Jakso 2: Digitalisaatio ja vihreä siirtymä rakennusalalla – pakko vai kilpailuetu?

[0:00:23] Pontus Kihlman: Tervetuloa Verkostovoima-podcastiin. Tässä sarjassa keskustelemme siitä, miten yritykset voivat löytää uusia mahdollisuuksia kestävän kasvun ja vihreän siirtymän näkökulmasta ja kuinka se tapahtuu yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Tässä jaksossa tarkastelemme tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa rakennus- ja kiinteistöalan näkökulmasta ja erityisesti vihreän siirtymän ja digitalisaation valossa.

Mitä mahdollisuuksia tai uhkia nämä tuovat mukanaan ja miten yritysten ja toimialan oma TKI-toiminta voisi niihin vastata? Jakson tavoitteena on keskustella siitä, miten kaksi kiinteistö- ja rakentamisalaa voimakkaasti muokkaavaa kehityskulkua, digitalisaatio ja vihreä siirtymä, kytkeytyvät toisiinsa. Ovatko ne yrityksille ennen kaikkea sääntelyn ja markkinan tuomia velvoitteita vai mahdollisuus kehittää uusia palveluita ja rakentaa kilpailuetua?

Minä olen Pontus Kihlman ja toimin rakennetun ympäristön ja liiketoiminnan kehittämisen asiantuntijana Metropoliassa. Tänään keskustelemassa kanssani ovat tutkimusjohtaja Sini Saarimaa Rakennustietosäätiöstä sekä toimitusjohtaja Antti Ruuska Green Building Council Finlandista. Tervetuloa!

[0:01:47] Sini Saarimaa: Kiitos!

[0:01:47] Antti Ruuska: Kiitos!

[0:01:48] Pontus: Aloitetaanpa ensin lyhyillä esittäytymisillä. Kertokaapa Sini ja Antti, millaisista rooleista ja organisaatioista tulette ja vähän taustaanne, niin saamme käsitystä siitä, mistä kulmista tänään asioita tarkastelette.

[0:02:10] Sini: Kiitos! Mukava olla täällä mukana tänään. Olen Sini Saarimaa ja toimin tutkimusjohtajana Rakennustietosäätiössä. Rakennustietosäätiö on riippumaton ja yleishyödyllinen, hyvin pitkät perinteet omaava kira-alan vaikuttajaorganisaatio. Olemme viime vuosina tuoneet kira-alaa yhteen tämän toimialan tulevaisuuden kannalta keskeisten kysymysten äärelle. Olemme tehneet tätä erityisesti ilmiöverkostotoimintamallin kautta.

Sen ytimessä on juuri ajatus, ettei kiinteistö- ja rakentamisalan kestävyysmurrosta tai digivihreää siirtymää ratkaista yhden organisaation toimesta tai tietyn ammattiryhmän voimin, vaan tarvitsemme kaikki mukaan. Tulen tänään mukaan systeemisen muutoksen näkökulmasta ja ilmiöverkostoon liittyen.

[0:03:02] Pontus: Tervetuloa!

[0:03:03] Sini: Kiitos!

[0:03:05] Antti: Kiitos! Kiva olla täällä. Antti Ruuska Green Building Councilista. Saman systeemisen muutoksen äärellä ollaan Green Building Councilissa. Olemme 15-vuotias järjestö ja meillä on tällä hetkellä noin 300 jäsentä. Pyrimme muuttamaan alaa niin, että kiinteistö- ja rakentamisala pystyisi menestymään planeetan rajoissa. Tämän päivän teemassa siirtymä on täysin mahdollinen, mutta iso on siirtymä mitä tarvitaan. Tällä hetkellä ei olla siellä, missä pitäisi olla.

Yhdistyksenä pyrimme näyttämään suuntaa ja auttamaan alaa matkalla kohti kestävämpää tulevaisuutta.

[0:03:43] Pontus: Kiitos! Tämä oli hyvä aasinsilta. Jos jatketaan heti suoraan siitä, mihin kohti ollaan menossa ja minkälaiseen suuntaan pitäisi mennä. Toimialaa on kuvattu hitaaksi, reagoivaksi ja konservatiiviseksi. Kuitenkin kehitystä tapahtuu, mutta mikä tällä hetkellä oikeasti pakottaa alaa muuttumaan?

