Sosiaali- ja terveysalalla henkilöstön saatavuus ja riittävyys ovat heikentyneet (Kirkonpelto ym. 2023). Haasteina ovat olleet työntekijäpula, työntekijöiden vaihtuvuus sekä työntekijöiden ikääntyminen ja eläköityminen (Hetemaa ym. 2022; Markkula ym. 2026; Wynendaele ym. 2025). Yleisenä maailmanlaajuisena ilmiönä moni alan ammattilaisista harkitsee alanvaihtoa (Mafula ym. 2025).
On tärkeää löytää keinoja sosiaali- ja terveysalan veto- ja pitovoiman vahvistamiseen (Markkula ym. 2026). Työurien ja urasuunnittelun kehittäminen on välttämätöntä työelämän kestävyyden, työntekijöiden hyvinvoinnin ja tuottavuuden vahvistamiseksi (De Vos ym. 2020; Van der Heijden ym. 2020). Työpaikoilla tulee luoda työurien suunnittelun ja muotoilun käytäntöjä. Parhaimmillaan työurien suunnittelu on organisaation strategisten tavoitteiden mukaista toimintaa (Järvensivu ym. 2026).
Iäkkäiden kotona asumisen palveluissa etäkotihoito melko uutena, kehittyvänä palveluna mahdollistaa organisaatioille, työntekijöille sekä asiakkaille uusia toimintatapoja, mutta myös sen pitovoimassa on tunnistettavia haasteita. Työntekijät kokevat työnsä arvostuksen olevan alhaista ja heitä hakeutuu uusille aloille (Kröger ym. 2026). Ratkaisevaa on pyrkiä rakentamaan kestäviä työuria ennakoivalla ja aktiivisella toimintojen sekä työurien suunnittelulla (Työterveyslaitos n.d.).
Työnmuotoilun merkitys kestävien työurien rakentamisessa
Työnmuotoilun myönteiset vaikutukset tunnistetaan monissa organisaatioissa, mutta työnmuotoilun kehittämisen näkökulmat ovat edelleen olleet vähäisiä. Työntekijöillä ja johdolla olisi tärkeää olla yhteinen käsitys työnmuotoilun mahdollisuuksista työarjessa sekä konkreettisia keinoja työnmuotoiluun. (Hakanen ym. 2017; Mäkikangas 2020; Polvinen 2021.)
Työnmuotoilu voi olla yksilötasolla toteutuvaa, työntekijälähtöistä omien työtapojen, työolosuhteiden ja työn sisällön muotoilua sekä oman osaamisen kehittämistä (Saikko & Komulainen 2025b). Työnmuotoilu voi olla myös organisaatiolähtöistä ja työyhteisötasoista työn ja työolosuhteiden muotoilua ja kehittämistä. Työnmuotoilu voi liittyä esimerkiksi työn vaatimuksiin, työskentelytapoihin, työympäristöön tai työaikaan. (Hakanen ym. 2017; Mäkikangas 2020; Polvinen 2021; Saikko & Komulainen 2025a; Työnaika n.d.; Työterveyslaitos 2022.) Työnmuotoilu voi toteutua työn merkityksellisyyttä lisäävänä prosessina, jossa työn ja työtehtävien muotoilussa huomioidaan työntekijän vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita, ja työ muotoutuu paremmin työntekijän kykyjä ja arvoja vastaavaksi (Ward & King 2017). Työnmuotoilussa voidaan myös keskittyä työn sekä työkyvyn haasteisiin ja pyrkiä vähentämään haitallisia työn vaatimuksia (Nissinen 2024; Tims ym. 2012).
