Korkeakoulussa opiskellaan tulevaisuutta varten – omaa ja yhteiskunnan. Tulevaisuus on opintojen aikana läsnä monella tavalla. Osaamista rakennetaan ja peilataan tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Työelämän ja yhteiskunnan kehitystä seurataan työllistymismahdollisuuksia silmällä pitäen. Alan arvomaailma, esimerkiksi sosiaalisen kestävyyden ja vastuullisuuden suhteen, välittyy oppimisympäristöstä opiskelijoille – ja siirtyy heidän mukanaan tulevien työpaikkojen työ-, toiminta- ja organisaatiokulttuureihin. On merkityksellistä, millaista tulevaisuudennäkymää korkeakoulut opiskelijoilleen välittävät.
Nuorten tulevaisuususkon on havaittu heikentyneen. Nuorisobarometrin mukaan nuorten suhtautuminen omaan tulevaisuuteensa oli vuonna 2024 selvästi heikointa 30 vuoden tarkastelujaksolla. Tulevaisuususkolla tarkoitetaan yksittäisen henkilön kokemusta omista toimintamahdollisuuksistaan nyt ja tulevaisuudessa. (Happonen & Kiilakoski 2025, 81–83.) Tulevaisuususkon heikkeneminen voi pahimmillaan passivoida ja johtaa nuoren elämänilon katoamiseen tai jopa opintojen keskeyttämiseen (Rekola 2025). Korkeakouluopiskelijoiden tulevaisuususkon rakentaminen vaatii opiskelijoiden tilanteen ymmärtämistä, pysähtymistä ja tekoja. Keskistymme tässä artikkelissa sosiaalisen kestävyyden näkökulmaan tulevaisuususkon vahvistamisessa.
Moninainen korkeakouluyhteisö tulevaisuususkon rakentajana
Tulevaisuususkoon liittyy kiinteästi opiskelijan kokemus joukkoon kuulumisesta ja mukaan kutsuvuudesta. Sillä, miten moninaisuuteen korkeakoulussa suhtaudutaan, on tähän suora yhteys. Korkeakouluopiskelijat ovat heterogeeninen ryhmä. He ovat sitä monin tavoin: iän, kansalaisuuden, äidinkielen, sosioekonomisen taustan, kulttuurin, uskonnon ja monien yksilöllisten ominaisuuksien mukaan tarkasteltuna. Arvioitaessa tulevaisuutta, vähemmistöryhmiin identifioituvat opiskelijat kokevat tulevaisuutensa selvästi epävarmempana kuin muut korkeakouluopiskelijat (Opiskelijabarometri 2019; Opiskelijabarometri 2022).
Opiskelijabarometri-tutkimusten mukaan opiskelijan suhtautuminen tulevaisuuteensa on sitä kielteisempää mitä useampaan vähemmistöryhmään hän kokee identifioituvansa. Useampi kuin joka neljäs yli 19 000 vastaajasta kertoi kuuluvansa johonkin vähemmistöön. Yleisin peruste vähemmistöön kuulumiselle oli seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti (12 %) ja melko yleisiä olivat myös uskonnollinen tai aatteellinen vakaumus (6 %), oppimisvaikeudet (6 %) sekä vammaisuus tai pitkäaikaissairaus (5 %). (Opiskelijabarometri 2019; Opiskelijabarometri 2022.) Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen osuus näyttää tutkimusten mukaan kasvavan nuorissa ikäluokissa (Kouluterveyskyselyn tulokset 2025a; 2025b). Myös ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden osuus on selkeästi kasvanut viime vuosikymmeninä. Vuonna 2023 ammattikorkeakouluopiskelijoista 9,2 % oli ulkomaalaisia. Kymmenen vuoden aikana muutos on ollut vajaasta 10 000 yli 15 000 ulkomaalaiseen ammattikorkeakouluopiskelijaan. (Opetushallitus 2025.) Vähemmistöryhmien ja moninaisuuden huomioiminen korkeakouluissa tulee siis jatkuvasti yhä tärkeämmäksi ja arkipäiväisemmäksi.