[0:04:11] Antti: Erittäin hyvä kysymys. Joku voisi olla sitä mieltä, että prosessit on hiottu huippuunsa vuosikymmenten ja vuosisatojen kuluessa. Miksipä nyt tässä mitään muuttamaan? Mutta niin kuin sanoit, nyt on aika paljon muutostarpeita. Ilmastonmuutos on totta ja luontokato on totta. Resursseja käytetään aika heikosti tällä hetkellä. Kiertotaloudessa on paljon parannettavaa ja energiamurros on edennyt, mutta siellä on vielä avoimia kysymyksiä.

Isoja muutostarpeita on. Ehkäpä juuri tuo, että minkä takia ei muututa, niin ala on aika projektivetoisesta ja usein on projektin ja liiketoiminnan arjen reunaehdot, jotka sanelevat, mitä tehdään. Erityisesti tässäkin suhdanteessa raha on tiukalla ja tehdään se, mikä on pakollinen. Vaikka nämä ovat isoja kriisejä ja haasteita, kukaan ei näitä kiistä, niin pitäisikö juuri minun ja juuri tänään tehdä investointi, mikä näitä auttaisi ratkaisemaan?

Tämä on ehkä se juttu, minkä äärellä tällä alalla mennään.

[0:05:23] Pontus: Askel kerrallaan -tyyppisesti?

[0:05:26] Antti: Joo, ja ehkä konkretiaa vielä, niin olemme tehneet julkaisu tehty kuin ”10 ratkaisua kestävyysmuutokseen” alalla. Olemme pilkkoneet tätä, että mitä konkreettisesti pitäisi tapahtua. Puhuimme systeemistä muutoksista, niin mitä kiertotalouden osalta pitäisi tapahtua, mitä luonnon ja mitä ilmaston osalta? Tällainen julkaisu tehtiin viime vuonna ja tänä vuonna tuore julkaisu, ”5 ratkaisua energiamurrokseen”, että mitä alan siellä pitäisi tehdä.

Pyritään näyttämään, miten konkreettisesti pitäisi mennä eteenpäin tässä maailmassa.

[0:05:59] Pontus: Okei. Miten Sini, miten sinä katsot asiaa?

[0:06:02] Sini: Juuri noin kuin Antti sanoi, että alaa ei tällä hetkellä pakota muuttamaan mikään yksittäinen asia, vaan olemme toimialalla usean paineen alla. Talous haastaa ja kiristää tehokkuusvaatimuksia koko ajan. Sääntely sekä kansallisesti että myös kansainvälisesti muuttaa meidän pelisääntöjä. Kuten jo mainitsit Antti, meillä on koko ajan yhä suurempia tavoitteita edistää energiamurrosta ja taistella ilmastonmuutosta sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä vastaan.

Meillä on samaan aikaan aika hankala geopoliittinen tilanne Euroopassa. Nämä kaikki haastavat totuttuja ratkaisujamme alalla ja samaan aikaan digitalisaatio, minkä äärelle päästään pian, avaa kokonaan uusia tapoja toimia. Näitä monia ajureita Rakennustietosäätiön ”Ilmiöverkosto”-julkaisussa on avattu. ”Ilmiöverkosto – kiinteistö- ja rakentamisalan kehityksen suunnat” -julkaisusta löytyy paljon lisää, mutta oleellista on ehkä juuri se, että useat paineet osuvat nyt yhtä aikaa kira-alan vakiintuneisiin toimintatapoihin.

[0:07:17] Pontus: Joo. Tänään puhutaan vihreästä siirtymästä ja erityisesti digitalisaatiosta. Olen nähnyt tämän Ilmiöverkosto-kirjan, ja sehän on paksu opus. Hieno ja todella tutkimukseen perustuva. Rakennustietosäätiön eli RTS:n ”Ilmiöverkosto – kiinteistö- ja rakentamisalan kehityksen suunnat 2025” -julkaisussa vihreä siirtymä nostetaan yhdeksi keskeiseksi kiinteistö- ja rakentamisalaa muuttavaksi teemaksi digitalisaation, ilmastonmuutokseen varautumisen ja kasvavien vastuullisuusvaatimusten rinnalle.

