Mediassa toistuvat puhetavat ja uutisoinnit vaikuttavat siihen, miten yhteiskunta suhtautuu yli 55-vuotiaisiin. Työura55+ -hankkeen viestinnässä pyritään tietoisesti haastamaan kielteistä ikäpuhetta ja vahvistamaan juuri myönteisiä asenteita yli 55-vuotiaita kohtaan.
Median rooli mielikuvien rakentamisessa
Hankkeen alussa ja viestintäsuunnitelmaa laatiessani seurasin samalla mediaa ja uutisointia kesällä ja syksyllä 2025 liittyen yli 55-vuotiaisiin. Kiinnitin erityisesti huomiota siihen, miten yli 55-vuotiaista puhuttiin mediassa.
Talouselämässä uutisoitiin esimerkiksi, että ikäsyrjintä alkaa työelämässä jo varhain: työnantajat pitävät jo 45-vuotiasta liian vanhana. Uutinen perustui Ammattiliitto Pron teettämään kyselyyn, jolla selvitettiin kokemuksia ikäsyrjinnästä. Vastausten perusteella ikä oli suurempi este työllistymiselle kuin osaamisen puute tai koulutus. Samaisessa uutisessa tuotiin myös esille yli 55-vuotiaiden hyviä puolia, kuten vankkaa työkokemusta ja vähäisiä sairauspoissaoloja. (Manninen 2025.)
Nyt viimeisimpänä Taloussanomat julkaisi uutisen, joka käsitteli Suomen tämänhetkistä työllisyystilannetta. Kyseinen uutinen perustui työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaennusteeseen, joka ulottuu vuoden 2028 loppuun asti. Työllisyystilannetta, eli työvoiman ja työttömyyden kehitystä, selittäviksi tekijöiksi mainittiin muun muassa yli 55-vuotiaiden työurien pidentyminen ja heidän kasvanut kiinnostuksensa työntekoon. (Ranta 2026)
Mediassa käsitellään ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä sekä tarjotaan niihin liittyvää taustatietoa. Uutisoinnin sävy, sanavalinnat ja valitut näkökulmat vaikuttavat kuitenkin siihen, millaisia mielikuvia eri ihmisryhmistä, kuten esimerkiksi yli 55-vuotiaista, muodostuu ja käytännössä myös siihen, miten ajattelemme heistä.
Työura55+ tuo yli 55-vuotiaita esiin myönteisestä näkökulmasta
Ennen hankkeessa aloittamista minulla oli mielikuva, että ikäsyrjintää tapahtuu työelämässä tiedostamattakin. Lisäksi minulla oli yli 55-vuotiaista aiempien kokemusteni ja median välittämän kuvan perusteella selvästi negatiivisempi käsitys kuin nykyään.
Hankeviestinnän tehtävänä on kertoa ymmärrettävästi, mikä on hankkeen tarkoitus ja ketä se hyödyttää, mitä siinä tapahtuu sekä ketkä voivat osallistua hankkeen toimintaan. Lisäksi viestinnässä on tärkeää avata hankkeen etenemistä, tavoiteltuja tuloksia ja hankkeen toteuttajia. (Åman Kyyrö 2019.) Hankeviestinnän tulisi myös avata hankkeen teemoja, lisätä niiden ymmärrystä ja vahvistaa myönteisiä asenteita niitä kohtaa, kuten kirjoitin Ei tylsää hankeviestintää, vaan kiinnostavia sisältöjä -artikkelissani (Matikainen 2025).
Työura55+ -hankkeessa pyritään viestimään yli 55-vuotiaista myönteisesti ja kannustavasti. Hankkeen yhtenä viestintätavoitteena on lisätä tietoisuutta yli 55-vuotiaiden osaamisen, työhyvinvoinnin ja työpanoksen arvosta työelämässä. Viestinnällä halutaan vahvistaa kuvaa siitä, että kokeneet työntekijät ovat arvokas voimavara muuttuvassa työelämässä. Samalla pyritään vähentämään ikäsyrjintää ja vahvistamaan myönteisiä asenteita ikääntyviä työntekijöitä kohtaan. Hankkeella on yhteinen ydinviesti Kestävää työelämää yhdessä, jolla halutaan viestiä kestävästä ja yhdenvertaisesta työelämästä.
Puhuttaessa yli 55-vuotiaista termien ja sanavalintojen valitseminen voi olla haastavaa, lisäksi tietyt sanat saattavat helposti luoda vääränlaisen tai negatiivisen mielikuvan. Yli 55-vuotiaita voidaan kuvata esimerkiksi ikääntyneinä työntekijöinä, konkareina, eli kokeneina osaajina tai varttuneina, näistä jokainen termi painottaa hieman eri näkökulmaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hankkeen viestinnässä pyritään käyttämään neutraaleja tai positiivisia termejä yli 55-vuotiaista.
Kohti kestävää ja yhdenvertaista ikäpuhetta
Yli 55-vuotiaista uutisoidaan usein niin, että heidät nähdään liian vanhoina tai osaaminen puutteellisena, esimerkiksi digitaidoissa. Työnantajan näkökulmasta heidät esitetään helposti myös kustannuskysymyksenä. Todellisuus on aina huomattavasti monimuotoisempi, mikään ikäryhmä ei ole yksiselitteisesti juuri sellainen, mitä media yksinkertaistaen esittää.
Negatiivisella uutisoinnilla media ylläpitää vääristyneitä mielikuvia ja vahvistaa ennakkoasenteita yli 55-vuotiaista, jolloin asenteiden muuttaminen vaatii esimerkiksi hankkeelta pitkäjänteistä työtä. Toki muutaman uutisen ja artikkelin perusteella ei voi yleistää median näkemystä yli 55-vuotiaista, mutta ne kertovat suuntaa siitä, millaisena ikäryhmää usein kehystetään. Hankeviestinnän tarkoituksena on murtaa vanhoja käsityksiä yli 55-vuotiaista lopulta kohti kestävämpää yhteiskuntaa, jossa ikäpuhe on yhdenvertaista.
Kirjoittaja
-
Laura Matikainen
Viestintäsuunnittelija, Metropolia AmmattikorkeakouluLaura Matikainen työskentelee Metropolian TKI-toiminnassa hankeviestinnän ja tapahtumatuotannon parissa. Koulutukseltaan hän on kulttuurituottaja (AMK).
Tutustu tekijään
Lähteet
- Manninen, L. 2025. Yli 50-vuotiaille tuli ikävä tieto. Uutinen 10.9.2025. Talouselämä. Haettu 30.1.2026.
- Matikainen, L. 2025. Ei tylsää hankeviestintää, vaan kiinnostavia sisältöjä. Julkaistu 30.10.2025. Metrospektiivi Pro.
- Ranta, E. 2026. Tem: Työttömyyden yllättävä taustasyy – ikäihmiset työpaikoilla. Uutinen 19.5.2026. Taloussanomat. Haettu 25.5.2026.
- Åman Kyyrö, M. 2019. Hanke viestii, huomaako kukaan? Metropolia Ammattikorkeakoulun Tikissä-blogi 24.9.2019. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haettu 30.4.2026.
