TKI- ja liiketoiminnan osalta. Me ei saada johtaa tätä kokonaisuutta siiloissa. Pitää ajatella aina sitä kokonaisuutta, että vaikka olisi töissä oppimistoiminnassa tai TKI:ssä tai liiketoiminnassa, meidän pitää aina ajatella sitä kokonaisetua. Olen ihan varma, että meidän tulevaisuus on valoisa. Ja on erittäin hyvä, että meillä on tämä kasvustrategia tällä hetkellä. 

Riitta: No tähän ihan loppuun olisi kiva kuulla, Simo, että minkälaisen konkreettisen opin tai oivalluksen sinä haluaisit nyt jakaa kuuntelijoille ja muille nykyisille tai tuleville johtajille. 

Simo: Joo. Kerroin tuosta mun taustasta ja olen erittäin liiketoimintalähtöinen, mutta Metropolia on erittäin monialainen korkeakoulu. Se on meidän semmoinen etu, josta meillä on mahdollisuus ammentaa vielä lisää. Tämä on monialainen, täällä on hyvin erityyppisiä henkilöitä töissä, hyvin erilaista osaamista. Siinä meillä on semmoinen kultakimpale, jota me pystyttäisiin hyödyntämään vielä paremmin. Me pystytään tekemään monia semmoisia yhdistelmiä, mitä kukaan muu ei pysty tekemään. Itse olen hyvin nöyrä tämän edessä ja olen paljon oppinut täällä talossa itsestäni ja johtamismallista ja mahdollisuuksista. Tämä on upea talo, ja kun me hyödynnetään vielä paremmin tätä meidän moniammatillisuutta ja eri yksiköitä, niin tästä tulee vielä upeampi Metropolia. 

Riitta: Joo ja mä voisin ehkä tuosta jatkaa myös omalla opilla tai oivalluksella näiden vuosien aikana, mihin olen itsekin kiinnittänyt huomiota. Erityisesti tässä muutoksessa, mitä Metropolia on tehnyt monessa eri asiassa vuosien varrella, on ollut ihan hirveän tärkeää, että meillä on ollut aina kirkas strategia ja siihen liittyvät tavoitteet, mittarit ja keskeiset toimenpiteet ja nyt erityisesti nämä kasvutavoitteet, jotka sitten vie eteenpäin meidän oppimistoimintaa, TKI-toimintaa ja liiketoimintaa selkeillä mittaritavoitteilla ja konkreettisilla toimenpiteillä. On vielä entisestään varmasti lisännyt koko Metropolian yhteistä ymmärrystä ja näkymää siitä, mitä meiltä odotetaan ja millä keinoin nämä odotukset täytämme ja miten niitä sitten voimme seurata ja kertoa myös tuloksistamme. Korostaisin myös tässä tätä viestinnän roolia. Kiitos Simo tästä hetkestä, ja kiitän myös kaikkia kuulijoita hyvästä keskustelustamme. Kiitos paljon Simo. 

Simo: Kiitos Riitta, että sain osallistua tähän keskusteluun. Kiitos paljon.