Sellon kirjastoon lehahtaa pulppuavaa iloa: nuoret naiset saapuvat haastatteluun.
Joo, olemme kaikki rakentamassa elämää Suomessa ja etsimässä omaa paikkaamme tässä maassa ja ymmärsimme toistemme haasteita ilman pitkiä puheita. (Darya.)
Dariyan Guzevan toi Suomeen rakastuminen suomalaiseen mieheen, jonka hän oli tavannut Turkin lomalla. Elena Popovan miehen venäläinen työnantaja siirtyi Suomeen lähemmäksi länsimaisia yrityksiä, Elena seurasi mukana. Kaksi tarinaa. Rakkaus toi Dariyan, aviomiehen työ toi Elenan. Molemmat seurasivat jotakuta, molemmat rakentavat nyt omaa elämäänsä Suomessa.
Sellon kirjastossa he kertovat viimeaikaisia kuulumisiaan. Kun toinen aloittaa, toinen lisää. He menevät luontevasti fyysisesti lähelle toisiaan. Ystäviä selvästi. Kun äänitys lähtee käyntiin, heidän äänensävynsä muuttuvat vakavammiksi. Takana on usean kuukauden intensiivinen läsnäolokoulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Kun puhumme koulutuksen alkuperäisistä tavoitteista, keskusteluun tulee myös huolestuneita sävyjä.
Vaikeasti työllistyvä ryhmä: korkeakoulutetut maahanmuuttajat
Korkeakoulutetut maahanmuuttajat ovat yksi vaikeimmin työllistyvistä ryhmistä Suomessa ja kansainvälisesti (Aalto-yliopisto 2025). Tällä hetkellä ulkomaalaisten työttömyysaste on kokonaisuudessaan 20 prosenttia (Saarinen 2026).
Molemmat, Darya ja Elena, sanovat suomen kielen ammatillisen osaamisen kehittämisen olleen tärkein tavoitteensa hakeutuessaan täydennyskoulutukseen. He tietävät, mitä työnantajat odottavat.
Odotin ennen kaikkea, että saan käyttöön osaamista koulutuksessa ja käyttää suomea työelämässä. Ja toivoin myös, että ymmärtäisin paremmin markkinoinnin käytäntöjä. Mitä markkinointi oikeasti on Suomessa. Minulla on kokemus kotimaassani, mutta se voi olla erilaista täällä. (Elena.)
Suomen kielen rooli ei ole pelkästään kielitaito, se on portti. Ryhmän yhtenäinen lähtötaso oli tietoinen ratkaisu, jolla oli merkitystä. Kuten Darya asian ilmaisee: ”Hyvä että melkein kaikilla oli sama suomen kielen taso. Se on todella tärkeää.”
Metropolian kielituettu markkinointikoulutus rakennettiin työelämän tarpeisiin
Kevätlukukaudella 2026 järjestetty kielituettu markkinoinnin koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa sisälsi kolmekymmentä opintopistettä markkinoinnin opintoja ja kymmenen opintopistettä suomen kielen S2-opintoja. Koulutuksessa aloitti tammikuussa 2026 yhteensä yhdeksäntoista opiskelijaa.
Koulutus antoi täydentävää osaamista markkinoinnin perusteista ja työkaluista sekä asiakaskokemuksen kehittämiseen, markkinointiviestintään ja -tutkimukseen liittyviä taitoja. Lisäksi koulutuksessa vahvistettiin ammatillista suomen kielen osaamista, kykyä toimia sujuvasti suomenkielisessä työelämässä ja valmiuksia toimia erilaisissa markkinoinnin ja liiketalouden asiantuntijatehtävissä. Koulutus toteutettiin osana Euroopan unionin osarahoittamaa Kielituetut osaamispolut pääkaupunkiseudun maahanmuuttajille työvoimapula-aloille -hanketta (ESR, 2025–2026).
Markkinoinnin ala on murroksessa. Työnantaja ei rekrytoi ”markkinoinnin teoriaa”. Hän rekrytoi henkilön, joka osaa rakentaa Facebook-mainoskampanjan ja tulkita Google Analyticsin dataa. Jos koulutuksesta puuttuu tämä käytännön työkalupakki, työllistyminen vaikeutuu.
Koulutukseen sisältyi markkinoinnin työkaluihin keskittyvä opintojakso, jossa opiskelijat suunnittelivat sosiaalisen median kampanjoita, rakensivat brändejä Canvalla ja Photoshopilla. He suorittivat Google Analytics- ja HubSpot-sertifikaatteja, toteuttivat markkinatutkimuksia ja harjoittelivat myyntityötä käytännössä. Teoria oli heille entuudestaan tuttua. He halusivat konkreettisia työkaluja oppikirjojen sijaan.