Vähemmistöön kuuluminen voi aiheuttaa vähemmistöstressiä. Vähemmistöstressillä viitataan vähemmistöaseman aiheuttamaan ylimääräiseen, krooniseen stressiin. Meyer (2003) jakaa vähemmistöstressin vaikutusmekaniikan distaalisiin (esimerkiksi suora syrjintä, väkivalta) ja proksimaalisiin (esimerkiksi oletus torjutuksi tulemisesta, piiloutuminen, välttely, itseen kohdistuva syrjintä) stressitekijöihin. Vähemmistöstressi lisää sekä mielenterveys- ja päihdeongelmien että fyysisten sairauksien riskiä (esim. Jaskari & Keski-Rahkonen 2021). Stressiä voi aiheuttaa myös työllistymisen haaste. Nykytilanteessa työllistyminen ja työpaikkojen vähäisyys on useimpia opiskelijoita stressaava asia. Tämä korostuu erityisesti ulkomaalaistaustaisilla opiskelijoilla, joille kielitaitovaatimukset, työpaikkojen vähäisyys ja kova kilpailu työmarkkinoilla lisäävät stressiä entisestään. (Lauronen 2025.)
Organisaatiot, joilla on kykyä ja halua tuoda esiin sellaisten ryhmien ääni, jotka jäävät helposti kuulematta, edistävät yksilöiden hyvinvoinnin lisäksi myös yhteiskunnan koheesiota, toimintakykyä ja mukaan kutsuvuutta – ja vahvistavat tulevaisuususkoa. Toivottomuuden särö voi puolestaan horjuttaa niin yksilöä kuin yhteiskuntaa. Onkin tärkeää ymmärtää myös haavoittuvuuden monimutkaisuutta. Sillä voi olla monenlaisia seurauksia eri elämänalueille. (Turunen 2025.) Sosiaalisesti kestävässä yhteiskunnassa sen jäsenet voivat elää hyvää elämää ilman syrjintää ja eriarvoisuutta (Kestilä ym. 2023). Tämä koskee myös työelämään siirtymisen kynnyksellä olevia korkeakouluopiskelijoita.
Korkeakoulusta kestävään työelämään
Yksilön sosiaalisen kestävyyden taidot syntyvät kokemuksesta, jossa hän kokee tulleensa kohdelluksi tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Sosiaalisen kestävyyden merkitys ulottuu yksilöllistä osaamista laajemmalle. Se mahdollistaa opiskelijoiden kyvyn ja mahdollisuuden osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä toimia aktiivisesti omien tavoitteidensa suuntaisesti. Korkeakouluopintojen aikana koettu hyväksyntä, mukaan kutsuvuus ja yksilöllinen arvostus, laajenevat opiskelijoiden myötä muualle yhteiskunnan osa-alueisiin ja rakenteisiin opiskelijoiden työelämään siirtymisen myötä.
Sosiaalinen kestävyys ja tulevaisuususko vaativat luottamusta. Luottamuksen lähtökohta on ihmisen kokema arvostus, se, että hän kokee näkemyksensä tulevaisuudesta olevan tärkeä, ja että se halutaan kuulla (Rekola & Ylikoski 2025). Sosiaalinen luottamus taas on eräänlaista optimismia toisten luotettavuutta kohtaan (Beilmannin & Lilleoja 2015). Opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden kohdalla luottamus parantaa sopeutumista työyhteisöön. Se on keskeinen tekijä ammattitaidon vahvistumisessa sekä eettisten kysymysten edistämisessä työ- ja opiskeluyhteisössä. Luottamuksen rakentuminen on olennainen hyvinvoinnin ja sitoutumisen lähde erityisesti heti työuran alussa. (Raatikainen ym. 2023.)
