Jatkuva oppiminen ja verkko-opetus liittyvät vahvasti toisiinsa, sillä digitaaliset oppimisympäristöt mahdollistavat osaamisen kehittämisen ajasta ja paikasta riippumatta. Verkko-opetuksen avulla ihmiset voivat opiskella joustavasti työn, perheen ja muun arjen ohella, mikä tekee jatkuvasta oppimisesta saavutettavampaa eri elämäntilanteissa oleville henkilöille. Verkko-opetus tarjoaa mahdollisuuden päivittää työelämässä tarvittavia taitoja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa, jossa esimerkiksi digitalisaatio ja tekoäly muuttavat ammatteja jatkuvasti. Verkko-opetuksen hyötyjä ovat joustavuus, laaja kurssitarjonta sekä mahdollisuus opiskella omaan tahtiin. Lisäksi verkko-opetus kehittää digitaalisia taitoja, itseohjautuvuutta ja tiedonhakukykyä, joita tarvitaan yhä enemmän nykyisessä työelämässä. Näin jatkuva oppiminen verkko-opetuksen avulla tukee sekä yksilön ammatillista kehittymistä että elinikäistä oppimista.
Artikkelissa esitetyt oivalluksemme perustuvat Teknologiaosaamista ikääntyneiden kotihoitoon -opintokokonaisuuden opetuksen suunnittelun ja toteutuksen aikana tehtyihin havaintoihin. Opintokokonaisuus on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpa) rahoittama.
Aikuinen oppijana verkkokoulutuksessa
Verkko-opintojen tarjonta on monipuolistunut ja lisääntynyt viime vuosina vauhdilla. Työn ohella opiskelevien määrä lisääntyy, ja samalla heidän tarpeensa moninaistuvat: opiskelijat ovat eri aloilta, eri ikäisiä, eri taustaisia ja erilaisissa elämäntilanteissa. Verkko-opinnot näyttäytyvät opiskelijoille joustavina ratkaisuina – mutta opettajalle ne ovat paljon enemmän. Ne ovat prosessi, joka haastaa pedagogisen ajattelun ytimen ja perinteiset toimintatavat sekä muuttaa käsitystä opettajuudesta.
Jatkuvan oppimisen näkökulmasta verkkokoulutuksen toteuttamisessa tulee huomioida saavutettavuus ja tekninen toimivuus, jotta erilaiset oppijat voivat osallistua opetukseen yhdenvertaisesti. Oppimisympäristön tulee olla helppokäyttöinen ja toimia erilaisilla laitteilla, sillä saavutettava verkko-opetus tukee opiskelijoiden mahdollisuuksia oppia riippumatta heidän taustastaan tai digitaalisista valmiuksistaan (Similä 2021).
Verkkokoulutukset on usein suunnattu työssä käyville aikuisille, joten opiskelun tulee olla mahdollista oppijan oman aikataulun mukaisesti. Tallenteilla, itsenäisillä tehtävillä ja selkeällä kurssirakenteella tuetaan opiskelun yhdistämistä työhön ja arkeen (Jotpa 2024).
Tutkimuskirjallisuuden perusteella verkkokoulutuksen onnistumiseen liittyvät tekijät ovat oppilaitokseen, koulutusohjelman ja opintojaksojen suunnitteluun tai opintojaksojen toteuttamiseen sisältyviä yksityiskohtia (Godsk & Lund Nielsen 2024). Oppilaitokseen liitoksissa olevat tekijät tarkoittavat koko organisaation tukea ja rakenteita. Tähän kuuluvat esimerkiksi johdon tuki, riittävät resurssit (aika ja raha), selkeät strategiset tavoitteet ja oppimista tukeva kulttuuri. Koulutusohjelman ja opintojaksojen suunnittelun liittyvät tekijät ovat konkreettisia koulutuksen rakenteellisia ja pedagogisia valintoja, kuten selkeät oppimistavoitteet, sisällön käytännönläheisyys, joustavuus, yhteisöllisen oppimisen elementit ja osallistujien aiemman osaamisen huomioiminen. Opintojaksojen toteutukseen liittyvät tekijät sisältävät yksityiskohdat opintojaksojen käytännön läpivientiin. Tähän kuuluvat esimerkiksi opettajan aktiivinen rooli ja tuki, toimiva tekninen tuki, palautteen antaminen ja yhteisöllisyyden luominen tai vahvistaminen osallistujien välille. (Godsk & Lund Nielsen 2024.).