Työnmuotoilulla voidaan lisätä työntekijöiden hyvinvointia ja työhön sitoutumista, parantaa työssä suoriutumista (Bakker ym. 2012; Hakanen ym. 2017; Tims ym. 2016), sekä vaikuttaa työn merkityksellisyyden kokemukseen. Näin voidaan vaikuttaa työtyytyväisyyteen ja motivaatioon sekä työtehtävien sopivuuteen (Wrzesniewski & Dutton 2001). Näillä tekijöillä on vaikutusta työn tuloksellisuuteen ja palvelun laatuun, mikä on erityisen tärkeää sosiaali- ja terveysalalla ja etäkotihoidossa asiakasmäärien lisääntyessä.Työnmuotoiluun liittyvä avoin vuorovaikutus, oikea-aikainen tuki ja työyhteisön sisäinen keskustelu ovat keskeisiä keinoja vaikuttaa työntekijöiden työtyytyväisyyteen ja työssä pysymiseen esimerkiksi tunnistamalla työkuormitusten sopiva taso. (Markkula ym. 2026; Saikko & Komulainen 2026a.)
Työnmuotoilu olisi tärkeä tunnistaa hyödyllisenä työn ja työelämän kehittämisen muotona, ja sen kehittämisen tarpeet korostuvat erityisesti toimintaympäristöissä, joissa yhteiset käytännöt ovat vielä kehittymässä, joissa tunnistetaan rajalliset kehittämiseen käytettävissä olevat resurssit ja joissa tarvitaan yhtäältä systemaattisuutta toimintatavoissa ja toisaalta joustavaa työkulttuuria. (Vanharanta ym. 2021.) Etäkotihoito on kehittyvä sosiaali- ja terveysalan palvelu, jossa tällaista toimintaympäristön kehittämistä tarvitaan.
Suunnittelutyökalu ohjaa aktiivista urasuunnittelua
Etäkotihoidon kestävien työurien suunnittelutyökalu (Saikko & Komulainen 2026b) tukee urasuunnittelua ja työnmuotoilun ratkaisujen löytämistä työntekijän koko työuran ajan. Suunnittelutyökalu tarjoaa ratkaisuja työelämän ja työntekijöiden tarpeisiin työuran eri vaiheissa sekä konkreettisia käytännön keinoja ja askeleita työnmuotoiluun. Työkalu on kehitetty Tulevaisuuden monipuolinen etähoito -hankkeessa yhdessä Vantaan ja Keravan sekä OmaHäme hyvinvointialueiden kanssa.
Suunnittelutyökalu ohjaa käyttäjiä tarkastelemaan työuraa sen alkuvaiheessa, keskivaiheessa ja loppuvaiheessa. Työuran aikana voi tulla tarve tarkastella esimerkiksi työn ja muiden elämänalueiden yhteensovittamiseen, työntekijän voimavaroihin, työpoissaoloihin ja niiden syihin, työn merkityksellisyyden kokemuksiin tai osaamisen kehittämiseen liittyviä asioita (Työturvallisuuskeskus n.d.).
Työkalusta löytyy taustatietoa työnmuotoilusta ja urasuunnittelusta sekä ohjeita eri tilanteisiin. Siinä on huomioitu rekrytointivaihe, perehdytys ja ennakoiva urasuunnittelu sekä työuran ajalle työkykyyn ja poissaoloihin liittyviä tilanteita. Lisäksi työkalussa huomioidaan työuran loppuvaihe sekä ikääntyneen työntekijän mahdollisuudet ja haasteet.
Työkalusta löytyy tietoa ja konkreettisia ratkaisuja esimerkiksi:
- rekrytointivaiheessa työnhakijan soveltuvuuden ja työssä edellytettävien taitojen arvioimiseksi
- perehdytysvaiheessa olennaisten asioiden huomioimiseksi
- ennakoivassa urasuunnittelussa työn kuormitustekijöiden tunnistamiseksi ja työssä suoriutumisen tukemiseksi
- työuran aikana työn muotoilemiseksi, työkyvyn tukemiseksi ja työhön paluun tukemiseksi pitkän poissaolon jälkeen ja
- työuran loppuvaiheessa ikääntyvän työntekijän työn muotoilemiseksi.