Luin, siitä että vihreällä siirtymällä tarkoitetaan yhteiskunnan muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta ja yhteiskuntaa. Teidän mukaan, jos siteeraan, ”vihreyden käsitteelle ei ole olemassa yhtenäistä määritelmää, vaan se tulkitaan asiayhteyden mukaan”. Myöskään Green Building Council Finlandin verkkosivuilta tai julkaisuista en ole löytänyt täsmällistä määritelmää termille ”vihreä siirtymä”. Silti sitä edellytetään ja vaaditaan esimerkiksi ympäristöministeriön ja EU:n suunnalta.

Piti oikein tonkia ympäristöministeriön konsernistrategiaan asti, että löytäisin jonkinlaisen selkeän määritelmän. Se kuuluu näin: ”Vihreä siirtymä on muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen, vaan nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin.” Mielestäni tuo on riittävän selkeä. Antti, mitkä vihreän siirtymän vaatimukset näkyvät kiinteistö- ja rakentamisalan yritysten arjessa jo nyt kaikkein konkreettisimmin?

Mitä vihreän siirtymän vaatimukset tarkoittavat eri yrityssegmenteille? Mahdollisuus? Mitä tapahtuu yritykselle, joka päättää odottaa ja tehdä muutoksia vasta myöhemmin? Onko sinulla tähän esimerkiksi jotain?

[0:09:48] Antti: Erittäin hyvä kysymys. Ensinnäkin, mikä on vihreä siirtymä? Siirtymä jostakin johonkin, ja olemme sitä myös omassa työssämme määritelleet näiden julkaisujen kautta, että mitä se konkreettisesti toiminnassamme tarkoittaa. Se tarkoittaa eri toimijoille eri asiaa. Määritelmän lisäksi, jos lähtee miettimään sitä, kaikki pystyvät jollain tavalla ymmärtämään, missä nyt mennään. Toki nykytilankin hahmottaa vähän eri tavalla, mutta sitten tulee aika paljon enemmän hajontaa, kun mietitään, mihin meidän pitäisi konkreettisesti mennä ja minkä askeleiden kautta sinne päästäisiin.

Näistähän me näemme kiistaa ja julkista keskustelua, mikä on ihan oikein. Sitä keskustelua pitääkin käydä. Ei ole yhtä oikeaa vastausta, että tämä se on, vaan sitä pitää hakea. Hyvin konkreettisesti tällä hetkellä mainittiin suhdanteetkin äsken, niin konkreettisestihan tämä siirtymä tarkoittaa, että mitä me tällä hetkellä ymmärrämme, niin sehän on Suomessa edennyt erityisesti energian siirtymän kautta.

Energiantuotanto on puhdistunut aika nopeasti, ja riippuen vähän tilastosta, mutta 95 % Suomessa tuotetusta energiasta voidaan luokitella päästöttömäksi. Siellä on tapahtunut iso siirtymä. Energiassa ollaan päästy fossiilisesta pitkälti uusiutuvaan. Mutta mitä sitten seuraavaksi pitäisi tapahtua? Se on hyvä kysymys. Liiketoimintaa tällä hetkellähän syntyy vaikka tuulivoimatyömailta tai tähän siirtolinjoja tai valtavia datakeskushankkeita, jotka käyttävät tätä puhdasta, päästötöntä energiaa.

Paljon liiketoimintamahdollisuutta, ja se on se välitön juttu. Ehkä nyt mainittu energia ja data, mutta mitä muuta vähän näkyy ja pilkahtelee, niin luontopuoli myöskin. Jonkin verran vaikka luonnon ennallistamiseen liittyvää liiketoimintaa jo on näkyvissä, olkoot sitten soiden ennallistamista tai kalojen nousujokien avaamista voimalaitoskäytöstä, mutta se on huomattavasti pienempi mittaluokka kuin valtavat energiaan liittyvät hankkeet.

Jos miettii rakentamista ylipäänsä, rakentaminen on volyymiltaan alhaalla asuinrakentamisessa, ja toimistorakentamisessa – niin infrapuolella, energia- siellä paljon tapahtuu, mutta sitten kiinteistöliiketoimintaa jos miettii, niin siellä on vähän erilaiset asiat. Siellä tiedetään suurin piirtein mikä nykytila on, mutta tulevaisuus kiinnostaa ja hyvin konkreettisesti se, että minkälainen paikallinen ilmasto on hetken päästä, eli kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä.