Työn ohessa opiskeleva haluaa soveltaa oppimaansa välittömästi työssä ja edetä omaan tahtiinsa. Hän tuo mukanaan monipuolista kokemuksellista tietoa työstään ja työympäristöstään, mitä kannattaa hyödyntää opintojakson vuorovaikutteisissa tehtävissä. Työn ohella opiskeleva kaipaa selkeyttä, joustoa ja helposti hahmotettavaa oppimispolkua.
Saamiemme palautteiden perusteella opettajan kannattaa huomioida verkkokoulutuksia suunniteltaessa ja toteutettaessa seuraavia asioita, jotka tukevat opiskelijoiden oppimista, motivaatiota ja opintojen suorittamista käytännössä. Näitä ovat esimerkiksi:
- Joustavuus
Opiskelun mahdollisuus oman aikataulun mukaan tukee erityisesti työssä käyviä aikuisia. - Selkeä rakenne ja helppokäyttöisyys
Oppimisympäristön ja tehtävien tulee olla helposti ymmärrettäviä ja loogisia. - Monipuoliset oppimismenetelmät
Videot, tehtävät, tentit ja interaktiiviset sisällöt lisäävät kiinnostusta ja tukevat erilaisia oppijoita. - Itsenäisen opiskelun mahdollisuus
Kaikki opiskelijat eivät pidä ryhmätöistä tai luokkahuoneopetuksesta, joten omaan tahtiin etenevä opiskelu on tärkeää. - Työelämälähtöisyys ja käytännönläheisyys
Sisältöjen tulee liittyä opiskelijoiden työhön ja arjen tilanteisiin. - Palaute ja ohjaus
Rakentava palaute auttaa oppimista ja lisää opiskelijoiden kokemusta siitä, että heitä tuetaan. - Saavutettavuus
Opiskelun tulee onnistua eri laitteilla, apuvälineillä ja erilaisilla digitaalisilla taidoilla. - Motivaatio ja mielekkyys
Selkeä, kiinnostava ja sopivan laaja kokonaisuus tukee opiskelijoiden sitoutumista opintoihin. - Mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen
Maksuttomuus ja verkko-opiskelu madaltavat osallistumiskynnystä ja mahdollistavat osaamisen kehittämisen työn ohessa.
Oppimisprosessin muotoilu vaatii uudenlaista pedagogista ajattelua
Perinteinen opintojaksosuunnittelu ei riitä, kun opinnot on tarkoitettu jatkuvasti avoimiksi, modulaarisiksi ja ajasta riippumatta suoritettaviksi. Verkko-opinnot pakottavat opettajan tarkastelemaan oppimisprosessia kuin palvelua. Selkeys ja yksinkertaisuus nousevat kaiken ytimeen laadusta tinkimättä.
Hankkeen opinnoissa havaitsimme, että aikuinen oppija on motivoitunut ja tavoitteellinen – mutta usein myös kuormittunut. Työvuorot vaihtelevat, perheen kanssa olemiseen on jäätävä aikaa, ja itseopiskelulle varattu hetki voi olla viikonloppuisin, loma-aikoina tai kello 22 jälkeen, kun muu perhe on mennyt nukkumaan. Toisaalta aikuinen oppija on fokusoitunut, tavoitteellinen ja sitoo oppimansa heti omaan työhönsä ja yhdistää oppimaansa käytäntöön.
Aikuinen opiskelija ei voi käyttää aikaansa siihen, että hän etsii oikeaa linkkiä tai tulkitsee epäselviä ohjeita tai saa luettavakseen laajoja aineistoja. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että kaiken opintojaksosuunnittelun ytimenä on tavoite lisätä osaamista. Opetusmenetelmien ja oppimistehtävien tulee olla selkeitä, toimivia ja sopivan laajuisia, jolloin ne tukevat osaamistavoitteiden saavuttamista.