Suunnittelutyökalu on rakennettu ThingLink-alustalle, se on avoimesti saatavilla ja helppokäyttöinen (kuva 1). Työkalua voi käyttää urasuunnittelun ja työnmuotoilun apuna työuran edetessä lineaarisesti, tai tarpeen mukaisesti työkalun eri osioita hyödyntäen eri vaiheissa työuraa.
Työkalu on kehitetty aktiivisen ja ennakoivan urasuunnittelun helpottamiseksi hyvinvointialueiden etäkotihoidossa. Esimerkiksi hyvinvointialueiden lähikotihoidossa yhä useammat työntekijät osoittavat kiinnostusta etäkotihoidossa työskentelyä kohtaan. Etäkotihoito voi olla työntekijälle mahdollisuus muotoilla tai jatkaa työuraa, mutta on tärkeä arvioida työkykyyn ja työhön liittyviä tekijöitä kriittisesti kestävän työelämän muutoksen mahdollistumiseksi. Työkalu antaa myös näihin tilanteisiin hyviä ohjeita.
Työkalun hyödyntämisen mahdollisuudet työyhteisöissä
Etäkotihoidon kestävien työurien suunnittelutyökalu tekee urasuunnittelun näkyväksi työyhteisössä ja antaa ratkaisuja urapolkujen haasteisiin. Työkalun avulla esihenkilöt ja työntekijät voivat toteuttaa yksilöllistä urasuunnittelua. Työkalu tarjoaa organisaatioille urasuunnittelun perustan, joka mahdollistaa yhdenmukaiset toimintatavat ja selkeät työyhteisön käytänteet.
Suunnittelutyökalu on hyödynnettävissä jo silloin, kun työntekijää ollaan rekrytoimassa. Sen avulla varmistetaan työn soveltuvuus yksilölle sekä laadukas perehdytys. Laki velvoittaa työnantajaa antamaan työntekijälle riittävät tiedot työstä sekä riittävän perehdytyksen työhön, huomioiden työntekijän yksilölliset edellytykset toimia tehtävässä (Työturvallisuuslaki 738/2002, 14 §). Lisäksi työntekijän laadukas perehdytys on tärkeää työhön ja työyhteisöön sitoutumisen kannalta (Mielenterveystalo n.d).
Työkalu auttaa työuran eri vaiheissa hahmottamaan yksilöllisiä tilanteita ja tarpeita. Esihenkilön ja työntekijän välinen dialoginen urasuunnittelu ja työnmuotoilun keinojen tunnistaminen ja kokeilu ovat tärkeitä, koska työntekijät ovat oman työnsä asiantuntijoita ja siten myös työnsä ja työolosuhteidensa parhaita kehittäjiä (Martela & Ryan 2016; Ryan & Deci 2017). Työntekijät tunnistavat omia voimavarojaan parhaiten ja pystyvät näin ollen myös hahmottamaan tarvittavia ja mahdollisia työn muutoksia (Tims & Bakker 2010), joita voivat tarkastella yhdessä esihenkilön kanssa.
Suunnittelutyökalu antaa hyvän pohjan esihenkilöille ja työntekijöille kehityskeskusteluihin sekä yksilöllisiin tilanteisiin, joissa on tärkeä pysähtyä urasuunnittelun ja työnmuotoilun äärelle. Kehityskeskusteluissa työkalu auttaa tarkastelemaan ja muotoilemaan kulloistakin työuran vaihetta. Työkykyhaasteiden ilmetessä työkalu antaa ohjeita ja konkreettisia keinoja työkyvyn tukemiseen ja työnmuotoiluun. Työntekijän ikääntyessä työkalu ohjaa työnmuotoilua työuran loppuvaiheen rakentamiseksi kestäväksi. Työhön ja työntekijään liittyvien asioiden puheeksi ottaminen ja ratkaisujen etsiminen helpottuvat, kun työkalusta saa tukea erilaisten tilanteiden tutkimiseen yhdessä.