Pitääkö kiinteistössä varautua sään ääri-ilmiöihin? Onko se tulvaherkällä alueella se kiinteistö ynnä muuta. Ovatko kiinteistöt tulevaisuusyhteensopivia? Tämä on sellainen nosto sieltä, että mitä se käytännössä tarkoittaa. Jotenkin pitäisi päästä nykyisestä tulevaisuuskestävään.

[0:13:13] Pontus: Jos Sinille annetaan puheenvuoro, niin katse nostetaan Suomesta kansainväliselle ja erityisesti EU-tasolle, niin mihin suuntaan vihreää siirtymää koskeva sääntely on viemässä kiinteistö- ja rakentamisalaa?

[0:13:29] Sini: Meillähän on paljon kansallista lainsäädäntöä, joka liittyy kestävyystoimiin kiinteistö- ja rakentamisalallakin, mutta on tosiaan totta, että sääntelyä on myös EU-tasolla. Se on hyväkin, koska jos me todella haluamme edistää kestävää kehitystä, turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet, niin onhan toimia tehtävä joka puolella maapalloa. Tällaiset maan rajoja ylittävät pelisäännöt ovat tässä aiheessa hyvin tärkeitä.

Suomihan on sitoutunut kansainvälisiin kestävyyteen liittyviin sopimuksiin. Niitä on esimerkiksi Pariisin ilmastosopimus ja Agenda 2030 -ohjelma ja niin edespäin. EU:n toimissa kestävyysteema näkyy tosi vahvasti. Siellä on niin kutsuttu Green Deal -ohjelmakokonaisuus, johon nyt esimerkiksi konkretiaa tuo uudet yritysten kestävyysraportointia koskevat direktiivit ja standardit. Tarkkaan ottaen CSRD-direktiivi ja ESRS-standardit.

Nehän vaativat, että yritykset kertovat oman toimintansa vaikutuksista sekä ympäristöön että yhteiskuntaan. Toki tällä hetkellä tämä direktiivi koskettaa vain suuryrityksiä, mutta tämä on erittäin tärkeä kaikille tämän toimialan yrityksille senkin takia, että tietopyynnöt valuvat arvoketjuissa. Jos joku isompi pankki, sijoittaja tai iso toimija on saanut vaatimuksen raportoida toimistaan, niin lopulta siihen liittyy tosi moni pienempikin yritys.

Juuri viime viikolla olin puhumassa tähän aiheeseen liittyvässä seminaarissa ja siellä vahva sanoma olikin se, että vaikka sääntely koskettaa vain tietynkokoisia, siis isoja yrityksiä, niin kiinteistökohtaisen kestävyysdatan ja siihen liittyvien todennettavien kestävyystietojen merkitys kasvaa alalla tosi vahvasti.

[0:15:41] Pontus: Tieto oli hyvä avainsana tässä, jos otetaan tietotekniikan näkökulma myös mukaan. Eli vihreän siirtymän lisäksi digitalisaatio ja aletaan puhua digitalisaatiosta vihreän siirtymän mahdollistajana. Jos ensin määritellään, mitä tarkoitetaan ”digivihreällä siirtymällä”. Tietysti vihreä siirtymä tarvitsee dataa, niin se on hyvä puhua jollain selkeällä termillä, mutta löytyykö sitä? ETLA:n digibarometri – vähän lunttaan tästä – vuonna 2022 määrittelee digivihreän siirtymän käsitteen näin: ”Digivihreällä siirtymällä tarkoitetaan siirtymää digitaalisiin teknologioihin, jotka edesauttavat ja tehostavat vihreää siirtymää, nopeuttavat siirtymistä pois fossiilisesta energiasta ja eri energiamuotojen keskinäistä ristiinkompensointia. Näitä teknologioita ja sovelluksia ovat tänä päivänä muun muassa toiminnanohjausjärjestelmät eli ERPit, asiakkuudenhallinnan järjestelmät, CRM:t, verkkokauppa, teollinen esineiden internet, pilvipalvelut, data-analytiikka, koneoppiminen, konenäkö, 3D-valmistus tai tulostus ja laajennettu todellisuus.” Eli XR, VR, AR, MR eli mixed reality, augmented ja virtual reality.