On todettu, että eriarvoisuuden ja yhdenvertaisuuden ristiriitainen kehitys on yksi haastavin Suomen tulevaisuuteen vaikuttavista muutostekijöistä (Tulevaisuuselonteon strateginen toimintaympäristö analyysi 2025, 22). Sosiaalista kestävyyttä edistävien arvojen toteutuminen ja ylläpitäminen korkeakouluopintojen aikana on monella tasolla tärkeää.
Kriittisiä sosiaalisen kestävyyden osa-alueita, moninaisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, voidaan edistää ja tuoda esille monin tavoin korkeakouluopintojen aikana. Tässä muutamia käytännön esimerkkejä Metropolia Ammattikorkeakoulussa toteutuneista toimista:
- vastuullisuusraportti 2024 (Almgren, Muukkonen & Pekkarinen 2025)
- Moninainen Metropolia -podcastsarja
- kielitietoisten työyhteisöjen käytäntöjen kehittäminen osana kaksikielistä sairaanhoitajakoulutusta (Repo Jamal & Vartiainen 2025)
- opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämistä tukeva MMKK-opiskeluhyvinvointihanke
- korkeakoulun yhdenvertaista toimintakulttuuria edistävä Polku monimuotoiseen työelämään -hanke
- kaikille metropolialaisille on tarjolla kestävän kehityksen moodle-kurssi.
Tulevaisuuden hyvinvoiva työntekijä
Tulevaisuudenkuvaa rakentaessaan monet nuoret pitävät tavoitteenaan olla onnellisia materiaalisen menestyksen tavoittelun sijaan (Nikunen & Korvajärvi 2020). Onnellisuus linkittyy hyvinvointiin. Hyvinvoivat opiskelijat ovat todennäköisesti myös hyvinvoivia työntekijöitä. Hyvinvointi taas on edellytys työstä innostumiseen, innovaatioiden tekemiseen sekä ylipäätään mielekkääseen ja merkitykselliseen työarkeen. Korkeakouluopintojen aikana omaksuttavat työelämän ilmiöt ovat keskeisessä asemassa opiskelijoiden ammatillisen kehityksen, yhteiskunnallisen osallisuuden sekä tulevaisuususkon kannalta.
Sosiaalinen kestävyys niin korkeakouluyhteisössä kuin työelämässä ilmenee tasa-arvoisena, mukaan kutsuvana ja moninaisena työyhteisönä, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua, vaikuttaa ja kehittyä turvallisessa sekä arvostavassa ilmapiirissä. Korkeakouluilla on näköalapaikka ja erinomaiset mahdollisuudet vahvistaa korkeakouluopiskelijoiden tulevaisuususkoa opintojen aikana.
Artikkelin kirjoittajat ovat valmistelleet yhdessä hankkeita korkeakouluopiskelijoiden tilanteen parantamiseksi, ja ennen kaikkea tulevaisuuden työntekijöiden oikeudenmukaisemman ja sosiaalisesti kestävämmän työelämän vahvistamiseksi.
Lähteet
Aalto, H.-K. 2022. Ennakointi – tulevaisuuksiin varautumisen ja virittäytymisen näkökulma. Teoksessa. Aalto, H.-K.; Heikkilä, K., Keski-Pukkila, P., Mäki, M., Pöllänen, M. 2022. Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä. Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu.
Almgren, A., Muukkonen, A. & Pekkarinen, L. 2025. Vastuullisuusraportti 2024. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 153. Helsinki.
Beilmann, M., & Lilleoja, L. 2015. Social trust and value similarity: the relationship between social trust and human values in Europe. Studies of Transition States and Societies, 7 (2), 19–30.
Happonen, K. & Kiilakoski, T. 2025. Nuoruuden kolme vuosikymmentä. Nuorisobarometri 2024. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja 78.