Esihenkilöiden ja työntekijöiden välisen urasuunnittelun lisäksi työkalu soveltuu moniammatillisen yhteistyön välineeksi. Henkilöstöhallinto saa työkalun avulla näkyvyyttä siihen, minkälaisia muutostarpeita työntekijöillä voi työurien aikana olla. Työterveyshuollolle työkalu on konkreettinen apuväline työkyvyn haasteiden tunnistamiseen ja hallintaan sekä varhaiseen tukeen.
Etäkotihoidon kestävien työurien suunnittelutyökalu on kehitetty työnmuotoilun tueksi ensisijaisesti hyvinvointialueiden etäkotihoidossa. Suunnittelutyökalu on kuitenkin hyödynnettävissä myös muissa toimintaympäristöissä. Esimerkiksi lähikotihoidossa ja muissa sosiaali- ja terveysalan työympäristöissä työkalun käyttö soveltavasti on hyödyllistä. Työkalua voi käyttää soveltaen myös muissa kuin sosiaali- ja terveysalan työorganisaatioissa.Suunnittelutyökalua voi suositella hyödynnettäväksi myös oppimistoiminnassa. Esimerkiksi hoitotyön opintoihin työkalu voi tarjota paljon tärkeää tietoa etäkotihoidon työstä, työuran kulusta ja sen työnmuotoilun mahdollisuuksista työuran eri vaiheissa.
Työnmuotoilulla turvataan etäkotihoidon työn kestävyys
Etäkotihoidon yleistyessä on työn hyvä organisoiminen tärkeää. Toimivalla organisoinnilla ja työkulttuurilla voidaan vahvistaa työn veto- ja pitovoimaa sekä parantaa työn laatua. (Corneliusson ym. 2022; Eloranta ym. 2023). Työn laatu, eli asiakkaiden kokema hoidon laatu, on yhteydessä työntekijöiden työhyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen (Bordi 2019; Eloranta ym. 2023). Koetun työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden on puolestaan tunnistettu olevan merkittäviä työn pitovoimia, joihin on tärkeä kiinnittää huomiota etenkin sosiaali- ja terveysalalla (Laitinen ym. 2025). Asioilla on vaikutusta toisiinsa ja kestävien työurien rakentamisessa aktiivinen työnmuotoilu on ensiarvoisen tärkeää niin työyhteisö- kuin yksilötasoilla.
Suomalaisen yhteiskunnan ratkaiseva tavoite on työurien pidentäminen. Erityisesti hyvinvointialueita kannustetaan tekemään toimia työhyvinvoinnin edistämiseksi, sairauspoissaolojen ehkäisemiseksi sekä työn veto- ja pitovoiman vahvistamiseksi. Hyvät johtamiskäytännöt ja työjärjestelyt ovat tässä keskeisessä roolissa, ja ne myös turvaavat työurien pidentämisen mahdollisuuksia. (Valtioneuvosto 2023.)
Etäkotihoidon kestävien työurien suunnittelutyökalu on konkreettinen tuki hyvinvointialueiden käyttöön. Se tuo esille urasuunnittelun kannalta merkityksellisiä asioita sekä käytännön keinoja työnmuotoiluun. Kehitetyssä työkalussa on keskeisin tieto koottu helposti käytettäväksi kokonaisuudeksi. Suunnittelutyökalu ohjaa aktiivisiin toimiin työhyvinvoinnin edistämiseksi, sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden riittävyyden ja saatavuuden vahvistamiseksi sekä kestävien työurien rakentamiseksi.
Lähteet
Bakker, A. B., Tims, M. & Derks, D. 2012. Proactive personality and job performance: The role of job crafting and work engagement. Human Relations 65 (10), 1359–1378.
Bordi, l. 2019. Hyvinvointi digitalisoituvassa vanhustyössä. Johtamisen ja talouden tiedekunta, työhyvinvoinnin tutkimusryhmä. Tampereen yliopisto. Haettu 26.8.2026.
Corneliusson, L., Pesonen, T., Ruotsalainen, S., Sulander, J., Noro, A. & Sinervo, T. 2022. Managers’ Perspectives of Quality of Care in Service Housing and Home Care Services: A Qualitative Study. Gerontology and Geriatric Medicine 8, January–December.