EU:ssa samasta ilmiöstä käytetään tavallisesti termiä ”twin transition” eli ”vihreän ja digitaalisen siirtymän kaksoissiirtymä”. Itse voisin lisätä listaan myös etä- ja hybridityötä edistävät teknologiat, jotka epäsuorasti vähentävät liikennettä ja esimerkiksi toimistorakentamisen tarvetta. Antti, teillä Green Building Finlandilla on jäseniä, ja sinulla on hyvä tatsi yritysmaailmaan ja jäsenienne kautta saat käsitystä, mikä kentän näkemys on,

niin jos otetaan tavallinen rakennushanke, niin miten tai missä kohtaa digitaalinen tieto voisi samanaikaisesti pienentää ympäristön vaikutusta ja säästää rahaa ja esimerkiksi parantaa tuottavuutta?

[0:18:21] Antti: Hyvä kysymys. Alaa viitattiin perinteisenä ja ehkä tässä hengessä on hyvä lähteä siitä, että isolla rakennustyömaalla voi mennä 100 000 euroa siihen, että tulostetaan suunnitelmia ja sitten tulostetaan niistä uusia versioita ja sitten uudestaan uusia versioita ja monta kappaletta ja kiikutetaan niitä ympäri työmaata. Nyt teknologiat ovat kehittyneet sen verran, että jopa yhdellä yksittäisellä työmaalla pystytään helposti säästämään se summa, paperit poistamaan ja ottamaan käyttöön padit ja muut digiteknologiat niin, että pystytään säästämään kymmeniätuhansia euroja ja välttämään paperit ja tehostamaan työtä samaan aikaan.

Taustalla on toki tietomallinnus ja BIM ja muut teknologiat, mutta tämä on vasta pintaraapaisu siihen. Mutta ihan paperin vähentämistasolla pystytään jo säästämään rahaa. Mutta tämä esimerkki on taas se, että kun on tietomalli, niin toki siellä työmaalla on paljon etuja, pystytään suunnittelemaan aikatauluja ja materiaalilogistiikkaa ihan eri tavalla. Jos siitä lähdetään taas suunnitteluketjua, niin oikeasti se, että kuinka paljon pystytään vähentämään materiaaleja ja optimoimaan suunnitelmia, niin pystytään vähemmällä materiaalilla tekemään saman verran tai enemmän kuin ennen ja sitä kautta säästämään rahaa, aikaa, resursseja ja päästöjä.

Ihan vain tämä rakennushankkeen näkökulma, niin siellä on ihan valtava potentiaali olemassa.

[0:20:06] Pontus: Klassinen esimerkki juuri tästä mallinnuksesta on se, että kun se rakennetaan jo kerran kolmiulotteisesti virtuaalisesti, niin törmäystarkastelujen kautta voidaan välttää uudelleenrakentamista tai korjausrakentamisvaihetta jo hankkeen aikana. Ei tarvitse korjata.

[0:20:24] Antti: Loistava esimerkki mallinnuksesta ja kun käytännön hankkeita on seurannut, niin yleensä jos on vaikea mallintaa, niin se kannattaa mallintaa ja sen äärelle kannattaa pysähtyä. Se kannattaa oikeasti ratkaista siinä, koska jos se on vaikea mallintaa, se on huomattavasti vaikeampi toteuttaa työmaalla. Se tulee itse asiassa paljon halvemmaksi ratkoa se suunnittelupöydällä kuin siirtää se työmaalle, mikä ehkä on helpompi ja perinteisempi.

[0:20:50] Pontus: Joo. Sini, teidän julkaisussa digitalisaatio ja tekoälyn hyödyntäminen tunnistetaan kiinteistö- ja rakennus- eli kira-alaa uudistavina ilmiöinä ja läpileikkaavina aiheina.

[0:21:06] Sini: Kyllä.

[0:21:07] Pontus: Mitkä tällaiset alaa nostavat ja toimintaa uudistavat ratkaisut ovat nyt sellaisia, jotka erityisesti data ja digitalisaatio samalla mahdollistavat vihreän siirtymän? Osaatko jotain esimerkkiä heittää?

[0:21:27] Sini: Ehdottomasti. Näitä esimerkkejä olisi vaikka kuinka paljon, mutta jos nyt muutaman heitän. Ensinnäkin älykkäät rakennukset. Sitä kautta, kun meillä on älyä rakennuksissa, esimerkiksi sensoreita, jotka voivat mitata lämpötilaa, ilmanlaatua, sähkönkulutusta ja sähkön hintaa. Onko tila oikeasti käytössä? Kun tähän hyödynnetään automaatiota, niin voidaan ohjata energiankäyttöä ja lämmitystä esimerkiksi todellisen tarpeen mukaan.