Hankkeen aikana opettajina opimme, että kun oppimisalustalla olevat ohjeet kirjoitetaan paremmin, ne lyhenevät puolella. Lyhyemmät ohjeet johtavat siihen, että opiskelijan siirtymät oppimisalustalla ovat sujuvampia ja opiskelu etenee paremmin. Myös oppimisalustan visuaalinen rakenne on osa pedagogiikkaa ja oppimisen ohjaamista. Selkeä rakenne ja viestintä ovat oppimisen edellytyksiä, eivät vain koristelua.
Työn ohessa opiskelua tukevat pienet ja saavutettavat osakokonaisuudet, joissa ydinasiat on tuotu valmiiksi esille selkeästi hahmoteltuina. Käytännössä tämä tarkoittaa selkeää opetuksen rytmittämistä ja lyhyitä soveltavia tehtäviä, jotka voi sitoa omaan työhön. Opettajana opimme rakentamaan opinnot niin, että ne tukevat eritahtisia oppijoita eivätkä muodosta etenemisen esteitä. Tällöin tehtävät on voitava suorittaa yksin oman aikataulun mukaan. Rakensimme tietoisesti vuorovaikutusta tukevia ratkaisuja kuten keskustelualuetehtäviä tai avoimia tehtävien palautuksia, jolloin opiskelijat oppivat toisiltaan ja saivat peilattua oman työpaikkansa hyviä käytänteitä muiden käytänteisiin. Jatkuvan oppimisen verkko-opintoihin liittyvät havaintomme ovat monipuolisesti linjassa muiden asiantuntijoiden havaintojen kanssa (Stavermann 2025a; 2025b, Rautiainen, Tapola-Tuohikumpu, Eskola & Saurén 2021).
Opettajuus jatkuvassa muutoksessa – ammatti-identiteetti laajenee
Jatkuvan oppimisen verkko-opintojen muotoilu laajentaa opettajan roolia. Työn ohella opiskeleville suunniteltu opintokokonaisuus ei ole vain oppimista tukeva materiaali, vaan pedagoginen kokonaisuus, joka vaatii erityistä suunnittelua. Mitä pienemmästä opintokokonaisuudesta on kyse, sitä yksityiskohtaisempaa ja tarkempaa suunnittelua tarvitaan.
Opettajan rooli monipuolistuu, sillä hänestä tulee:
- fasilitaattori, joka rakentaa etenemispolkuja
- palvelumuotoilija, joka muotoilee oppimiskokemusta
- sisällöntuottaja, joka jalostaa laajasta tietomassasta olennaisen
- oppimisprosessin ohjaaja, joka tukee etenemistä ilman fyysistä läsnäoloa.
Näitä uusia toimintamuotoja toteuttamalla opettaja myös oppii itsestään. Erityisesti hän oppii siitä, miten hän vastaanottaa palautetta ja kykenee hyväksymään keskeneräisyyttä, sillä verkko-opinnot eivät tule koskaan “valmiiksi”, sekä miten oma pedagoginen näkökulma päivittyy opiskelijoiden tarpeiden perusteella. Erityisesti reflektion merkitys korostuu. Opettaja saa reflektioonsa aineksia opiskelijoiden pohdintatehtävistä ja heidän työelämähavainnoistaan sekä opintojaksopalautteesta. Kriittinen reflektio on keskeinen taito ja väline opettajan omaan ammatillisen kehittymiseen ja oppimiseen (Brookfield 2017, 21–23).
Verkko-opetus muuttaa myös opettajan ammatillista identiteettiä. Digitaalisten työkalujen hallinta, verkkopedagoginen osaaminen, opiskelijoiden etäohjaus sekä vuorovaikutuksen ylläpitäminen verkossa ovat keskeisiä osa-alueita opettajan osaamisessa. Samalla opettajan tulee jatkuvasti päivittää omaa osaamistaan ja sopeutua koulutuksen sekä työelämän muutoksiin ja kyetä ohjaamaan muutosta oman asiantuntijuutensa avulla tavoitteiden mukaisesti.