De Vos, A., Van der Heijden, B. I. J. M. ja Akkermans, J. 2020. Sustainable careers: Towards a conceptual model. Journal of Vocational Behavior 117, 103196.
Eloranta, S., Hoffrén-Mikkola, M., Komulainen, M., Mikkola, T., Teeri, S. & Roivas, M. 2023. Onnistunut etäkotihoito. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haettu 27.8.2026.
Hakanen, J. J., Seppälä, P. & Peeters, M. C. W. 2017. High job demands, still engaged and not burned out? The role of job crafting. International Journal of Behavioral Medicine 24(6), 619–627.
Hetemaa, T., Knape, N., Kokko, P., Leipälä, J., Ridanpää, H., Rintala, E., Rissanen, P., Suomela, T. & Syrjänen, T. 2022. Sosiaali- ja terveyspalvelut Suomessa 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Haettu 26.8.2026.
Järvensivu, A., Pankkonen, O. & Ruokolainen, M. 2026. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Työurahuoltamo toimintamallin yhteiskehittäminen (pdf). Haettu 21.8.2026.
Hall, J. L., Robinson, L. & Coso-Strong, A. 2025. Engineering careers in “fragments”: understanding career pathways across diverse groups. Australian Journal of Multi-Disciplinary Engineering 21 (1), 98–108.
Kirkonpelto, T-M. & Mäntyranta, T. 2023. Tiekartta 2022–2027, Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen (pdf). Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:8. Haettu 26.8.2026.
Kröger, T., Van Aerschot, L., Puthenparambil, J. M. & Tuominen, N. 2026. Hoivatyön muutossuunnat: tutkimus suomalaisesta hoivatyöstä 2005–2025. YFI julkaisuja 23. Jyväskylän yliopisto. jyu.fi. Haettu 26.8.2026.
Laitinen, J., Selander, K., Nikunlaakso, R. & Ervasti, J. 2025. Mitä kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnille 2024 (pdf). Työterveyslaitos. Haettu 26.8.2026.
Mafula, D., Arifin, H., Chen, R., Sung, C.-M., Lee, C.-K., Chiang, K.-J., Banda, K. J. & Chou, K.-R. 2025. Prevalence and moderating factors of turnover rate and turnover intention among nurses worldwide: A meta-analysis. Journal of Nursing Regulation 15(4), 20–36.
Markkula, S., Kilponen, K., Herttalampi, M., Mauno, S., Muotka, J., Rantanen, J. & Feldt, T. 2026. Urashokkien merkitys sotealan työuriin kiinnittymisessä 2026. Hankeraportti. Jyväskylän yliopisto. JYU REPORTS 99. Jyväskylä 2026. Haettu 25.8.2026.
Martela, F. & Ryan, R. M. 2016. The Benefits of Benevolence: Basic Psychological Needs, Benefience, and the Enhancement of Well-Being. Journal of Personality 84(6), 750–764. Haettu 21.8.2026.
Mielenterveystalo n.d. Laadukas perehdytys sitouttaa työhön ja työyhteisöön. Verkkosivusto. Haettu 21.8.2026.
Mäkikangas, A. 2020. Työn tuunauksen kyselymenetelmien validiteettitarkastelu ja yhteydet työhyvinvointiin. Psykologia 55 (02–03), 2020. Haettu 25.8.2026.
Nissinen, T. 2024. Job crafting strategies at work – Enabling continuous learning and well-being by balancing job demands and job resources. Doctoral dissertation. University of Helsinki. Publisher: University of Helsinki Series: Dissertationes Universitatis Helsingiensis 283/2024. Haettu 25.8.2026.
Polvinen, K. 2021. Sinnittelyä vai työn imua – ovatko edellytykset työn muotoilulle olemassa? Verkkoartikkeli. Filosofian Akatemia. Haettu 26.8.2026.
Ryan, R. M. K & Deci, E. L. 2017. Self-determination theory: Basic psychological needs in motivation, development, and wellness. New York: The Guilford Press.