Tällöin tietenkin vähennetään energiankulutusta ja pystytään hyödyntämään myös paremmin puhdasta energiaa, esimerkiksi tuulesta ja auringosta kerättyä energiaa. Tässä on ihan suoraan tällainen kytkös ja synergia. Toinen esimerkki on taas materiaali- ja tuotetieto. Se on aivan olennaisessa osassa, kun halutaan kiertotaloutta edistää. Esimerkiksi digitaaliset tuotepassit tai ympäristöselosteet tekevät näkyväksi sen, mitä rakennus oikeasti sisältää.

Tätä dataa tarvitsemme, kun huollamme rakennusta ja mahdollistamme sen pitkän elinkaaren tai kun tarvitaan siellä jotain tilamuutoksia. Jälleen kerran mahdollistetaan pitkä elinkaari. Tämä tieto on aivan olennaisessa roolissa ja aivan erityisen tärkeäksi materiaali- ja tuotetieto tulee siinä kohtaa, kun halutaan rakennuksen osia uudelleenkäyttää. Meidän täytyy ymmärtää, mitä se pitää sisällään, jotta voimme tehdä järkeviä ratkaisuja pitkällä elinkaarella.

Sitten tietenkin, jos katseet suunnataan olemassa olevaan rakennuskantaan, niin esimerkiksi tilojen käytön optimointi. Siinä tarvitaan jälleen kerran esimerkiksi varausjärjestelmiä tai sensoreita, jotta ymmärretään, mikä on käytössä ja jotta voidaan mahdollistaa monikäyttöisyys ja tehokas olemassa olevan rakennuksen käyttö. Tässä on joitain esimerkkejä, mutta voisi sanoa oikeastaan niin, että dataa ja digitaalista virtaa tarvitaan ihan joka ikisen kestävyystoimenpiteen kohdalla.

Siihen liittyy myös se, mitä äsken kerroin. Kun meillä on yhä enemmän vaateita todentaa kestävyystoimenpiteitä, niin meillä pitää pystyä liikkumaan yksittäiseen kohteeseen liittyvät tiedot organisaatiotasolle asti.

[0:23:50] Pontus: Joo. Kuulostaa siltä, että tässä on paljon kehitettävää ja varmaan liiketoimintamahdollisuuksia, mitä kaikki eivät ole vielä hyödyntäneet. Minkälaista kilpailuetua tästä voisi syntyä? Antti, missä on juuri nyt suurimmat liiketoimintamahdollisuudet kira-alalla digivihreässä siirtymässä?

[0:24:18] Antti: Oikeastaan tuo määritelmä, mitä siitä äsken luit, niin mielestäni se oli hyvä ja siitä otin sen, että tämä tarkoittaa jotakin, mikä edesauttaa vihreää siirtymää tai sellaisia teknologioita, mikä oikeasti edesauttaa sitä siirtymää. Ehkä tämä on sellainen juttu, että sen äärelle kannattaa pysähtyä. Erilaiset, mitä mainitsit esimerkkinä, CRM- tai myynninedistämisjärjestelmät, niin niitähän voi käyttää muuhunkin kuin vihreän siirtymän edistämiseen.

Niitä voi käyttää ihan normaalien kestämättömien tuotteiden myynninedistämiseen esimerkiksi. Juttu onkin juuri se, että miten keskitetään nimenomaan tähän siirtymäasiaan. Ehkä tässä esimerkkinä nuo hankkeet, jotka nyt ovat vihreän siirtymän alla Suomessa energialuontevasti, mutta mikä jakaakin jo mielipiteitä, on datakeskukset. Eli katsotaan globaalisti tai Eurooppa-tasolla ainakin, niin tilastot näyttävät selvästi, että Suomessa on todellakin parhaat data centerit energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian ja muun osalta.

Mutta kun lähdetäänkin siitä alaspäin ja miettimään, että mikä sitten on hyvä datakeskus, ovatko ne ylipäänsä hyviä Suomelle ja mitä hyötyä siitä on, niin keskustelussa ollaan aika yhtä mieltä, että niillä on merkittävä työllistävä vaikutus, erityisesti paikallisesti. Mutta sitten se, että mitäs muuta ne nyt sitten tuo ja onko joku datakeskus parempi kuin toinen? Pitäisikö siellä vaikka kannustaa nykyistä paremmin siihen, että niiden vaikkapa hukkalämmöt saataisiin lämmittää meidän kaupunkeja tai jotakin muuta?