Opettajan tulee hallita esimerkiksi:
- digitaalisten oppimisympäristöjen ja työkalujen käyttö
- verkkopedagogiikka ja verkko-opetuksen suunnittelu
- selkeiden ja saavutettavien oppimateriaalien tuottaminen
- opiskelijoiden ohjaaminen ja tukeminen etänä
- vuorovaikutuksen ylläpitäminen verkossa
- opiskelijoiden motivointi ja osallistaminen
- erilaisten oppijoiden huomioiminen verkkoympäristössä
- palautteen antaminen digitaalisesti
- ajanhallinta ja verkkokurssien organisointi
- tietoturvan ja tietosuojan huomioiminen verkko-opetuksessa
- oman osaamisen ylläpito.
Jatkuva oppiminen vahvistaa myös opettajaa
Myös opetusorganisaatioissa on tärkeää tukea opettajien ja asiantuntijoiden edellytyksiä sitoutua jatkuvaan oppimiseen, sillä tämän on havaittu vahvistavan yksilöiden sitoutumista oman työn ja oppimisen johtamiseen ja organisointiin sekä yksilön oman itseohjautuvuuden ja aktiivisuuden vahvistumiseen (Rintala, Postareff & Ryymin 2023).
Tämän artikkelin yhteenvetona voidaan todeta, että jatkuvan oppimisen opintojen suunnittelu ja toteuttaminen tekevät opettajasta mahdollisesti reflektiivisemmän, tietoisemman ja paremmin oppijan näkökulmaan asettuvan asiantuntijan. Aihepiiristä tehdään aktiivisesti tutkimusta ja nämä näkökulmat tulevat tarkentumaan alan tutkimuksen ja kehittämiskokemusten myötä.
Lähteet
Brookfield, S. D. 2017. Becoming a Critically Reflective Teacher. Jossey-Bass.
Godsk, M., & Nielsen, B. L. 2024. Online Teacher Professional Development (oTPD) for Digital Competencies in Higher Education: A Systematic Review of the Literature. Nordic Journal of Systematic Reviews in Education, 2(1).
Jotpa n.d. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Haettu 14.8.2026.
Rautiainen, A. M., Tapola-Tuohikumpu, S., Eskola, P., & Saurén, K. 2021. Opettaja verkko-opetuksen pedagogisena käsikirjoittajana: Ohjausta ja vuorovaikutusta avoimen yliopiston virtuaalisella kampuksella. Aikuiskasvatus, 41(4), 347–354.
Rintala, H., Postareff, L. & Ryymin E. 2023. Sitoudun, Siis Opin – Miten Edistää Jatkuvaa Oppimista Työssä? Työelämän Tutkimus, 21(1) 33–57.
Stavermann, K. 2025a. Online Teacher Professional Development: A Research Synthesis on Effectiveness and Evaluation. Technology, Knowledge and Learning 30, 203–240.
Stavermann, K. 2025b. Research in Online Teacher Professional Development: A Systematic Mapping Review. International Journal of Emerging Technologies in Learning (iJET), 20(01), pp. 47–67.
Similä, A. 2021. Korkeakoulujen verkko-opetuksen saavutettavuus: Tarkastelussa Vaasan yliopiston tutkimus- ja opetushenkilökunnan käsitykset saavutettavuudesta ja sen soveltamisesta verkko-opetuksessa (pdf). Teknisen viestinnän pro gradu –tutkielma. Vaasan yliopisto. Haettu 22.5.2026.
Kirjoittajat
-
Saila Pakarinen
Lehtori, Metropolia AmmattikorkeakouluSaila on kiinnostunut erityisesti moniammatillisesta ja –alaisesta ilmiöpohjaisesta oppimisesta. Hän luo opiskelijoille tähän oppimisen mahdollisuuksia.
Tutustu tekijään -
Carita Hand
Lehtori, Metropolia AmmattikorkeakouluCarita on gerontologisen hoitotyön asiantuntija ja lehtori, jonka erityisosaamista ovat verkko-opetus ja opiskelijalähtöisten oppimisratkaisujen kehittäminen. Hän työskentelee myös ikäosaamisen ja jatkuvan oppimisen parissa sekä koulutus- ja kehittämishankkeissa.
Tutustu tekijään -
Tuula Mikkola
Yliopettaja, Metropolia AmmattikorkeakouluTuula Mikkola työskentelee ikääntymisen ja gerontologisen osaamisen yliopettajana Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Hänellä on monipuolista osaamista ikääntymisestä sekä ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen tukemisen palveluista ja niiden kehittämisestä.
Tutustu tekijään