Toimin itse koulutuksessa markkinoinnin työkalujen opettajana. Suurin jännitys etukäteen oli se, ettei opiskelijoiden teknisen osaamisen tasoa voinut tietää. Ryhmän sisäiset erot näkyivät: jotkut etenivät oma-aloitteisesti ja rakensivat omia kokonaisuuksiaan, toiset tarvitsivat enemmän henkilökohtaista ohjausta. Koska kaikki olivat erittäin motivoituneita, opettajalle tärkeimmäksi tehtäväksi nousi arvioida, mikä oli kullekin aidosti hyödyllistä ja mikä liian vaativaa juuri siinä hetkessä. Tuloksia syntyi omin voimin. ”Nyt voin sanoa, että osaan käyttää Canvaa”, sanoo Darya.
Daryalla ja Elenalla oli Venäjällä hyvät työpaikat. Daryalla kuusi vuotta alan kokemusta. Heidän puheessaan voi aistia haikeutta, joka ei katoa mihinkään, vaikka edistyminen kohti suomalaista työelämää on selvää. Nyt on kuitenkin suoritettu kuukausien täydennyskoulutus suomalaisessa ammattikorkeakoulussa ja saatu siitä todistus. Ja jo koulutuksen aikana molemmat hakivat omatoimisesti työkokeilua.
Työelämäyhteydet: koulutuksen merkittävin kehityskohta
Harjoittelu jäi koulutuksesta pois TE-toimiston päätöksellä. Metropolia ei saanut lupaa sisällyttää sitä ohjelmaan. Tämä on jälkikäteen arvioituna koulutuksen suurin rakenteellinen puute. Opiskelijat ovat jääneet yksin harjoittelupaikan etsimisen kanssa, TE-palveluiden varaan. (Hanketoiminnan kehitystiimi 2026.)
Työnantajan kynnys on todellinen. Elena sanoo sen suoraan:
Meillä maahanmuuttajilla on edelleen paljon esteitä suomen kielen kanssa ja työnantajat ehkä eivät halua ottaa meitä töihin. Jos työnantaja vertaa äidinkielistä suomen puhujaa ja maahanmuuttajaa, niin kilpailu on kovaa. Ja tiedän, että nyt on Suomessa vaikea tilanne taloudellisesti. (Elena.)
Silti tuloksia on syntynyt: kolme osallistujaa on työllistynyt markkinoinnin palkkatöihin jo koulutuksen aikana, ja osa muista on saanut tai hakee harjoittelupaikkaa. Tämä kertoo osallistujien omasta aktiivisuudesta ja osaamisesta.
Harjoittelupolku pitäisi rakentaa koulutukseen sisään jo opintojen alusta, niin että paikkoja voi hakea aktiivisesti opintojen kuluessa, ei vasta lopussa tai sen jälkeen. Harjoittelun systemaattinen integrointi on koulutuksen seuraavan version tärkein kehitystavoite.
Nyt mä löysin työkokeilupaikan. Kun meillä oli haastattelu, he kysyivät, osaanko tehdä MS Formsin. Sanoin: kyllä osaan. (Elena.)
Mä löysin työkokeilupaikan pienessä start-upissa kulttuuri- ja matka-alalla. Kirjoitimme sopimuksen. Voin aloittaa elokuussa. (Darya.)
Siirrymme kuvaamaan ulos. Iloinen puheensorina pulppuaa oransseilla rappusilla.
Lähteet
Aalto-yliopisto 2025. Yli puolet korkeakoulutetuista maahanmuuttajista työllistyy Espoon ja Aalto-yliopiston kehittämällä palvelulla. STT Info. Tiedote. 8.8.2025. Haettu 10.6.2026.
Hanketoiminnan kehitystiimi 2026. Kehityspalaveri Teams-alustalla 13.5.2026.
Metropolia Ammattikorkeakoulu 2026. Kielituettu markkinoinnin koulutus maahanmuuttajille. Haettu 10.6.2026.
Saarinen, S. 2026. Ministeriö: Maahanmuuttajien hyvä työllisyys on vaihtunut suurtyöttömyydeksi. Helsingin Sanomat 23.2.2026. Haettu 12.6.2026.
Kirjoittaja
-
Ilona Arosalo
Sivutoiminen opettaja, Metropolia AmmattikorkeakouluSisältöammattilainen, jonka tausta yhdistää journalismin, opetuksen ja yrittäjyyden.
Tutustu tekijään