Ovatko ne aidosti edistämässä vihreätä siirtymää eli siirtymistä jostakin tilasta, missä ollaan nyt, johonkin toiseen tilaan? Näen, että tämä on tosi haastava aihe, mutta edelläkävijät ovat sellaisia, jotka miettivät näitä asioita, tekevät tämän päivän bisnestä, mutta samalla huomioivat yhteiskunnalliset keskustelut ja kehityskulut ja oikeasti käyttävät aikaa ja energiaa siihen, että miettivät, onko tämä aidosti vihreätä siirtymää edesauttavaa tekemistä.

Jos on, niin näen, että sillä on vahvemmilla myös tulevaisuudessa, kun yhteiskunnan vaatimustaso tulee nousemaan ihan selvästi tässä, ja sääntelyssä. Sääntelystä puhuttiin tuossa, niin tähän kenttään tulee aivan varmasti sääntelyä. Ne, jotka miettivät nyt, niin niillä on tällä alalla liiketoimintaa myös muutaman vuoden päästäkin.

[0:27:06] Pontus: Joo. Pysytään tulevaisuudessa, niin missä vihreän siirtymän osa-alueessa tapahtuu seuraava suuri harppaus sinun mielestäsi? Te olette kuitenkin näitä asioita tutkineet ja tehneet julkaisuja. Mitkä muutokset merkittävimmin ehkä muuttavat alamme toimintaa ja mitkä asiat ovat pitkällä ja tietopohja on vahva ja tiedetään melko hyvin ainakin jossain määrin, että mitä pitäisi tehdä. Sitten mikä vaatii tutkimusta ja kehittämistä ja mistä löytyy vielä aukkoja, mitä meidän pitäisi vielä ottaa TKI-toiminnassa huomioon tällä alalla?

[0:28:05] Sini: Valtavan laaja kysymys, täytyy sanoa. Ensinnäkin ehkä koko tuo ilmiöverkostojulkaisumme nimenomaan tuo alan äänen siitä, mitä ala näkee merkittävästi muuttavan alaa tulevaisuudessa. Kaikki ne aiheet, jotka sieltä nousevat, ovat sellaisia, jotka ala on kokenut merkittävästi vaikuttavaksi.

[0:28:25] Pontus: Joo.

[0:28:25] Sini: Mutta jos nyt nostan muutaman esimerkin, eli hiililaskenta ja energiakysymykset, ne ovat alallamme olleet jo pitkään. Ne jo hyvin pitkälti osataan. Kiertotalous on ehkä sellaisessa pisteessä, että se alkaa murtautua osaksi alan toimintaa. Nyt kuitenkin toimialallamme olemme olleet hyvin keskittyneitä rakennusosien uudelleenkäytön kysymyksiin.

[0:28:50] Pontus: Niin.

[0:28:51] Sini: Täytyy huomioida, että kiertotalous on paljon laajempi aihe, ja toivon ja uskon, että nyt katseet kääntyvät yhä laajemmin säilyvyyteen, joustavuuteen, pitkän elinkaaren varmistamiseen muuttuvassa ilmastossa muuttuvissa käytöissä. Nämä asiat ovat sellaisia, joihin paljon on tutkimusta tehty, mutta ehkä vielä käytäntöön viemisessä on tekemistä. Luontoteema, minkä Antti on tuonut esiin, on jälleen kerran sellainen, että se on tietyllä tapaa ollut tosi pitkään läsnä, mutta siinä samaan aikaan on nyt vielä paljon tehtävää.

Ehkäpä luonnon sijaan nyt katseet kääntyvät monilajisuuteen.

[0:29:39] Pontus: Niin.

[0:29:39] Sini: Eli silloin ihmisen ja luonnon eri lajien osallisuus ja yhteiselo on lopulta vielä jossain määrin ratkaisuja vaativia kysymyksiä. Kaikkihan me mielellään otamme perhoset elinympäristöömme, mutta entäs sitten rotat ja kyyt ja muut? Tässä on vielä paljon konkretian tasolla ratkaistavaa, vaikka tutkimusta jälleen kerran löytyy tosi paljon. Sitten kaikki, mitä äsken mainitsin, oli kuitenkin ympäristöön liittyvää, ESG:n ”E-osa-aluetta” (environment).