Heinonen T. 2021. Nuorten mielenterveyskuntoutujien kokemuksia opintojen keskeyttämisestä ja siihen johtaneista tekijöistä. Yhteiskuntapolitiikka, 86 (5–6), 572–584.
Jaskari, O. & Keski-Rahkonen, A. 2021. Vähemmistöstressi uhkana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen terveydelle. Duodecim 137(17), 1781–1788.
Jokinen, L., Balcom Raleigh, N.A. & Heikkilä, K. 2023. Futures literacy in collaborative foresight networks: advancing sustainable shipbuilding. European Journal of Futures Research 11, 9.
Kestilä, L., Karvonen, S., Jauhiainen, S. & Mikkola, H. 2023. Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2023: tavoitteena sosiaalisesti kestävä Suomi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Kouluterveyskyselyn tulokset 2025a. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien osuudet ja määrät 2019–2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Kouluterveyskyselyn tulokset 2025b. Seksuaalivähemmistöihin kuuluvien osuudet ja määrät 2019–2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Lauronen, T. 2025. Millä hinnalla? Kansainväliset korkeakouluopiskelijat Suomessa. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus 1/2025.
Meyer, I. H. 2003. Prejudice, social stress, and mental health in lesbian, gay, and bisexual populations. Psychol Bull 129, 674–697.
Moninainen Metropolia -podcastsarja. Metrospektiivi. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Nikunen, M. & Korvajärvi, P. 2020. Being positive, being hopeful, being happy: Young adults reflecting on their future in times of austerity. European Journal of Cultural Studies, 1–19.
Opetushallitus (2025). Korkeakoulujen (amk ja yo) ulkomaalaiset opiskelijat ja uudet ulkomaalaiset opiskelijat 2014–2023.
Opiskelijabarometri 2019. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr.
Opiskelijabarometri 2022. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr.
Polku monimuotoiseen työelämään -hankkeen nettisivut. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Rekola, S. & Kiilakoski, T. 2025. Nuoret ja tulevaisuus – mitä barometrit oikeastaan kertovat? Sitra.
Repo Jamal, H. & Vartiainen, P. 2025. Toiminnallisesti kaksikielisen sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijoiden kokemuksia ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta. Julkaistu 3.10.2025. Metrospektiivi Pro.
Raatikainen, E., Savolainen, T., Järvensivu, A., Isacsson, A., Simola-Alha, N. & Heinilä, H. 2023. Trust at work – described by young professionals in the early stages of their careers. Higher Education, Skills and Work-Based Learning 2023/13(6): 1037–1053.
Salonen, A.O., Isola, A.-M., Jakonen, J.P. and Foster, R. 2024. Who and what belongto us? Towards a comprehensive concept of inclusion and planetary citizenship. International Journal of Social Pedagogy, 13(1): 5.
Tulevaisuusselonteon 1. osa: Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045. Valtioneuvoston julkaisuja 2025:82.
Turunen, E. 2025. Pystyvyys ja mahdollisuudet haastavissa elämäntilanteissa. Yhteiskuntapolitiikka 90:4.
Kirjoittajat
-
Eija Raatikainen
Yliopettaja (KT, dosentti) ja projektipäällikkö, Metropolia AmmattikorkeakouluEija Raatikainen on yliopettaja (KT) ja projektipäällikkö Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi -innovaatiokeskittymässä Metropolia Ammattikorkeakoulussa.
Tutustu tekijään -
Tina Lauronen
tutkija, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiöTina Lauronen (VTM) työskentelee tutkijana Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiössä. Hän on toiminut useissa yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoon ja segregaatioon liittyvissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa.
Tutustu tekijään -
Elina Nurmikari
TKI-toiminnan erityisasiantuntija, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiöElina Nurmikari (VTM) työskentelee TKI-toiminnan erityisasiantuntijana Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiössä. Hän on toiminut useissa sosiaalista kestävyyttä ja vähemmistöjä käsitelleissä tki-hankkeissa.
Tutustu tekijään