Saikko, S. & Komulainen, M. 2025a. Työnmuotoilun rooli kestävillä työurilla. Julkaistu 3.3.2025. Metrospektiivi Pro.
Saikko, S. & Komulainen, M. 2025b. Yksilöllinen työnmuotoilu on tärkeä osa urasuunnittelua. Julkaistu 2.6.2025. Metrospektiivi Pro.
Saikko, S. & Komulainen, M. 2026a. Etäkotihoitajan kestävä urapolku. Julkaistu 22.1.2026. Metrospektiivi Pro.
Saikko, S. & Komulainen, M. 2026b. Etäkotihoidon kestävien työurien suunnittelutyökalu. Haettu 26.8.2026.
Tims, M. & Bakker, A. B. & Derks, D. 2012. Development and validation of the job crafting scale. Journal of Vocational Behavior 80(1), 173–186.
Tims, M. & Bakker, A. B. 2010. Job crafting: Towards a new model of individual job redesign. SA Journal of Industrial Psychology 36(2), 1–9.
Tims, M., Derks, D. & Bakker, A. B. 2016. Job crafting and its relationships with person–job fit and meaningfulness: A three-wave study. Journal of Vocational Behavior 92, 44–53.
Työnaika n.d. Työnmuotoilu. Haettu 26.8.2026.
Työterveyslaitos n.d. Työkyky. Haettu 26.8.2026.
Työterveyslaitos 2022. Työhön kytkeytyvä kuntoutus. Haettu 26.8.2026.
Työturvallisuuskeskus n.d. Työuran eri vaiheita ja tilanteita. Haettu 26.8.2026.
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738. 14 § Työntekijälle annettava opetus ja ohjaus. Työterveyslaitos. Työturvallisuuslain soveltamisopas. Haettu 26.8.2026.
Valtioneuvosto 2023. Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Haettu 26.8.2026.
Van der Heijden, B., De Vos, A., Akkermans, J., Spurk, D., Semeijn, J., Van der Velde, M. & Fugate, M. 2020. Sustainable careers across the lifespan: Moving the field forward. Journal of Vocational Behavior 117, 103344.
Vanharanta, O. & Polvinen, K. & Vartiainen, M. 2021. Autonomian rajat ja mahdollisuudet mikro- ja pk-yrityksissä. AURA-projektin loppuraportti. Aalto-yliopiston julkaisusarja Tiede + teknologia, 1/2021. Haettu 26.8.2026.
Ward, S.J. & King, L. A. 2017. Work and the good life: How work contributes to meaning in life. Research in Organizational Behavior 37, 59-82.
Wrzesniewski, A. & Dutton, J. E. 2001. Crafting a job: Revisioning employees as active crafters of their work. Academy of Management Review 26, 179-201. Haettu 26.8.2026.
Wynendaele, H., Clays, E., Peeters, E., DeJonghe, Y., Van Hecke, A. & Trybou, J. 2025. Understanding turnover in healthcare and welfare sectors of high-in come countries: An umbrella review. BMC Health Services Research 25, 806.
Kirjoittajat
-
Sanna Saikko
Lehtori, Metropolia AmmattikorkeakouluSanna Saikko (toimintaterapeutti YAMK) toimii lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulun toimintaterapian tutkinto-ohjelmassa, asiantuntijana hankkeissa ja kouluttajana täydennyskoulutuksissa. Hän on syventynyt erityisesti työkyvyn arviointiin ja edistämiseen ja työhyvinvointiasioihin.
Tutustu tekijään -
Marjatta Komulainen
Lehtori, Metropolia AmmattikorkeakouluMarjatta Komulainen (VTM, MBA) toimii lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulun hyvinvointijohtamisen tutkinto-ohjelmassa (ylempi AMK). Lisäksi hän on väitöstutkija, jonka tutkimusaiheet ovat palvelujen johtamisen ja yrittäjyyden parissa. Hänellä on monipuolista kokemusta johtamisesta, kehittämisestä ja kouluttamisesta.
Tutustu tekijään