Mutta kun mennään sosiaalisen kestävyyden aiheisiin eli ESG:n ”S-puoleen”, niin uskon, että siellä nyt on paljon kehitettävää yrityksissä myös liittyen tietotarpeisiin, jotka johtuvat kestävyysraportointivaateesta. Siellä on ehkä sellaisia kysymyksiä, että miten kerätään tietoa esimerkiksi käyttäjätyytyväisyydestä, turvallisuudesta, joustavuudesta, kestävän kaupunkiliikkumisen mahdollisuuksista ja niin edespäin.

[0:30:45] Pontus: Niin.

[0:30:45] Sini: Jälleen kerran kysymys ei ole se, etteikö mittareita olisi. Niitä on valtavasti tutkimuksessa ja tutkimusta on tehty paljon, mutta ei ole alalla yleisesti hyväksyttyjä mittareita, joita yleisesti käytetään niinkään paljon. Ehkä vielä päätän siihen, että kaiken kaikkiaan, kuten jo mainitsin, niin tämä digivirta, miten saadaan tieto liikkumaan rakennuksen elinkaaren vaiheelta toiselle ja toimijalta toiselle, on kaikkiin näihin kysymyksiin liittyvä asia, joka meidän pitäisi pystyä tällä alalla ratkaisemaan.

Se on ehkä isoin kehitystarve. Miten se konkreettisesti tehdään, että tieto pääsisi paremmin virtaamaan?

[0:31:33] Pontus: Hot topics. Jos summataan tätä keskustelua, niin vihreä siirtymähän selkeästi luo alalle uusia vaatimuksia, mutta digitalisaatio voi tehdä niiden täyttämisestä mittavaa, tehokasta ja kannattavaa. Oikeastaan syy, minkä takia tänään näistä kahdesta pääteemasta keskusteltiin, eli vihreästä siirtymästä ja digitalisaatiosta, on juuri se, että alalla ja EU-tasolla on havahduttu juuri näiden kahden teeman ympärille ja satsataan niiden kehitys- ja tutkimustoimintaan sekä innovaatiotoimintaan.

Siitä tullaan puhumaan enemmän ensi jaksossa, eli TKI-toiminnasta ja miten siihen pääsee mukaan. Tämä oli todella hyvä alustava keskustelu näistä teemoista, mihin rahaa on tällä hetkellä jaossa EU-tasolla ja Suomen tasolla ja mihin halutaan poliittisin voimin satsata ja siirtää tätä meidän yhteiskuntaa kohti kestävyyttä. Juttua varmaan olisi riittänyt enemmänkin, mutta on aika lopettaa ja kiittää päivän keskustelijoita ja myös kuuntelijoita ja muistuttaa, että mielenkiintoiset keskustelut jatkuvat tosiaan Verkostovoima-podcastin seuraavassa jaksossa.

Tämän jakson keskustelijoina olivat tutkimusjohtaja Sini Saarimaa Rakennustietosäätiöstä ja toimitusjohtaja Antti Ruuska Green Building Council Finlandista. Kiitos teille molemmille, kun olitte täällä.

[0:33:23] Sini: Kiitos paljon!

[0:33:24] Antti: Kiitos kun sain olla mukana.

[0:33:26] Pontus: Tämä oli Verkostovoima-podcast, jonka toteutuksesta vastaa Metropolia Ammattikorkeakoulu. Sarjan on tuottanut Vaikuttavat verkostot -hanke, joka edistää uusimaalaisten yritysten ja muiden alueen innovaatioekosysteemitoimijoiden verkostoitumista ja eurooppalaisen TKI-rahoituksen saantia ja tuottaa näin innovaatioita tälle alueelle. Tämä meidän hanke on myös EU:n osarahoittama. Jos nämä aiheet kiinnostavat enemmän, niin löydät tässä jaksossa mainitut lähteet ja varmaan muutama muukin viittaukset ohjelman kuvauksesta, pääsee lukemaan vähän lisää.

Minun nimeni on siis Pontus Kihlman ja kiitos, kun kuuntelitte. Kuulemiin taas ensi jaksossa!